Kruununhaka

Kruununhaka
Kronohagen

Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro	01
Suurpiiri	Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala	0,57 km²
Väestö
- Väkiluku	6 763 (2003)
- Väestötiheys	11 860/km²
Postinumerot	00170
Osa-alueet	On itse Vironniemen peruspiirin osa-alue
Lähialueet	Kluuvi Katajanokka Kaartinkaupunki Kallio Siltasaari Sörnäinen

Pohjoisrannan satama-alue Katajanokalta kuvattuna.

Kruununhaka (ruots. Kronohagen) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 6 800 (2003). Sen rajana on lännessä Unioninkatu ja etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadin osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet.

Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.

Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu Senaatintorin ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja Aleksanterinkadun välinen alue. Kruununhaka (lempinimeltään Krunikka) on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa tuomiokirkko, Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, raatihuone, kaupungintalo, Suomen Pankki, Säätytalo, Ritarihuone, useat maineikkaat asianajotoimistot ja useat Helsingin yliopiston laitokset. Suomen tunnetuimpiin lukiohin kuuluva Sibelius-lukio sijaitsee Liisankadulla. Itärannalla on Pohjoissatama. Pohjoissatamassa sijaitsee pieni puistosaari nimeltä Tervasaari. Kruununhaassa on asunut lukuisia tunnettuja suomalaisia, kuten valtioneuvokset Johannes Virolainen ja Harri Holkeri, diplomaatti Jaakko Iloniemi, laulaja Kirka Babitzin, säveltäjä Magnus Lindberg, urheilutoimittaja ja -selostaja Bror-Erik Wallenius sekä Donner-suku.

Helsingin tuomiokirkko

Kruununhaan kadunnimet

Kruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuonna 1812; ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820–30-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna 1819.

suomenkielinen nimi	ruotsinkielinen nimi	nimeämisvuosi	minkä mukaan nimetty	aikaisemmat nimet
Aleksanterinkatu	Alexandersgatan	1833	Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (keisari Aleksanteri I)	Ruotsin vallan aikana Storgatan ("Suurkatu") ja Kungsgatan ("Kuninkaankatu"), vuosina 1819–1833 Fredsgatan ("Rauhankatu", Haminan rauhan mukaan)
Hallituskatu	Regeringsgatan	1836	Senaatintalo (nyk. Valtioneuvoston linna)	Ruotsin vallan aikana Skolgatan ("Koulukatu", Helsingin triviaalikoulun mukaan), vuosina 1820–1836 Slottsgatan ("Linnakatu", Kruununhakaan suunnitellun keisarillisen linnan mukaan)
Helenankatu	Helenegatan	1820	suuriruhtinatar Helena Pavlovna	Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja
Katariinankatu	Katrinegatan	1820	keisarinna Katariina Suuri	Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja
Kirjatyöntekijänkatu	Bokarbetaregatan	1945	Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen talo	entinen Siltavuorenrannan itäosa
Kirkkokatu	Kyrkogatan	1820	Helsingin tuomiokirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko
Kristianinkatu	Kristiansgatan	1836	kadun varrella asunut laamanni Christian Magnus Ivendorff
Kruununhaankatu	Kronohagsgatan	1836	Kruununhaan kaupunginosa
Kulmakatu	Vinkelgatan	1836	katu tekee 90 asteen kulman
Liisankatu	Elisabetsgatan	1819	keisarinna Elisabet Aleksejevna
Maneesikatu	Manegegatan	1836	keisarillisen santarmikunnan maneesi
Mariankatu	Mariegatan	1820	keisarinna Maria Fjodorovna
Maurinkatu	Mauritzgatan	1820	Gustaf Mauritz Armfelt
Meritullinkatu	Sjötullsgatan	1928	Vanha tulli- ja pakkahuone	vuosina 1820–1928 Konstantininkatu (Constantinsgatan) suuriruhtinas Konstantin Pavlovitš Romanovin mukaan
Oikokatu	Gengatan	1836	"oikaisee" Liisankadulta Siltavuorenrantaan
Pohjoisranta	Norra kajen	1820	sijainnin mukaan
Rauhankatu	Fredsgatan	1819	Haminan rauha
Ritarikatu	Riddaregatan	1836	säätytalolle varatun tontin mukaan (tontilla nykyisin Ritarihuone)	Ruotsin vallan aikana Residenshusgatan ("Virkatalonkatu", maaherran virkatalon mukaan) ja Berggatan ("Vuorikatu")
Siltavuorenpenger	Brobergsterassen	1911	Siltavuoren mukaan
Siltavuorenranta	Brobergskajen	1836	Siltavuoren mukaan
Snellmaninkatu	Snellmansgatan	1928	Johan Vilhelm Snellman (jonka patsas sijaitsee kadun varrella)	Ruotsin vallan aikana Tavastgatan ("Hämeenkatu", Hämeeseen johtaneen maantien alku), vuosina 1820–1836 Senatsgatan ("Senaatinkatu", Senaatintalon mukaan), vuosina 1836–1928 Nikolainkatu (Nikolaigatan) Nikolainkirkon (ja edelleen keisari Nikolai I:n) mukaan
Sofiankatu	Sofiegatan	1820	keisarinna Maria Fjodorovna, syntyään prinsessa Sofia Dorotea Augusta	Ruotsin vallan aikana Östra Kyrkogatan ("Itäinen Kirkkokatu")
Unioninkatu	Unionsgatan	1819	Haminan rauhassa syntynyt Venäjän ja Suomen unioni	eteläpää Ruotsin vallan aikana Västra Kyrkogatan ("Läntinen Kirkkokatu")
Vironkatu	Estnäsgatan	1836	Vironniemi
Välikatu	Mellangatan	1836	Kristianinkadun ja Kirjatyöntekijänkadun välissä

Katso myös

• Burtzin talo

Aiheesta muualla

• Kruununhaan kartta (helsinginkartta.fi)
• Kruununhaan korttelit
• Kruununhaan Asukasyhdistys Ry

Helsingin viralliset kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin