Laajasalo
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 49 (peruspiiri= 603) | ||
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 16,55 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 16 486 (1.1.2005) | ||
| - Väestötiheys | 996 (1.1.2005)/km² | ||
| Postinumerot | 00840, 00841, 00850, 00860, 00861, 00870 | ||
| Osa-alueet | Vartiosaari, Yliskylä, Jollas, Tullisaari, Tahvonlahti, Hevossalmi, Villinki, Santahamina, Itäsaaret | ||
| Lähialueet | Kulosaari, Herttoniemenranta, Tammisalo, Meri-Rastila | ||
Laajasalo (ruots. Degerö, stadin slangiksi Laajis tai Laajika) on saari ja Helsingin 49. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Alueen asukasluku on noin 16 000 ja pinta-ala noin 8,4 km².
Laajasalon saarella sijaitsevia alueita ovat Yliskylä, Jollas, Hevossalmi, Tullisaari ja Tahvonlahti. Virallisesti Tahvonlahteen kuuluvat myös Laajasalon öljysataman alue eli Kruunuvuorenranta sekä Kaitalahti.
Laajasalon peruspiiri, johon kuuluvat Laajasalon saarella sijaitsevien osa-alueiden ohella mm. Santahamina, Vartiosaari ja Villinki, on 16,55 km² maapinta-alallaan Helsingin suurin. Asukkaita tässä merelliseen Helsinkiin lukeutuvassa peruspiirissä on yhteensä 16 486 (1.1.2005) ja työpaikkoja 1851 (31.12.2003).
Laajasalossa on paljon puhdasta luontoa ja monia rantoja. Monet lapsiperheet viihtyvät Laajasalossa, koska he kokevat sen rauhalliseksi seuduksi.
[muokkaa] Liikenneyhteyksistä ja palveluista
Julkinen liikenne hoidetaan metron liityntälinjoin Herttoniemen metroasemalle. Lisäksi Laajasaloon kulkee yöbusseja Rautatientorilta aikoina, jolloin metro ei kulje. Raideliikennettä ei Laajasalossa ole.
Suurin osa kaupallisista palveluista on keskittynyt Yliskylään, jossa on myös kirjasto, kirkko ja terveyskeskus.
Laajasalon ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan uutta, nykyaikaisempaa ostoskeskusta. Se tullaan rakentamaan huoltoaseman ja Reposalmentien väliin. Kirjasto siirretään joko ostoskeskuksen toiseen kerrokseen tai Reposalmentien pohjoispuolelle, kirkkoa vastapäätä. Vanhan ostoskeskuksen paikalle tulee asuinkerrostaloja.
Laajasalossa on kolme suomenkielistä peruskoulun ala-astetta ja yksi yläaste. Peruspiirissä on lisäksi Santahaminan ala-aste. Lukio on muuttamassa ainakin tilapäisesti pois rakennuksen remontin vuoksi. Ruotsinkielinen ala-aste Degerö lågstadieskola on nimestään huolimatta Herttoniemessä, tosin erittäin lähellä Laajasalon siltaa. Helsingin kristillinen opisto, Suomen vanhin kristillinen kansanopisto, toimii saaren pohjoisosassa.
Lounaiskärjessä sijaitsee Helsingin öljysatama, jonka tilalle suunnitellaan uutta Kruunuvuorenrannan asuntoaluetta. Raitiotieyhteyttä kantakaupungista Kruunuvuorenrantaan suunnitellaan. Alueelle saatetaan myös rakentaa metro Santahaminan siirtyessä mahdollisesti asumiskäyttöön. Pienempää yritystoimintaa edustavat kaksi venealan yritysten keskittymää Sarvaston venesatamassa ja Puuskaniemessä.
[muokkaa] Historia
Alkujaan Laajasalon erotti manteresta nykyisen Tammisalon kanavan kohdalla sijainnut salmi. Se kuitenkin maatui umpeen jo 1700-luvulla, jolloin alue tuli niemeksi. Kun etelämmäksi 1800-luvulla rakennettiin nykyinen Laajasalon kanava, Laajasalo tuli jälleen saareksi, mutta siihen alkujaan kuulunut Tammisalo jäi kanavan toiselle puolelle ja siten osaksi mannerta.
Laajasalon ensimmäiset pysyvät asukkaat saapuivat todennäköisesti Ruotsista esihistoriallisen ajan lopulla tai varhaiskeskiajalla siitä päätellen, että saaren vanhin paikannimistö on ruotsalaisperäistä. Tosin aiemminkin ehkä hämäläiset lienevät käyttäneet Laajasalon rantavesiä kalastusalueina, eikä pysyvien asumusten olemassaolo ole poissuljettu. Ruotsin vallan aikana saarelle perustettiin kartanoita, mm. Degerö (1600-luvun puolivälissä), Stansvik (erotettiin Degeröstä 1798) ja Turholm (oli olemassa ainakin jo 1500-luvulla). Stansvikin kartanon mailla toimi useaan otteeseen rautakaivos vuodesta 1766 alkaen, viimeksi vuonna 1839. Jollaksen "kartano" ei ole koskaan ollut varsinainen säteritila, toisin kuin Uppbyn tila, jonka päärakennus on kuitenkin kartanoksi hyvin vaatimaton.
Krimin sodan eli Itämaisen sodan aikana Laajasalon lävitse Herttoniemestä Santahaminaan rakennettiin tie sotilaallisia tarkoituksia varten. Tällä tiellä oli myöhemmin ratkaiseva merkitys Etelä-Laajasalon huvila-asutuksen synnylle. Osa tiestä on nykyään nimeltään Vanha Sotilastie. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa monilla varakkailla helsinkiläisillä oli kesähuviloita Laajasalossa. Kieltolain aikana saari oli yksi pirtun salakuljetusreiteistä Virosta Suomeen – paikalliset kalastajat käyttivät tähän tarkoitukseen veneitään. Jatkosodan aikana saarella toimi läheistä pääkaupunkia suojaamassa 101:s raskas ilmatorjuntapatteri "Itä", jolla oli neljä 75 millimetrin Skoda-ilmatorjuntatykkiä. Tykkiasemat ovat yhä näkyvissä Aake Pesosen puistossa. Ilmatorjuntapatteri osallistui mm. Helsingin puolustustaisteluun helmikuussa 1944.
Liitettiin Helsinkiin 1946. Kuului aikaisemmin Helsingin maalaiskuntaan.Samana vuonna otettiin käyttöön nimen "Degerö" suomennos Laajasalo – vanh. ruots. deger = suuri.
Öljysataman perustamista tuolloiseen Degeröhön oli suunniteltu jo 1930-luvulla. S/S Viiri toi ensimmäisen lastin öljysatamaan 27. marraskuuta 1951. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa saarelle rakennettiin runsaasti kerrostaloja. Vilkkain rakennustoiminta pääsi käyntiin, kun Uppbyn tilan omistaja myi noin sata hehtaaria maitaan rakennusliike Wuoriolle. Uppbyn tilan päärakennus tunnetaan nykyään Ylistalona.
[muokkaa] Aiheesta muualla
