Haaga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupunginosasta Helsingissä. Haaga on myös kaupunginosa Turussa.
Haaga
Haga
Helsingin kartta, jossa Haaga korostettuna
Helsingin kartta, jossa Haaga korostettuna

Helsingin alueellinen jako


Kaupunginosa nro 29
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Pinta-ala 5,48 km²
Väestö
väkiluku 25 758 (1.1.2013)
väestötiheys 4 691/km²
Postinumerot 00310, 00320, 00400, 00440
Osa-alueet Etelä-Haaga, Kivihaka, Pohjois-Haaga, Lassila, Pikku Huopalahti (osittain)
Lähialueet Ruskeasuo, Niemenmäki, Munkkivuori, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla, Konala, Kannelmäki, Maununneva, Pirkkola, Maunulanpuisto, Pohjois-Pasila, Länsi-Pasila

Haaga (ruots. Haga) on Länsi-Helsingissä sijaitseva Helsingin 29. kaupunginosa, joka muodostaa myös oman peruspiirinsä. Haaga jakautuu edelleen neljään osa-alueeseen, jotka ovat Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka ja Lassila. Lisäksi pohjoisin osa Pikku Huopalahdesta kuuluu Haagan kaupunginosaan, mutta vuodesta 2013 lähtien ei enää Haagan peruspiiriin.[2] Yhteensä alueella on asukkaita noin 25 700 ja työpaikkoja 9 700.[1]

Haagan ollessa itsenäinen kunta vuosina 1923–1945 sen nimenä oli Haagan kauppala. Se liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 suuressa alueliitoksessa.

Haaga jakaantuu kahteen hyvin erilaiseen osaan. Puistomaista Etelä-Haagaa luonnehtivat pienkerrostalot ja rivitalot ja jossain määrin sokkeloinen asemakaava. Etelä-Haaga sai alkunsa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Huopalahden aseman ympäristöön syntyneenä huvilakaupunginosana (1900–1922) ja kehittyi myöhemmin Haagan kauppalaksi (1923–1945). Alueella on yhä jonkin verran Haagan kauppalan aikaista rakennuskantaa, mm. Huopalahden kirkko, Steniuksentien koulurakennus sekä muutamia huviloita.

Pohjois-Haaga syntyi Haagan rakentamisen kolmannessa vaiheessa (1947–). Se on eräässä mielessä Helsingin ensimmäisiä lähiöitä, jonka rakentaminen alkoi heti toisen maailmansodan ja Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen. Pohjois-Haagassa on runsaasti 4–12-kerroksisia 1950–1960-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, ja muun muassa Ida Aalbergin tien opiskelija-asunnot kuuluvat Helsingin korkeimpiin asuintaloihin.

1970–1980-luvun taitteessa rakennettiin Pohjois-Haagan kupeeseen keskukseltaan tiivis Lassilan alue Vantaankosken radan varteen. Lassilassa on sekä kerrostaloja että matalampaa rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta.

Haagassa sijaitsevat Huopalahden ja Pohjois-Haagan rautatieasemat. Kaupunginosassa toimii jalkapalloseura Pohjois-Haagan Urheilijat (FC POHU).

Huopalahden seurakunnan ja Hakavuoren seurakunnan yhdistyttyä 1.1.2011, Etelä-Haagan ja Kivihaan sekä Pohjois-Haagan ja Lassilan alueet muodostavat nykyisin Haagan seurakunnan.[3]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindh, Tommi, 1996: Helsingin rakennuskulttuuri-inventointi – 29. Haaga. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/1996. ISBN 951-772-867-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsinki alueittain 2008 (Haagan peruspiiri PDF:n sivuilla 68-71) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 7.2.2010.
  2. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012 Viitattu 20.2.2013.
  3. Suomen evankelisluterilainen kirkko http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/1EEDD2D14C76A60FC225741800493D01?opendocument&lang=FI

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haaga.


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.