Teija Sopanen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teija Sopanen

Teija Anneli Sopanen (viralliselta nimeltään Teija Väärä,[1] ent. Purhonen 1970–1974,[2] ent. Oravisto[1], o.s. Sopanen) (26. tammikuuta 1933 Helsinki4. lokakuuta 2011 Helsinki[3][4]) oli suomalainen televisiokuuluttaja, toimittaja, missi ja elokuvanäyttelijä.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teija Sopasen vanhemmat olivat rakennusinsinööri Reino Sopanen (1905–1987) ja Mari Heino (1906–1985).[5] Jatkosodan aikana, vuonna 1943, Teija Sopanen lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin.[6] Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1952. Sopaset asuivat tuolloin Tampereella, jonne he olivat muuttaneet Lappeenrannan ja Varkauden kautta. Teija Sopanen lähti Helsingin yliopistoon suorittamaan kieliopintoja. Pari vuotta myöhemmin hänen vanhempansa muuttivat Tampereelta Helsingin Kruununhakaan.[7]

Missi ja elokuvatähti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teija Sopanen valittiin Suomen Neidoksi 1953, mistä hän sai palkinnoksi matkan Yhdysvaltoihin Suomen-ehdokkaaksi Miss Universum kilpailuun Long Beachiin Kaliforniaan[8].

Sen jälkeen Sopanen näytteli elokuvissa. Ensiesiintyminen oli sivurooli elokuvassa Rakastin sinua, Hilde (1954), jota seurasivat pienehköt roolit elokuvissa Tyttö tuli taloon ja Tyttö lähtee kasarmiin. Vuonna 1958 Sopanen teki keskeisen Ilona Ahlgrenin roolin Valentin Vaalan värielokuvassa Niskavuoren naiset. Samana vuonna hänellä oli Hilkan rooli Vaalan elokuvassa Nuori mylläri. Seuraavana vuonna hän oli Tauno Palon vastanäyttelijänä elokuvassa Kovaa peliä Pohjolassa.

Sopasen myöhemmät valkokangasroolit olivat lähinnä cameo-näyttäytymisiä toimittajan tai televisiokuuluttajan osissa.

Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopanen toimi Yleisradion toimittajana ja televisiokuuluttajana vuosina 1957–1974. Hän oli vuosikaudet niin suosittu, että uusi viestin suorastaan samaistettiin häneen. Sopanen voitti kymmenen Telvis-patsasta, juonsi ohjelmia ja toimi kuvaussihteerinä. Vuonna 1989 hän juonsi TV2:n visailuohjelmaa Teeveestä tuttu. 1990-luvulla hänellä oli oma ruoka-aiheinen televisio-ohjelma Teijan keittiössä.[9] Elokuvissa Juoksuhaudantie ja Uuno Turhapuro – This Is My Life (molemmat vuodelta 2004) Sopasella oli rooli televisiotoimittajana.

Televisiouran jälkeen Sopanen työskenteli naistenlehdille: Hän toimi Monalisan päätoimittajana vuosina 1974–1975 ja kirjoitti henkilöjuttuja Jaanaan[10]. Seuran toimittajana hän kirjoitti lehtiartikkeleita muun muassa baletista ja teatterista.

Avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopanen oli avioliitossa näyttelijä Matti Oraviston, nyrkkeilijä Pertti Purhosen ja vuodesta 1979 teatterinjohtaja Lauri Väärän kanssa.[11][12] Sopasella on kaksi lasta: esikoistytär Jaana Oravisto syntyi 1955 ja seuraavana vuonna syntyi Janne Oravisto.[6] Jaanasta tuli sittemmin näyttelijä, Jannesta puolestaan insinööri, joka aloitti 2000-luvulla stand-up-koomikon uran.

Eläkevuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkevuosinaan Sopanen toimi entisen kotikaupunkinsa Tampereen ikäihmisten tanssitapahtuman suojelijana.

Sopasen viimeinen leposija on Hietaniemen hautausmaan uurnalehdossa; K5-13-213.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli Laji Tuotanto Kesto DVD-levitys
1953 Suomen neito Teija Sopanen (esiintyjä) Lyhyt dokumentti Oy Filmiseppo
Finlandia-katsaus 212 (esiintyjä) Lyhyt katsaus Suomi-Filmi Oy
1954 Rakastin sinua, Hilde Maisa, (kuvaussihteeri) Pitkä fiktio 1:14:34 PAN Vision
1956 Tyttö tuli taloon Nana Pitkä fiktio Veikko Itkonen 1:5:47 PAN Vision
Tyttö lähtee kasarmiin Marja Pitkä fiktio Fennada-Filmi Oy 1:15:40
1957 Finlandia-katsaus 351 (esiintyjä) Lyhyt katsaus Suomi-Filmi Oy
1958 Ranskalaiset tähdet Mannekiini Lyhyt dokumentti Suomi-Filmi Oy
Nuori mylläri Hilkka Koikale Pitkä fiktio Suomi-Filmi Oy 1:33:12
Niskavuoren naiset Opettaja Ilona Ahlgren Draama Suomi-Filmi Oy 1:19:41 Finnkino Oy
1959 Pekka ja Pätkä mestarimaalareina Tv-kuuluttaja Komedia Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1:19:19 Finnkino Oy
Kovaa peliä Pohjolassa Lea Westerholm Lännenkomedia Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1:46:0 Finnkino Oy
1960 Taiteen juhlaa (näyttelijä) Lyhyt dokumentti Filmiseppo / Laihanen
1961 Voi veljet, mikä päivä! Hilkka Pitkä fiktio Veikko Itkonen 1:14:34
1966 Millipilleri Yleisradion siivooja Komedia Nova-Filmi Kommandiittiyhtiö, Linnasalmi & Co 1:56:58 Finnkino Oy
1969 Vodkaa, komisario Palmu Tv-kuuluttaja Rikosfilmi Fennada-Filmi Oy 1:39:47 Finnkino Oy
Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut Tv-kuuluttaja Komedia Filmituotanto Spede Pasanen Oy 1:27:10 Finnkino Oy
2004 Uuno Turhapuro - This Is My Life (esiintyjä) Komedia Ere Kokkonen Oy 1:39:50 Finnkino Oy
Juoksuhaudantie Tv-toimittaja Draama Kinotar Oy 1:52:57

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Riita kymmenen vuoden eläkkeestä Savon Sanomat. 8.9.2010. Viitattu 8.9.2010.
  2. Urheilutietäjät
  3. Tainola, Rita: Kuuluttajalegenda Teija Sopanen on kuollut Iltasanomat. 4.10.2011. Viitattu 4.10.2011.
  4. Ilta-Sanomat: Teija Sopanen on kuollut Karjalainen. 4.10.2011. Viitattu 11.10.2011.
  5. Geni.com
  6. a b Ilta-Sanomat, 5.10.2011, s. 40
  7. Hs.fi
  8. Teijan tie missistä tv-julkkikseksi Ylen Elävä arkisto. Yleisradio.
  9. Anne Erjansalo, Kaarina Timonen, Veera Karhuvaara: ”Toosan” tähdet eivät sammu. Ilta-Sanomat Plus, 2007, nro 10.11.2007, s. 22.
  10. Laura Saarenmaa, Intiimit äänet, väitöskirja
  11. Järvenpää, Eeva: Teija Sopanen on asunut Pohjoisrannassa yli 40 vuotta 4.2.2006. Viitattu 8.9.2010.
  12. http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikkeli.shtml/1162048/teija-sopanen-kaarme-yllatti-studiossa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]