Haltiala
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 354 | ||
| Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 5,76 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 21 (1.1.2005) | ||
| - Väestötiheys | 4 (1.1.2005)/km² | ||
| Postinumerot | 00690 | ||
| Osa-alueet | on itse osa-alue Tuomarinkylän peruspiirissä | ||
| Lähialueet | Torpparinmäki, Paloheinä, Länsi-Pakila, Maununneva, Hakuninmaa, Vantaa, Tuomarinkartano, Kuninkaantammi | ||
Haltiala (ruots. Tomtbacka) on laaja viher- ja ulkoilualue, Helsingin keskuspuiston osa ja Tuomarinkylän peruspiiriin kuuluva osa-alue Pohjois-Helsingissä, Vantaanjoen eteläpuolella. Haltialassa asuu 21 henkeä (1.1.2005); työpaikkoja alueella on 15 (31.12.2003).
Haltialan naapureina ovat etelässä Torpparinmäki ja Paloheinä, lännessä Maununneva ja Hakuninmaa. Pohjoisessa Vantaanjoen toisella puolella sijaitsevat Vantaan Ylästön, Pakkalan ja Tammiston kaupunginosat. Joen yli kaupunkeja yhdistää vain kaksi kevyen liikenteen siltaa, jotka sijaitsevat Pitkäkosken yläjuoksulla ja Haltialan kotieläintilan eteläpuolella.
Haltiala kuuluu peltoineen, metsineen ja joenvarsimaisemineen pohjoisena osana Helsingin keskuspuistoon. Haltiala-nimellä viitataan usein myös vanhaan maatilaan, jonka rakennuksissa sijaitsee Haltialan kotieläintila. Tilan mailla on neljä luonnonsuojelualuetta:
- Haltialan aarnialue,
- Niskalan arboretum (puulajipuisto, perustettu vuosina 1906–1917),
- Pitkäkosken ja
- Ruutinkosken koski- ja lehtoalueet.
Alueen etelälaidalla on Paloheinän ulkoilumaja. Sieltä lähtee monia suosittuja ulkoilureittejä läheiseen maastoon; urista useat ovat valaistuja. Ulkoilua alueella tukee myös Pitkäkosken maja Haltialan luoteisnurkassa. Paloheinän ja Torpparinmäen kyljessä sijaitseva Paloheinän golfkenttä kuuluu myös Haltialaan.
Sisällysluettelo |
Haltialan aarnialue ja Niskalan arboretum[muokkaa]
Läheinen Haltialan aarnialue on merkittävä linnustoltaan, kasvikunnaltaan ja eläimistöltään. Siellä pesii mm. pikkusieppo sekä lahoamaan jätettyjen puiden ansiosta paljon kolopesijöitä, kuten tikkoja ja puukiipijöitä. Alueella voi nähdä myös nisäkkäitä, esimerkiksi mäyriä, kettuja, jäniksiä ja oravia. Myös tietyt lepakkolajit viihtyvät alueella. Tilan läheisyydessä oleva Niskalan arboretum on Tuomarinkylän kartanon omistajan Jacob Kavaleffin perustama puulajipuisto 1900-luvun alusta.
Lehto- ja koskialueet[muokkaa]
Haltialan tilalta pääsee myös Pitkäkosken ja Ruutinkosken koski- ja lehtoalueelle. Pitkäkoski on Vantaanjoen alajuoksun pisin luonnontilainen koski. Perinnemaiseman keskellä sijaitseva Ruutinkoski on monipuolinen luontokohde kosteikkoineen ja lehtoineen. Molemmat lehto- ja koskialueet ovat luonnonsuojelualueita ja luokiteltu linnustoltaan arvoluokkaan I. Alueella kasvaa myös useita harvinaisia kasveja kuten luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu kynäjalavaryhmä. Molemmat kosket ovat myös merkittäviä koskikalastuspaikkoja pääkaupunkiseudulla.
Lähteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Haltiala satelliitista. Alue rajoittuu pohjoisessa Vantaanjokeen.
- Haltialan aarnialue
- Pitkäkosken ja Ruutinkosken virkistyskalastuksesta
