Keski-Vuosaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keski-Vuosaari
Mellersta Nordsjö
Kaupungin kartta, jossa Keski-Vuosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Keski-Vuosaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 541
Pinta-ala 2,59 km² 
Väkiluku 13 677 (1.1.2013) 
Väestötiheys 4852 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Vuosaaren kaupunginosaa
Postinumerot 00960, 00980
Lähialueet Kallahti, Rastila, Vartioharju, Mellunmäki, Mustavuori, Nordsjön kartano, Aurinkolahti

Keski-Vuosaari (ruots. Mellersta Nordsjö) (tunnetaan myös nimellä Vanha Vuosaari) on osa Helsingin Vuosaaren osa-alue. Keski-Vuosaaressa on ollut runsaasti asutusta jo 1960-luvulta lähtien, kun taas esimerkiksi eteläisempien Meri-Rastilan, Kallahden ja Aurinkolahden asuinalueet on rakennettu pääosin 1990- ja 2000-luvuilla.

Vuosaari syntyi 1960-luvun puolivälissä kun Asuntosäästäjät ry rakennutti silloin vielä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen Vuosaareen omistamalle alueelleen malliasuntoalueen. Alueen suunnittelivat nimekkäät arkkitehdit Viljo Revell ja Heikki Castren. Alue on pärjännyt suosiossa hyvin uudemmille Vuosaaren osille.

Keski-Vuosaaressa on nykyään asukkaita 12 568 (1.1.2005). Työpaikkoja on omasta takaa varsin vähän eli 1471 (31.12.2003), joten liikenneyhteyksien merkitys päivittäiseen elämään on monelle vuosaarelaiselle erittäin tärkeää.

Porslahti on Vuosaaressa Porslahdentien ympärillä oleva alue. Siellä toimii venesatama, venekerho ja päiväkoti. Vuosaaren uusi keskusta kauppakeskuksineen ja metroasemineen sijaitsee Keski-Vuosaaren eteläreunassa.

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaslampi heinäkuussa 2011.
Terassitalo Ulappasaarentiellä.

Yleiskaavassa 2002 Vuosaaren 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi yhtenäisenä säilyneen ja aikakautta hyvin edustavan ympäristön vuoksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueelle rakennetun ympäristön suojelu- ja kehittämisperiaatteet. Pohjoisessa on vanha ostoskeskus (ns. pohjoinen ostari), siitä etelään alueen keskellä urheilukenttä, ja etelässä Vuosaarentie rajaa vanhan Vuosaaren uudesta keskustasta, Kallahdesta ja Aurinkolahdesta. Koko lähiön lävistää pohjois-eteläsuunnassa kapea puistoalue, jonka läpi kulkee noin 1,7 kilometriä pitkä kevyen liikenteen väylä, Vuosaaren puistopolku.

Suurin osa taloista on matalia, pitkiä lamellitaloja. Korkeita rakennuksia on suhteellisen vähän: kahdeksankerroksiset talot, kuten Viljo Revellin suunnittelema Asunto Oy Säästömasto Punakiventiellä, sijoittuvat lähiön eteläosaan. Mainitsemisen arvoisia erikoisuuksia ovat originellit terassitalot puretun eteläisen ostoskeskuksen vieressä ja pohjoisen ostoskeskuksen maamerkkeinä toimivat Kivisaarentien yhdeksänkerroksiset tornit, jotka muistuttavat etäisesti Revellin Tapiolaan suunnittelemia Länsikorkean tornitaloja. Mäen päällä oleva Merikorttitien alue erilainen; kuusikerroksiset pistetalot ovat melkein samanlaisia kuin Viherlaaksonranta 10:n talot.

Pohjoispuolella on pieni ostoskeskus, vieressä iso Kangaslampi, jossa on pieni saari. Lammen ympäristö on kaunis puistoalue. Urheilukentän kaakkoispuolella Lokkisaarentien ja Punakiventien välissä on Punakivenpuisto. Puistossa on lampi.

Vuosaaren urheilukenttä sijaitsee Keski-Vuosaaressa.

Uudempaa 2000-luvun täydennysrakentamista on Porslahdentien itäpuolella, pääosin pientaloja.

Niinisaarentieltä pääsee Vuosaaren huipulle, joka on noin 60 metriä korkea täyttömäki. Näkymät vasemmalta oikealle: Mölandetin oikealla puolella pikkusaaren takana Skogsholmen, sitten avoin näkymä Sipoonselälle, Krokholmen suunnilleen yhtä kaukana kuin Skogsholmen, sataman edustalla Pikku Niinisaari, siitä oikealle Musta-Hevonen. Laivaväylä kulkee Pikku Niinisaaren ja Krokholmenin välistä. Lännessä erottaa juuri ja juuri Malminkartanonhuipun (etäisyys 18 km) ja Meilahden sairaalan (15 km), Porvoon suunnalla Sköldvikin (23 km).

Toinen pohjoissuunnassa oleva luontokohde on Mustavuoren lehto. Ulkoilutie lähtee Niinisaarentieltä samasta paikasta kuin täyttömäelle johtava tie.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]