Siuntio
Wikipedia
|
Sjundeå |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.siuntio.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Pinta-ala ilman merialueita | 249,96 km² 269:nneksi suurin 2009 |
| Kokonaispinta-ala | 266,13 km² 289:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 241,15 km² |
| – sisävesi | 8,81 km² |
| – meri | 16,17 km² |
| Väkiluku | 5 921 168:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 24,55 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 22,3 % |
| – 15–64-v. | 66,5 % |
| – yli 64-v. | 11,2 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 65,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 31,7 % |
| – muut | 2,4 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 13:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kunnanjohtaja | Henrik Sandström |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • RKP • SDP • Kok. • Vihr. • Sit. • Kesk. |
9 7 5 3 2 1 |
Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5 921 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,13 km², josta 24,98 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 24,55 asukasta/km². Suurimmat taajamat ovat asemanseutu ja kirkonkylä.
Siuntion naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti.
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 64,6 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 33,6 prosenttia puhuu ruotsia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nykyiset kylät ja taajamat sekä kyliä kirkonkirjojen mukaan
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Eroteltava kylät ja taajamat, nykyiset ja muinaiset. |
Aiskog, Annila (Andby), Backa, Bläsaby, Bocks, Bollstad, Broända, Bäcks, Böle, Dansbacka, Djupbäck, Eerola, Engisby, Fall, Flyt, Fågelvik, Förby, Gammelby, Grisans, Grotila (Grotbacka/Nackans), Grönskog, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Harvs, Hollstens, Hummerkila, Hästböle, Järvinummi, Järvenkylä (Järvans), Kahvimaa (Kaffelandet), Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela (Käla), Kittilä (Kittfall), Kokkila (Kockis), Kopula, Kynnar, Lappers, Lempans, Malmi (Malm), Munks, Myllykylä (Kvarnby), Myyry (Myrans), Mörsbacka, Niemenkylä (Näsby), Nordanvik, Nummenkylä, Palmgård, Pappila (Prästgården), Paturs, Pikkala (Pickala), Pulkbacka, Purnus, Påvals, Pölans, Raivio (Rödjan), Saunaniemi, Siggans, Siuntion asema (Sjundeå station), Siuntion kirkonkylä (Sjundeå kyrkoby), Sjundby, Sjundbyn Kartano (Sjundby Gård), Skinnars, Störsby, Störsvik, Sudenkaari (Vargsvängen), Suitia (Svidja), Sunnanvik, Svartbäck, Tiilitehtaanmäki (Tegelbruksbacken), Tupala, Tupala Nyby, Tyyskylä (Tjusterby), Uusikylä (Nyby), Vejans, Västerby, Vikars, Yövilä (Övitsby)
[muokkaa] Nähtävyyksia
[muokkaa] Keskiaikainen rakennusperintö
- Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa.
- Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.
- Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[7] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.
[muokkaa] Muuta
Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan venäläismiehityksen aikana.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lohja - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Raasepori - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Helsingin mlk* - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Kulosaari - Lohjan kunta - Mustio - Nummi - Oulunkylä - Pohja - Pusula - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola * Muutettiin Vantaan kauppalaksi 1972. |
