Siuntio
Sivulta puuttuu |
Sjundeå |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.siuntio.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Pinta-ala ilman merialueita | 249,96 km² 253:nneksi suurin 2013 |
| Kokonaispinta-ala | 266,11 km² 271:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 241,08 km² |
| – sisävesi | 8,88 km² |
| – meri | 16,15 km² |
| Väkiluku | 6 171 157:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 25,60 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 21,6 % |
| – 15–64-v. | 65,1 % |
| – yli 64-v. | 13,3 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 66,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 30,0 % |
| – muut | 3,4 % |
| Kunnallisvero | 21,00 % 20:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Juha-Pekka Isotupa |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[5] • RKP • SDP • Kok. • Vihr. • Sit. • Kesk. |
9 7 5 3 2 1 |
Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 171 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,11 km², josta 25,03 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 25,6 asukasta/km². Suurimmat taajamat ovat asemanseutu ja kirkonkylä.
Siuntion naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti. Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 66,6 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 30,0 prosenttia puhuu ruotsia.[3] Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan.
Sisällysluettelo |
Kuntaliitos [muokkaa]
 |
Tämä artikkeli painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli painottuu liikaa kuntaliitoskeskusteluun. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Siuntio aloitti tammikuussa 2011 kuntaliitosneuvottelut Lohjan kanssa. Neuvotteluissa oli mukana myös Nummi-Pusula, sen sijaan alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta. Liitos toteutuu yhtä aikaa Karjalohjan jo päätetyn liittymisen kanssa vuoden 2013 alusta.[6] Kunnissa tehtiin marraskuussa päätös liittymisestä, Siuntiossa vastoin kansanäänestyksen tulosta ja valtuustossa niukasti yhden äänen enemmistöllä.[7]
Neljännes valtuutetuista vaati liitosasian uutta käsittelyä, joten asia tuotiin uudestaan valtuustoon[8], jossa valtuusto kuitenkin päätti olla ottamatta asiaa uuteen käsittelyyn, jälleen yhden äänen enemmistöllä. Kuntaliitoksen vastustajista Kirsi Pesonen äänesti uutta käsittelyä vastaan, ja lomalla edellisen äänestyksen aikaan ollut Yrjö Kokkonen uuden käsittelyn puolesta.[9]
Siuntiolainen valtuutettu teki Lohjan ja Siuntion kuntaliitospäätöksistä valituksen hallinto-oikeuteen ja vaatii kuntaliitospäätösten kumoamista. Valituksessa haetaan päätöksen täytäntöönpanokieltoa muotovirheen perusteella.[10] Päätöksestä on tehty toinenkin valitus. [9] Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset, toimenpanokielto kumottiin, ja kuntaliitosta päästiin jatkamaan [11]. Valitukset kaatuivat äänin 2-1, mutta valittajat veivät asian vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Valtuuston kokouksessa 23.4.2012 oli määrä antaa lausunto ns. karttaharjoituksesta, kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8.2.2012 julkaisemasta ehdotuksesta. Pesosen käännyttyä jälleen vastustamaan kuntaliitosta kuntaliitoksen vastustajilla oli jälleen niukka enemmistö, ja sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohjalaiset poliitikot toivoivat, että Siuntio voisi täsmentää kantansa valtuustossa vielä kerran. Näin ei tapahtunut, vaan Siuntion valtuustoon muodostettiin kuntaliitosvastainen valtuustoryhmä Ryhmä 14, jonka puheenjohtajaksi tuli Kristian von Essen ja sihteeriksi Marcus Nordström. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota [12], sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos.
Aiempi sosiaali- ja terveysalan yhteistoiminta-alue LOST oli irtisanottu päättymään vuoden 2012 lopussa, eikä Lohja ollut kiinnostunut jatkamaan yhteistyötä Siuntion kanssa [13]. Koska Siuntio ei saanut rekrytoitua lääkäreitä terveyskeskukseen, se päätti ostaa terveyskeskuksen vastaanottopalvelut suorahankintana Doctagon Oy:ltä. Päätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen, ja Siuntio päätti 31.12.2012 tilapäisestä sopimuksesta Doctagonin kanssa. Valvira myönsi Doctagonille tarvittavan toimiluvan samaten 31.12.2012.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Nähtävyyksia [muokkaa]
Keskiaikainen rakennusperintö [muokkaa]
- Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa.
- Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.
- Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[15] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.
Muuta [muokkaa]
Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan venäläismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/01/lohjan_seudun_kunnat_lyomassa_hynttyita_yhteen_2287196.html, luettu 14.1.2011
- ↑ Siuntio ja Nummi-Pusula päättivät liittyä Lohjaan Helsingin Sanomat 9.11.2011
- ↑ Yle Uutiset
- ↑ a b Siuntio pysyy liitosjunassa, s. A 13, HS 22.12.2011
- ↑ Ylen uutiset
- ↑ Ylen uutiset viitattu 5.4.2012
- ↑ Uusi Lohja syntyy ilman Siuntiota Länsi-Uusimaa 24.5.2012, viitattu 30.6.2012
- ↑ Inkoon ja Siuntion sote-yhteistyö käyntiin, Länsi-Uusimaa 22.6.2012, viitattu 30.6.2012
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
| Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1] | |
| * kaupungit | Käkisalmi | Sortavala | Viipuri |
| * kauppalat | Koivisto | Lahdenpohja |
| * maalaiskunnat | Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa | Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä |
| Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa | Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa |
| Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja | Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |
| Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin | Hanko[7] |
| Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin | Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8] |
|
|
