Siuntio

Siuntio Sjundeå
vaakuna	sijainti
www.siuntio.fi
Sijainti	60°08′15″N, 24°13′40″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntaliitokset	Lohja (2013)
Pinta-ala ilman merialueita	249,96 km² 264:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	266,12 km² 283:nneksi suurin 2012
– maa	241,08 km²
– sisävesi	8,88 km²
– meri	16,16 km²
Väkiluku	6 160 161:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	25,55 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	21,9 %
– 15–64-v.	65,8 %
– yli 64-v.	12,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	66,3 %
– ruotsinkielisiä	30,4 %
– muut	3,3 %
Kunnallisvero	21 % 11:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Juha-Pekka Isotupa
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • RKP  • SDP  • Kok.  • Vihr.  • Sit.  • Kesk.	9 7 5 3 2 1

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 160 ihmistä ja sen pinta-ala on 266,12 km², josta 25,04 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 25,55 asukasta/km². Suurimmat taajamat ovat asemanseutu ja kirkonkylä.

Siuntion naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti. Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 66,3 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 30,4 prosenttia puhuu ruotsia. Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan.

Kuntaliitos

Siuntio aloitti tammikuussa 2011 kuntaliitosneuvottelut Lohjan kanssa. Neuvotteluissa oli mukana myös Nummi-Pusula, sen sijaan alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta. Liitos toteutuu yhtä aikaa Karjalohjan jo päätetyn liittymisen kanssa vuoden 2013 alusta. Kunnissa tehtiin marraskuussa päätös liittymisestä, Siuntiossa vastoin kansanäänestyksen tulosta ja valtuustossa niukasti yhden äänen enemmistöllä.

Neljännes valtuutetuista vaati liitosasian uutta käsittelyä, joten päätös palautettiin uudestaan valtuustokäsittelyyn, jossa se kuitenkin meni läpi, jälleen yhden äänen enemmistöllä. Aimmista vastustajista siirtyi Kirsi Pesonen kannatuksen puolelle, ja lomalla edellisen äänestyksen aikaan ollut Yrjö Kokkonen oli äänestämässä vastaan.

Siuntiolainen valtuutettu teki Lohjan ja Siuntion kuntaliitospäätöksistä valituksen hallinto-oikeuteen ja vaatii kuntaliitospäätösten kumoamista. Valituksessa haetaan päätöksen täytäntöönpanokieltoa muotovirheen perusteella. Päätöksestä on tehty toinenkin valitus. Näiden vuoksi päätöksen voimaantuloa joudutaan odottamaan, ellei valituksia vedetä pois.

Nykyiset kylät ja taajamat sekä kyliä kirkonkirjojen mukaan

Aiskog, Annila (Andby), Backa, Bläsaby, Bocks, Bollstad, Broända, Bäcks, Böle, Dansbacka, Djupbäck, Eerola, Engisby, Fall, Flyt, Fågelvik, Förby, Gammelby, Grisans, Grotila (Grotbacka/Nackans), Grönskog, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Harvs, Hollstens, Hummerkila, Hästböle, Järvinummi, Järvenkylä (Järvans), Kahvimaa (Kaffelandet), Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela (Käla), Kittilä (Kittfall), Kokkila (Kockis), Kopula, Kynnar, Lappers, Lempans, Malmi (Malm), Munks, Myllykylä (Kvarnby), Myyry (Myrans), Mörsbacka, Niemenkylä (Näsby), Nordanvik, Nummenkylä, Palmgård, Pappila (Prästgården), Paturs, Pikkala (Pickala), Pulkbacka, Purnus, Påvals, Pölans, Raivio (Rödjan), Saunaniemi, Siggans, Siuntion asema (Sjundeå station), Siuntion kirkonkylä (Sjundeå kyrkoby), Sjundby, Sjundbyn Kartano (Sjundby Gård), Skinnars, Störsby, Störsvik, Sudenkaari (Vargsvängen), Suitia (Svidja), Sunnanvik, Svartbäck, Tiilitehtaanmäki (Tegelbruksbacken), Tupala, Tupala Nyby, Tyyskylä (Tjusterby), Uusikylä (Nyby), Vejans, Västerby, Vikars, Yövilä (Övitsby)

Nähtävyyksia

Keskiaikainen rakennusperintö

Sjundbyn linna

• Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa.

• Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.

• Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä. Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.

Muuta

Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan venäläismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.

Aiheesta muualla

• Siuntion kunnan kotisivut
• YLE Elävä arkisto/Arkivet: Ruotsinkielistä materiaalia Siuntiosta

Uudenmaan maakunnan kunnat

Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti

Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet