1933

Vuosi 1933 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

• 5. tammikuuta – Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
• 7. tammikuuta – Josif Stalin esitteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitealle ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tuloksia.
• 12. tammikuuta – Sotaväen ylipäällikkö kenraali Aarne Sihvo erosi. Hänen tilalleen tuli kenraali Hugo Österman.
• 28. tammikuuta – Matkahuolto perustettiin.
• 30. tammikuuta – Édouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
• 30. tammikuuta – Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
• 4. helmikuuta – Kapina alankomaalaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
• 5. helmikuuta – Isänmaallisen kansanliikkeen kokous hyväksyi ponsiehdotuksen, jossa vaadittiin SDP:n lakkauttamista.
• 10. helmikuuta – Rautatehtaan kaasukellon räjähdyksessä Neunkirchenissä Saarin alueella Saksassa kuoli 68 ja loukkantui toistasataa ihmistä.
• 15. helmikuuta – Giuseppe Zangara yritti murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmasikin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
• 17. helmikuuta – Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa; Blaine Act salli 3,2-tilavuusprosenttisen oluen myynnin.
• 25. helmikuuta – USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus, laskettiin vesille.
• 27. helmikuuta – Saksan valtiopäivätalo tuhopoltettiin.
• 28. helmikuuta − Kirjailija Heinrich Mann erosi Saksan akatemiasta ja kirjailija Bertolt Brecht lähti perheineen maanpakoon. Kumpikin katsoi Saksan ilmapiirin muuttuneen heille vihamieliseksi.
• 4. maaliskuuta – Franklin D. Roosevelt astui Yhdysvaltain presidentinvirkaan Herbert Hooverin seuraajana.
• 5. maaliskuuta – Laman vuoksi Roosevelt määräsi kaikki pankit suljettaviksi. Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta.
• 5. maaliskuuta – Saksassa pidettiin ainoat Hitlerin ajan vaalit, joissa oli mukana useita puolueita. Kansallissosialistinen puolue sai 43,9 prosenttia äänistä.
• 12. maaliskuuta – Saksassa vahvistettiin lippuasetus, jolla otettiin uudelleen käyttöön keisarikunnan aikainen musta-valko-punainen valtakunnan lippu, joka syrjäytti Weimarin tasavallan aikaisen musta-puna-kultaisen lipun. Samalla säädettiin, että julkisissa rakennuksissa oli valtakunnan lipun ohella käytettävä myös hakaristilippua, josta myöhemmin, vuonna 1935, tuli Saksan ainoa lippu.
• 13. maaliskuuta – Filosofian tohtori Joseph Goebbels nimitettiin Saksan kansanvalistus- ja propagandaministeriksi.
• 20. maaliskuuta – Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin, rakentaminen päättyi. Se otettiin käyttöön 22. maaliskuuta.
• 21. maaliskuuta – SA-joukot perustivat keskitysleirin Oranienburgin keskustassa sijaitsevalle tyhjälle tehdasalueelle.
• 23. maaliskuuta – Saksan valtiopäivät säätivät valtalain (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi), joka antoi Adolf Hitlerille diktaattorin aseman.
• 27. maaliskuuta – Japani erosi Kansainliitosta.

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Natsit järjestivät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
• 5. huhtikuuta – Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
• 7. huhtikuuta – Saksan poliittinen vallansiirto, Gleichschaltung (yhdenmukaistaminen), ulotettiin kaikkeen valtakunnanhallintoon, mikä antoi Saksan hallitukselle täydet valtuudet puhdistaa virkamieskunta juutalaisista ja poliittisesti ei-toivotuista henkilöistä.
• 11. huhtikuuta – Natsi-Saksan poliisi sulki Bauhausin.
• 11. huhtikuuta – Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Kapkaupunkiin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
• 21. huhtikuuta − Valtiovarainministeri Ragnar Furuhjelm erosi hallituksesta ja hänen tilalleen tuli professori Rolf Witting.
• 26. huhtikuuta – Gestapo perustettiin.
• 27. huhtikuuta – Stahlhelm liittyi natsipuolueeseen.
• 2. toukokuuta – Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
• 7. toukokuuta – Karl A. Ebb voitti ensimmäisenä suomalaisena Eläintarhan ajot. Hänen ajokkinaan oli Mercedes-Benz.
• 10. toukokuuta – Sensuuri: natsit järjestivät julkisia kirjanpolttajaisia Saksassa. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuivat rovioille.
• 17. toukokuuta – Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostivat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
• 19. toukokuuta – Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim nimitettiin sotamarsalkaksi.
• 25. toukokuuta – Suojeluskuntalaiset repivät punaiset liput alas Tampereen työväentalon katolta SDP:n puoluekokouksen aikana. Hallitus kielsi 27. toukokuuta punaisten lippujen käytön toistaiseksi.
• 9. kesäkuuta – Italialainen kapellimestari Arturo Toscanini kieltäytyi saapumasta Bayreuthin oopperajuhlille kansallissosialistien taiteilijoita kohtaan omaksuman asenteen vuoksi.
• 18. kesäkuuta – Baldur von Schirach nimitettiin Saksan valtakunnan nuorisojohtajaksi.
• 20. kesäkuuta – Vienan-Itämeren kanava (Stalinin kanava) avattiin liikenteelle Neuvostoliitossa.
• 21. kesäkuuta – Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa. Kansallisen puolueen ja sosialidemokraattien omaisuus takavarikoitiin ja ne puolueiden johtohenkilöt, jotka eivät olleet paenneet maasta, suljettiin turvasäilöön.

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Isänmaallinen kansanliike oli ensimmäistä kertaa mukana ja sai 14 paikkaa.
• 4. heinäkuuta – Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
• 9. heinäkuuta – Voikkaalla suurpalo tuhosi 103 rakennusta ja 300 ihmistä menetti asuntonsa.
• 12. heinäkuuta – Tammisaaren pakkotyölaitoksen nälkälakko alkaa.
• 14. heinäkuuta – Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
• 20. heinäkuuta – Lontoon Hyde Parkissa osoitti 500 000 ihmistä mieltään antisemitismiä vastaan.
• 20. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan kiellettiin sellaisten yhdistysten sotilaallinen järjestäytyminen, jotka pyrkivät vaikuttamaan valtiollisiin asioihin.
• 1. elokuuta – Alkoholiliike laski myyntiin 35-prosenttisen Karhuviinan.
• 2. elokuuta – Vienanmeren–Itämeren kanava avattiin virallisesti. 227 kilometriä pitkän kanavan rakennustyöt kestivät 20 kuukautta ja sen rakentamiseen osallistui 126 000 vankia joista ainakin 10 prosenttia kuoli rakennustöiden aikana.
• 30. elokuuta – Air France aloitti lennot 250 koneella.
• 2. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Italia solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 3. syyskuuta – Alejandro Lerroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
• 4. syyskuuta – Opetusministeriö vahvisti Yhteiskunnallisen korkeakoulun perussäännöt.
• 12. syyskuuta – Fyysikko Leó Szilárd sai liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
• 20. syyskuuta – Berliinissä alkoi oikeudenkäynti valtiopäivätalon poltosta syytettyjä vastaan.

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – niin sanottu suuri vakoilujuttu paljastuu, kun Vilho Pentikäinen jäi kiinni kuvatessaan huippusalaisia asiakirjoja Yleisesikunnan arkistoholvissa. Helsingistä poistuneen Pentikäisen auto löytyi seuraavana päivänä Karjalan kannakselta Kivennavan Lipolan kylästä missä hän oli ylittänyt rajan Neuvostoliiton puolelle.
• 1. lokakuuta – Itävallan kansleri Engelbert Dollfuss yritettiin murhata.
• 1. lokakuuta − Saksassa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen kaukokirjoitinyhteys Hampurin ja Berliinin välillä.
• 16. lokakuuta – Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta). Hitler nimesi Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden elimeksi.
• 29. lokakuuta – José Antonio Primo de Rivera perusti Falange Españolan.
• 3. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen piirissä päätettiin ottaa etäisyyttä Kokoomukseen, koska se oli arvostellut IKL:n toimia väkivaltaisina ja Suomelle vieraan johtajaperiaatteen hyväksyvinä.
• 4. marraskuuta – Suomen Heimosoturien Liitto perustettiin.
• 6. marraskuuta – Helsingissä syntyi katutappeluja suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten välille ruotsalaisuuden päivänä. Kahdessa päivässä tappelut olivat yltyneet paikoin niin rajuiksi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin järjestyksen palauttamiseksi.
• 16. marraskuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
• 16. marraskuuta – Brasilian presidentti Getúlio Vargas julisti itsensä diktaattoriksi.
• 17. marraskuuta – Suomen Sähkö Oy Gottr. Strömbergin tehtaitten kaksikerroksinen päätyöhalli koneineen ja valmistuneine laitteineen tuhoutui tulipalossa Sörnäisissä Haapaniemen kentän vieressä. Tuliplaon aineelliset vahingot olivat noin 10 miljoonaa markkaa.
• 17. marraskuuta – Hovinsaaren neliraaminen, vuonna 1905 rakennettu saha Kotkassa tuhoutui tulipalossa. Sahan lauta- ja puutavaravarastot säästyivät mutta vahingot olivat silti yli 2 miljonaa markkaa.
• 1. joulukuuta − Rudolf Hess ja Ernst Röhm nimitettiin salkuttomiksi ministereiksi Saksan hallitukseen.
• 14. joulukuuta − Kaksi purjelaivaa, parkit Plus ja Fred, haaksirikkoutui Maarianhaminan väylällä.
• 22. joulukuuta − Alankomaalainen kommunisti Marinus van der Lubbe tuomittiin kuolemaan sen jälkeen kun hänet osoitettiin syylliseksi Berliinin valtiopäivätalon tuhopolttoon.
• 29. joulukuuta – Äärioikeistolaisen Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) kannattajat surmasivat Romanian pääministerin Ion Gheorghe Ducan.

Tuntematon päivämäärä

• Suomen XI yleinen kirkolliskokous otti käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Yrjö Kallionpää, suomalainen näyttelijä (k. 1983)
• 1. tammikuuta – Bo Linde, ruotsalainen säveltäjä (k. 1970)
• 4. tammikuuta – Ilia II, Georgian ortodoksisen kirkon patriarkka
• 8. tammikuuta – Nolan Miller, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija (k. 2012)
• 8. tammikuuta – Anne Vik, norjalainen poliitikko
• 9. tammikuuta – Wilbur Smith, rhodesialaissyntyinen eteläafrikkalainen kirjailija (k. 2021)
• 11. tammikuuta – Mariko Okada, japanilainen näyttelijä
• 15. tammikuuta – Frank Bough, brittiläinen televisiojuontaja (k. 2020)
• 16. tammikuuta – Susan Sontag, yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2004)
• 18. tammikuuta – John Boorman, brittiläinen elokuvaohjaaja
• 25. tammikuuta – Corazon Aquino, Filippiinien presidentti (k. 2009)
• 26. tammikuuta – Harri Nikkonen, suomalainen oopperalaulaja (k. 1993)
• 26. tammikuuta – Teija Sopanen, suomalainen toimittaja ja televisiokuuluttaja (k. 2011)
• 28. tammikuuta – Kaarle Kurki-Suonio, suomalainen fysiikan professori
• 29. tammikuuta – Ladislav Demetreffy, 75 Cents, kroatialainen laulaja (k. 2010)
• 31. tammikuuta – Tuomo Kattilakoski, suomalainen äänisuunnittelija ja elokuvamiksaaja
• 31. tammikuuta – Bernardo Provenzano, italialainen mafioso (k. 2016)
• 2. helmikuuta – Tony Jay, englantilainen näyttelijä (k. 2006)
• 5. helmikuuta – Jörn Donner, suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja ja poliitikko (k. 2020)
• 11. helmikuuta – Albert de la Chapelle, suomalainen lääkäri, syöpätutkija, akateemikko ja vapaaherra (k. 2020)
• 13. helmikuuta – Paul Biya, Kamerunin presidentti
• 13. helmikuuta – Caroline Blakiston, englantilainen näyttelijä
• 13. helmikuuta – Marilyn Pauline Novak (”Kim Novak”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. helmikuuta – Yoshishige Yoshida, japanilainen elokuvaohjaaja (k. 2022)
• 17. helmikuuta – Daniel Sibakow, suomalainen kuvataiteilija (k. 1988)
• 18. helmikuuta – Yōko Ono, japanilaissyntyinen yhdysvaltalainen muusikko ja taiteilija
• 21. helmikuuta – Eunice Kathleen Waymon (”Nina Simone”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2003)
• 23. helmikuuta – Lee Calhoun, yhdysvaltalainen pika-aitajuoksija ja olympiavoittaja (k. 1989)
• 24. helmikuuta – Arto Lampinen, suomalainen yritysjohtaja ja poliitikko (k. 2017)
• 25. helmikuuta – Eino Kirjonen, suomalainen mäkihyppääjä (k. 1988)
• 3. maaliskuuta – Bengt Pihlström, suomalainen diplomiekonomi, Matkailun Edistämiskeskuksen johtaja 1973–1994 (k. 2023)
• 6. maaliskuuta – William Blum, yhdysvaltalainen kirjailija ja ulkopolitiikan arvostelija (k. 2018)
• 6. maaliskuuta – Willy Schäfer, saksalainen näyttelijä (k. 2011)
• 14. maaliskuuta – Quincy Jones, yhdysvaltalainen tuottaja ja säveltäjä
• 14. maaliskuuta – Anu Kaipainen, suomalainen kirjailija (Vierus verta täynnä) (k. 2009)
• 14. maaliskuuta – Maurice Joseph Micklewhite (”Michael Caine”), brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä
• 15. maaliskuuta – Alummoodan, intialainen näyttelijä (k. 1992)
• 15. maaliskuuta – Ruth Bader Ginsburg, yhdysvaltalainen lakimies ja korkeimman oikeuden tuomari (k. 2020)
• 17. maaliskuuta – Pentti Linnosvuo, suomalainen pistooliampuja (kaksinkertainen olympiavoittaja) (k. 2010)
• 19. maaliskuuta – Philip Roth, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2018)
• 19. maaliskuuta – Renée Taylor, yhdysvaltalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja
• 23. maaliskuuta – John Taylor, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1966)
• 25. maaliskuuta – Herbjørn Sørebø, norjalainen toimittaja (k. 2003)
• 25. maaliskuuta – Henio Żytomirski, puolalainen poika, holokaustin uhri (k. 1942)
• 26. maaliskuuta – Tinto Brass, italialainen elokuvaohjaaja
• 29. maaliskuuta – Clifford Nelson Fyle, sierraleonelainen kielitieteilijä, professori, kirjailija ja matemaatikko (k. 2006)
• 31. maaliskuuta – Anita Carter, yhdysvaltalainen countrylaulaja (k. 1999)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Claude Cohen-Tannoudji, vuoden 1997 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
• 9. huhtikuuta – Jean-Paul Belmondo, ranskalainen näyttelijä (k. 2021)
• 14. huhtikuuta – Paddy Hopkirk, pohjoisirlantilainen ralliautoilija (k. 2022)
• 19. huhtikuuta – Vera Jayne Palmer (”Jayne Mansfield”), yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja (k. 1967)
• 20. huhtikuuta – Birgitta Andersson, ruotsalainen näyttelijä
• 21. huhtikuuta – Nils Aas, norjalainen kuvanveistäjä (k. 2004)
• 26. huhtikuuta – Ilkka Kuusisto, suomalainen säveltäjä
• 26. huhtikuuta – Arno Allan Penzias, vuoden 1978 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, toinen kosmisen taustasäteilyn löytäjistä (k. 2024)
• 29. huhtikuuta – Juhani Tyynelä, suomalainen näyttelijä (k. 2001)
• 30. huhtikuuta – Pekka Salomaa, suomalainen laulaja ja laulupedagogi
• 30. huhtikuuta – Þorgeir Þorgeirson, islantilainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (k. 2003)
• 3. toukokuuta – James Brown (”Soulin kummisetä”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2006)
• 3. toukokuuta – Steven Weinberg, vuoden 1979 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2021)
• 3. toukokuuta – Imants Ziedonis, latvialainen runoilija (k. 2013)
• 5. toukokuuta – Tan Howe Liang, singaporelainen painonnostaja ja olympiamitalisti
• 6. toukokuuta – Palle Simonsen, tanskalainen poliitikko (k. 2014)
• 7. toukokuuta – Jaakko Itälä, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2017)
• 9. toukokuuta – Seppo Kannas, suomalainen urheiluselostaja
• Buddy Catlett – Buddy Catlett, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 2014)
• 14. toukokuuta – Alho Alhoniemi, suomalainen fennougristiikan professori
• 15. toukokuuta – Andrei Blaier, romanialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2011)
• 19. toukokuuta – Edward de Bono, maltalainen psykologi, filosofi ja kirjailija, ”lateraalisen ajattelun” käsitteen kehittäjä (k. 2021)
• 21. toukokuuta – Toivo Salonen, suomalainen pikaluistelija, olympiamitalisti ja liikuntaneuvos (k. 2019)
• 23. toukokuuta – Joan Collins, brittiläinen näyttelijä
• 23. toukokuuta – Arvo Hämäläinen, suomalainen näyttelijä (k. 2023)
• 28. toukokuuta – Zelda Rubinstein, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 29. toukokuuta – Helmuth Rilling, saksalainen kapellimestari
• 4. kesäkuuta – Yrjö Kukkapuro, suomalainen muotoilija
• 5. kesäkuuta – Leevi Karsikas, suomalainen kirjailija (k. 2016)
• 6. kesäkuuta – Heinrich Rohrer, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut sveitsiläinen fyysikko (k. 2013)
• 7. kesäkuuta – Tsuneko Okazaki, japanilainen biologi
• 8. kesäkuuta – John Rivers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2014)
• 8. kesäkuuta – Martti Sinerma, suomalainen eversti ja tietokirjailija (k. 2007)
• 9. kesäkuuta – Roy Meadow, brittiläinen lastenlääkäri
• 11. kesäkuuta – Gene Wilder, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
• 13. kesäkuuta – Lauri Vesanto, suomalainen tanssija (k. 1995)
• 22. kesäkuuta – Dianne Feinstein, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja senaattori (k. 2023)
• 25. kesäkuuta – Álvaro Siza Vieira, portugalilainen arkkitehti
• 26. kesäkuuta – Claudio Abbado, italialainen kapellimestari (k. 2014)

