Rantarata

Wikipedia

Rantarata

Perustiedot
Reitti	Helsinki asema–Turku satama
Rakennettu	useissa osissa
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Ratahallintokeskus
Liikenne
Operaattori(t)	VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus	195,8 km
Raiteiden lkm	2 (Helsinki–Kirkkonummi) 1 (Kirkkonummi–Turku)
Raideleveys	1524 mm
Sähköistys	25 kV 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	Helsinki–Kirkkonummi 120 km/h, Kirkkonummi–Karjaa 180 km/h, Karjaa–Paimio 200 km/h, Paimio–Turku 160 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Helsinki–Turku
Ohjauskeskus	Helsinki
Miehitetyt asemat	Turku
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
Helsinki–Turku Km       Lyh.   Liikennepaikat 195,9 Tus Turku satama  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 193,0 Tku Turku asema  Toijalaan Aurajoki (silta) Valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa Valtatie 1:n ylitys 187 Lauste 185 Maja 183 Littoinen 181 Nunna Valtatie 1:n alitus 178 Runko 176,2 Pik Piikkiö 174 Makarla Valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Toikkala Paimionjoki 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola Valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala 149 Talola 146 Häntälä 144 Hlk Halikko Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja 138,9 Slo Salo 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto 121 Ervelä 115,1 Erv Ervelä Kiskonjoki 104 Kvl Kuovila 95 Fiskari 93,6 Pku Pohjankuru  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle 78 Vesta 73 Kaunislahti 69,5 Iko Inkoo 64 Tähtelä 60 Rödbrott 59 Tyris 58 Päivölä 55 Käkelä 50,7 Sti Siuntio Siuntionjoki 49 Viima 44 Kela  Båtvikiin (purettu) 40 Vuohimäki 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila 17,6 Kvh Koivuhovi 17 Koivuhovi 15,8 Kni Kauniainen 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,2 11,0 Lpv Leppävaara  Helsinkiin 6,4 Hpl Huopalahti 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema 0,1 Helsinki asema Merkkien selitykset

Rantarata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Helsingistä Turkuun ja edelleen Turun satamaan.

Rantaradan itäisin osa Helsingistä Leppävaaraan saakka on rakennettu neliraiteiseksi kaupunkiradaksi. Suurimmalta osaltaan rantarata on kuitenkin yksiraiteinen ja kohtauspaikkoja on harvakseltaan, mikä osaltaan vaikuttaa varsinkin tavara- ja paikallisliikenteen määriin. Kaukojunia kulkee päivittäin Helsingin ja Turun välillä tunnin vuorovälillä. Paikallisliikennettä on Helsingistä Karjaalle asti. Radalla on vähäistä tavaraliikennettä väleillä Turku–Karjaa ja Pasila–Kauniainen(Kera). Yöaikaan säännöllistä liikennettä ei ole.

[muokkaa] Historia

Rantaradan ensimmäinen osuus kulki Turusta Karjaalle. Se määrättiin 18. tammikuuta 1895 rakennettavaksi Salon kauppalan kautta Hanko–Hyvinkää-radalla sijaitsevalle Karjaan asemalle. Selvitysten jälkeen rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1896. Rata kulki Karjaan asemalta Salon kauppalaan ja sieltä Littoisten verkatehtaan ohitse Turun kaupunkiin. Pohjankuruun rakennettiin Suomen ensimmäinen rautatietunneli vuosina 1896–1897. Tunnelin pituus oli 156 metriä. Rataosa Turku–Karjaa avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1. huhtikuuta 1899 ja luovutettiin yleiselle liikenteelle 1. marraskuuta 1899.

Helsingin ja Turun välisen rannikkoradan jäljellä olevan osan Helsinki–Karjaa rakentamisesta päätettiin vuoden 1897 valtiopäivillä. Rata määrättiin erkanevaksi Pasilan asemalla ja yhtymään Hangon rataan kolmen kilometrin päässä Karjaan asemalta. Rataosa Helsinki–Karjaa avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1. marraskuuta 1902 ja luovutettiin 1. syyskuuta 1903 yleiselle liikenteelle.

Rata rakennettiin paikallisliikenteen tarpeisiin ja mahdollisimman halvalla, joten ratalinjasta tuli hyvin mutkainen, kun pienimmätkin mäet ja kalliot kierrettiin. Pahimpia kaarteita oikaistiin 1910-luvulta alkaen aina 1990-luvulle saakka.

Kaikille alkuperäisen suunnitelman asemille rakennettiin arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemat puiset asemarakennukset. Monet niistä on kuitenkin purettu vuosien varrella. Esimerkiksi Leppävaaran asemarakennus purettiin 1990-luvun lopussa ja Kilon asemarakennus 1980-luvun alussa. Vanha asemarakennus on kuitenkin jäljellä monilla asemilla, joista huomattavimpia on ehkä Kauniaisten asemarakennus. Useimmat rakennukset ovat kuitenkin siirtyneet muuhun käyttöön eivätkä enää palvele matkustajia.

Helka-näyttö Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta välillä Kauniainen–Kirkkonummi

Kirkkonummi–Helsinki-osuus sähköistettiin 1960-luvun lopussa ja tämä oli myös ensimmäinen valtion omistama sähkörata Suomessa. Perusparannuksen yhteydessä Kirkkonummi–Karjaa-osuudelle tehty jatkosähköistys valmistui vuonna 1992. Loppuosalle Karjaa–Turku sähköistys valmistui vuonna 1995 eli samaan aikaan, kun ensimmäiset Pendolino-junat otettiin käyttöön.

Rantaradan perusparannus aloitettiin 1980-luvulla aluksi nopeudelle 140 km/h. Vähän myöhemmin rataosan mitoitusnopeudeksi päätettiin veturijunille 160 km/h ja vielä kertaalleen Pendolinoja ajatellen 200 km/h. Rantaradalla tehtiin lukuisia rataoikaisuja vuosina 1980–1990. Perusparannus valmistui 1995, mutta se ei poistanut kaikkia radan ongelmakohtia. Suurimpia ongelmia ovat radan yksiraiteisuuden ohella penkereiden huono kestävyys kaarteissa ja Turun päässä savipitoisen maan painuminen radan alla. Näiden syiden takia radalla on paljon nopeusrajoituksia. 1970-luvulla suunniteltiin radan oikaisemiseksi Elsa-rataa ja suunnitelma on otettu taas 2000-luvulla esille uuden perusparannuksen tullessa ajankohtaiseksi.

Helsingin ja Leppävaaran välinen rataosa levennettiin neliraiteiseksi kaupunkiradaksi vuonna 2001. Suunnitelmissa on lisäraiteiden jatkaminen Espoon keskukseen saakka.