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Heikki Hietamies, suomalainen kirjailija, toimittaja ja juontaja
• 4. heinäkuuta – Carl-Otto Bremer, suomalainen ralli- ja rata-autoilija (k. 1962)
• 11. heinäkuuta – Per Myrberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 2023)
• 12. heinäkuuta – Eva Hellas, Miss Suomi 1952 (k. 2016)
• 14. heinäkuuta – Kari Uusitalo, suomalainen elokuvahistorioitsija, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
• 15. heinäkuuta – Guido Crepas (”Guido Crepax”), italialainen sarjakuvataiteilija (k. 2003)
• 20. heinäkuuta – Cormac McCarthy, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2023)
• 21. heinäkuuta – Anja Eerikäinen, suomalainen eläinsuojeluvalvoja (k. 2002)
• 21. heinäkuuta – Torsti Koskinen, suomalainen huumepoliisi ja Helsingin huumepoliisin perustaja (k. 2009)
• 21. heinäkuuta – Laila Pullinen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2015)
• 24. heinäkuuta – John Aniston, kreikkalais-amerikkalainen näyttelijä (k. 2022)
• 25. heinäkuuta – Jukka Virtanen, suomalainen kirjailija, runoilija, suomentaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, lausuja ja laulaja (k. 2019)
• 26. heinäkuuta – Edmund Phelps, vuoden 2006 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 28. heinäkuuta – Normann Aanesland, norjalainen maatalousprofessori (k. 2021)
• 31. heinäkuuta – Salme Jyräs, suomalainen näyttelijä
• 1. elokuuta – William Engseth, norjalainen poliitikko
• 3. elokuuta – Elina Haavio-Mannila, suomalainen sosiologi
• 3. elokuuta – Pekka Paavola, suomalainen lakimies ja poliitikko (Tampereen kaupunginjohtaja 1969–1985) (k. 2023)
• 7. elokuuta – Matti Kuusla, suomalainen näyttelijä ja toimittaja (k. 2018)
• 7. elokuuta – Elinor Ostrom, vuoden 2009 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2012)
• 9. elokuuta – Antero Jyränki, suomalainen valtiosääntöoikeuden tutkija, professori ja juristi (k. 2020)
• 12. elokuuta – Osmo Kaipainen, suomalainen lääkäri ja SDP:n kansanedustaja (k. 1985)
• 14. elokuuta – Richard R. Ernst, vuoden 1991 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen kemisti (k. 2021)
• 15. elokuuta – Stanley Milgram, yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi ja professori (k. 1984)
• 16. elokuuta – Reiulf Steen, norjalainen poliitikko (k. 2014)
• 18. elokuuta – Just Fontaine, ranskalainen jalkapalloilija (k. 2023)
• 18. elokuuta – Rajmund Roman Liebling (”Roman Polański”), puolalais-ranskalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
• 21. elokuuta – Janet Baker, brittiläinen oopperalaulaja
• 23. elokuuta – Robert Curl, vuoden 1996 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti ja professori (k. 2022)
• 23. elokuuta – Pete Wilson, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko
• 25. elokuuta – Wayne Shorter, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (k. 2023)
• 27. elokuuta – Maaria Leinonen, suomalainen kirjailija (k. 2013)
• 29. elokuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1960)
• 29. elokuuta – Mikko Majanlahti, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 2023)
• 4. syyskuuta – Richard S. Castellano, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1988)
• 5. syyskuuta – Eddie Carroll, kanadalainen näyttelijä (k. 2010)
• 5. syyskuuta – Kaarlo Ståhlberg, suomalainen juristi, hovioikeuden presidentti ja eduskunnan oikeusasiamies
• 8. syyskuuta – Asha Bhosle, intialainen laulaja
• 10. syyskuuta – Karl Lagerfeld, saksalainen muotisuunnittelija (k. 2019)
• 13. syyskuuta – Seikko Eskola, suomalainen historiantutkija, professori ja päätoimittaja
• 14. syyskuuta – Zoe Caldwell, australialainen näyttelijä (k. 2020)
• 18. syyskuuta – Mikko Samulinen, suomalainen kirjailija (k. 1983)
• 18. syyskuuta – Fred Willard, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (k. 2020)
• 19. syyskuuta – David McCallum, brittiläinen näyttelijä (k. 2023)
• 27. syyskuuta – Lina Medina, perulainen maailman nuorin äiti
• 30. syyskuuta – Barbara Knox, brittiläinen näyttelijä

lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – John Gurdon, vuoden 2012 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen kehitys- ja solubiologi
• 2. lokakuuta – Ragni Malmstén, suomalainen laulaja (k. 2002)
• 5. lokakuuta – Diane Cilento, australialainen näyttelijä (k. 2011)
• 8. lokakuuta – Michael Korda, brittiläinen kirjailija ja päätoimittaja
• 9. lokakuuta – Peter Mansfield, vuoden 2003 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (k. 2017)
• 17. lokakuuta – William Anders, yhdysvaltalainen astronautti, Apollo 8:n miehistön jäsen
• 18. lokakuuta – Jacques Charpentier, ranskalainen säveltäjä, urkuri ja kulttuurivaikuttaja (k. 2017)
• 19. lokakuuta – Geraldo Majella Agnelo, brasilialainen kardinaali (k. 2023)
• 19. lokakuuta – S. Albert Kivinen, suomalainen filosofi (k. 2021)
• 21. lokakuuta – Terho Itkonen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 1998)
• 26. lokakuuta – Rauno Meriö, Suomen ilmavoimien komentaja 1975–1987
• 31. lokakuuta – Ulla Nenonen, suomalainen lähetystyöntekijä ja raamatunkääntäjä (k. 2018)
• 3. marraskuuta – John Barry, brittiläinen säveltäjä (k. 2011)
• 3. marraskuuta – Michael Dukakis, yhdysvaltalainen poliitikko
• 3. marraskuuta – Amartya Sen, vuoden 1998 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut intialainen taloustieteilijä ja filosofi
• 4. marraskuuta – Charles K. Kao, vuoden 2009 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläis-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2018)
• 4. marraskuuta – Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu, Biafran johtaja 1967–1970 (k. 2011)
• 10. marraskuuta – Aleksandr Bessmertnyh, venäläinen diplomaatti, Neuvostoliiton ulkoministeri 1990–1991
• 14. marraskuuta – Fred Haise, yhdysvaltalainen astronautti
• 19. marraskuuta – Juhani Ahava, suomalainen vuorineuvos ja elinkeinoelämän vaikuttaja
• 19. marraskuuta – Larry King, yhdysvaltalainen juontaja ja toimittaja (k. 2021)
• 21. marraskuuta – Antero Ruuhonen, suomalainen dokumenttiohjaaja ja elokuvaaja (k. 1979)
• 23. marraskuuta – J. Juhani Kortesalmi, suomalainen filosofian tohtori, kansanedustaja ja maaherra (k. 2019)
• 23. marraskuuta – Krzysztof Penderecki, puolalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 2020)
• 3. joulukuuta – Paul J. Crutzen, vuoden 1995 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen meteorologi (k. 2021)
• 6. joulukuuta – Henryk Górecki, puolalainen säveltäjä (k. 2010)
• 17. joulukuuta – Walter Buczynski, kanadalainen säveltäjä
• 19. joulukuuta – Kolbein Falkeid, norjalainen runoilija (k. 2021)
• 20. joulukuuta – Olavi Salonen, suomalainen keskimatkojen juoksija
• 22. joulukuuta – Abel Pacheco de la Espriella, Costa Rican presidentti
• 23. joulukuuta – Akihito, Japanin keisari
• 23. joulukuuta – Markku Blomqvist, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
• 26. joulukuuta – Olavi Salsola, suomalainen keskimatkojen juoksija (k. 1995)
• 27. joulukuuta – Reijo Kallio, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2018)
• 27. joulukuuta – Carmine Tucci, italialainen jääkiekkoilija
• 28. joulukuuta – Antero Viherkenttä, suomalainen urheilutoimittaja (k. 2011)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1933 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – T. J. Wikman, suomalainen salapoliisikirjailija (s. 1890)
• 5. tammikuuta – Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti (s. 1872)
• 17. tammikuuta – Louis Tiffany, yhdysvaltalainen sisustussuunnittelija, taidemaalari, sisustustaiteilija, lasi- ja korusuunnittelija (s. 1848)
• 20. tammikuuta – Arthur af Hällström, suomalainen arkkitehti (s. 1867)
• 26. tammikuuta – Rafael Ramstedt, suomalainen kuplettilaulaja ja säveltäjä (s. 1888)
• 29. tammikuuta – Fred. Olsen, norjalainen laivanvarustaja (s. 1857)
• 31. tammikuuta – John Galsworthy, vuoden 1932 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen kirjailija (Forsytein taru) (s. 1867)
• 3. helmikuuta – Anne de Rochechouart de Mortemart, ranskalainen kuvanveistäjä ja kirjailija (s. 1847)
• 7. helmikuuta – Albert Apponyi, unkarilainen kreivi ja poliitikko (s. 1846)
• 8. helmikuuta – Aleksander Strandman, suomalainen senaattori ja Venäjän armeijan eversti (s. 1856)
• 12. helmikuuta – William Robertson, brittiläinen sotamarsalkka (s. 1860)
• 23. helmikuuta – Hannes Gebhard, suomalainen liikemies ja professori (s. 1864)
• 27. helmikuuta – Heikki Laakso, suomalainen toimittaja (s. 1877)
• 28. helmikuuta – Fjodor Roditšev, venäläinen poliitikko, Suomen väliaikainen ministerivaltiosihteeri 1917 (s. 1854)
• 4. maaliskuuta – Julius Ailio, suomalainen arkeologi, professori ja poliitikko (s. 1872)
• 7. maaliskuuta – Elof Hellquist, ruotsalainen kielitieteilijä (s. 1862)
• 9. maaliskuuta – Bernhard Folkestad, norjalainen taidemaalari (s. 1879)
• 15. maaliskuuta – Gustavo Jiménez, perulainen eversti ja Perun lyhytaikainen presidentti (s. 1886)
• 18. maaliskuuta – Luigi Amedeo, italialainen tutkimusmatkailija, Espanjan kuningas Amadeus I:n poika (s. 1873)
• 20. maaliskuuta – Kuuno A. Talvioja, suomalainen kirjallisuuden tutkija (s. 1865)
• 22. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (s. 1901)
• 23. maaliskuuta – Asta Nørregaard, norjalainen taidemaalari (s. 1853)
• 25. maaliskuuta – Erik Jan Hanussen, itävallanjuutalainen tiedottaja, šarlataani ja selvänäkijä (s. 1889)
• 27. maaliskuuta – Karl Reth, saksalainen katolinen piispa (s. 1849)
• 31. maaliskuuta – Einar Rinne, suomalainen näyttelijä (s. 1875)

huhtikuu–kesäkuu

• 5. huhtikuuta – Hjalmar Mellin, suomalainen matemaatikko (s. 1854)
• 9. huhtikuuta – Sigfrid Karg-Elert, saksalainen säveltäjä, urkuri ja pianisti (s. 1877)
• 18. huhtikuuta – K. G. Blomberg, suomenruotsalainen runoilija (s. 1856)
• 27. huhtikuuta – Geoffrey Salmond, brittiläinen Kuninkaallisten ilmavoimien komentaja (s. 1878)
• 29. huhtikuuta – Konstantínos Kaváfis, kreikkalainen runoilija (s. 1863)
• 3. toukokuuta – Anton Alfthan, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1856)
• 8. toukokuuta – Magnus Schjerfbeck, suomalainen arkkitehti (s. 1860)
• 20. toukokuuta – Gunder Anton Jahren, norjalainen poliitikko (s. 1858)
• 22. toukokuuta – Sándor Ferenczi, unkarilainen lääkäri ja psykoanalyytikko (s. 1873)
• 23. toukokuuta – J. R. Danielson-Kalmari, suomalainen tiede- ja valtiomies (s. 1853)
• 26. toukokuuta – Jimmie Rodgers, yhdysvaltalainen kantrilaulaja ja lauluntekijä (s. 1897)
• 29. toukokuuta – Johan Henrik Rye Holmboe, norjalainen poliitikko (s. 1863)
• 1. kesäkuuta – Oscar Behm, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1867)
• 4. kesäkuuta – Ahmet Haşim, turkkilainen runoilija (s. 1883)
• 14. kesäkuuta – Hans Prinzhorn, saksalainen psykiatri ja taidehistorioitsija (s. 1886)
• 14. kesäkuuta – Ada Thilén, suomalainen taidemaalari (s. 1852)
• 20. kesäkuuta – Clara Zetkin, saksalainen sosialistipoliitikko ja feministi (s. 1857)
• 25. kesäkuuta – Anna Brigadere, latvialainen kirjailija (s. 1861)
• 29. kesäkuuta – Roscoe Arbuckle, yhdysvaltalainen mykkäelokuvanäyttelijä ja koomikko (s. 1887)

heinäkuu–syyskuu

• 6. heinäkuuta – Robert Kajanus, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1856)
• 7. heinäkuuta – Mykola Skrypnyk, ukrainalainen bolševikkipoliitikko (s. 1872)
• 14. heinäkuuta – Raymond Roussel, ranskalainen kirjailija (s. 1877)
• 19. heinäkuuta – Kaarle Krohn, suomalainen kielitieteilijä ja kansanrunouden tutkija (s. 1863)
• 29. heinäkuuta – Aito Husso, suomalainen ratsumestari ja kääntäjä (s. 1892)
• 4. elokuuta – Toivo Raita, suomalainen kirjailija (s. 1893)
• 20. elokuuta – Gustaf Cederström, ruotsalainen taidemaalari (s. 1845)
• 21. elokuuta – Paavo Warén, suomalainen toimittaja ja suomentaja (s. 1872)
• 23. elokuuta – Adolf Loos, itävaltalainen arkkitehti (s. 1870)
• 23. elokuuta – B. H. Päivänsalo, suomalainen pappi, kansanedustaja ja kirjailija (s. 1875)
• 31. elokuuta – Theodor Lessing, saksalainen filosofi (s. 1872)
• 31. elokuuta – Kalle Saha (”Sahan-Kalle”), suomalainen kansanrunoilija (s. 1852)
• 2. syyskuuta – Georges Leygues, ranskalainen poliitikko, pääministeri 1920–1921 (s. 1857)
• 7. syyskuuta – Edward Grey, brittiläinen poliitikko, ministeri ja ornitologi (s. 1862)
• 8. syyskuuta – Faisal I, Irakin kuningas (s. 1885)
• 14. syyskuuta – Lennart Gripenberg, suomalainen everstiluutnantti, poliitikko ja teollisuusmies (s. 1852)
• 25. syyskuuta – Paul Ehrenfest, itävaltalainen fyysikko ja matemaatikko (s. 1880)
• 29. syyskuuta – Margaret Talmadge, yhdysvaltalainen julkisuuden henkilö, kolmen näyttelijän äiti (s. 1864)

lokakuu–joulukuu

• 5. lokakuuta – Nikolai Judenitš, venäläinen kenraali (s. 1862)
• 6. lokakuuta – Wilhelm Amatius Tötterström, suomalainen arkkitehti (s. 1860)
• 15. lokakuuta – Anton Fredrikson, suomalainen teollisuusyrittäjä ja kauppaneuvos (s. 1859)
• 18. lokakuuta – Helmi Biese, suomalainen taidemaalari (s. 1867)
• 18. lokakuuta – Oskar Friman, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1893)
• 26. lokakuuta – Erik Enge, norjalainen poliitikko (s. 1852)
• 27. lokakuuta – Emily Murphy, kanadalainen kirjailija, toimittaja ja feministi (s. 1868)
• 29. lokakuuta – Albert Calmette, ranskalainen lääkäri, tuberkuloosirokotteen keksijä (s. 1863)
• 29. lokakuuta – Marcel Gerbidon, ranskalainen näytelmäkirjailija (s. 1868)
• 29. lokakuuta – Paul Painlevé, ranskalainen matemaatikko ja poliitikko (s. 1863)
• 3. marraskuuta – Emile Roux, ranskalainen lääkäri, bakteriologi ja immunologi (s. 1853)
• 4. marraskuuta – Ester Walters, suomalainen lastenkirjailija (s. 1879)
• 8. marraskuuta – Mohammed Nadir Shah, Afganistanin kuningas (s. 1883)
• 11. marraskuuta – Ernst Hartert, saksalainen lintutieteilijä (s. 1859)
• 24. marraskuuta – Arthur Frenckell, suomalainen päätoimittaja ja valtiopäivämies (s. 1861)
• 24. marraskuuta – Jaakko Gummerus, suomalainen piispa (Tampereen hiippakunta) (s. 1870)
• 30. marraskuuta – Arthur Currie, kanadalainen kenraali (s. 1875)
• 1. joulukuuta – Pekka Halonen, suomalainen taidemaalari ja professori (s. 1865)
• 4. joulukuuta – Stefan George, saksalainen runoilija ja kääntäjä (s. 1868)
• 17. joulukuuta – Thubten Gyatso, Tiibetin 13. dalai-lama (s. 1876)
• 18. joulukuuta – Hans Vaihinger, saksalainen filosofi (Philosophie des Als Ob) (s. 1852)
• 21. joulukuuta – Knud Rasmussen, grönlantilainen naparetkeilijä ja antropologi (s. 1879)
• 25. joulukuuta – Francesc Macià i Llussà, Katalonian autonomisen hallituksen puheenjohtaja (Generalitat de Catalunya) (s. 1859)
• 26. joulukuuta – Gunnar Suolahti, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1876)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Erwin Schrödinger ja Paul Dirac
• Nobelin lääketieteen palkinto: Thomas Morgan
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Ivan Bunin
• Nobelin rauhanpalkinto: Sir Norman Angell

Muuta

• Elokuvavuosi 1933
• Kirjallisuusvuosi 1933