Siuntio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siuntio
Sjundeå
Siuntio.vaakuna.svg Siuntio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.siuntio.fi
Sijainti 60°08′15″N, 24°13′40″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntaliitokset Lohja (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 249,96 km²
264:nneksi suurin 2012 
Kokonaispinta-ala 266,12 km²
283:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 241,08 km²
– sisävesi 8,88 km²
– meri 16,16 km²
Väkiluku 6 160
161:nneksi suurin 31.1.2012 [2]
väestötiheys 25,55 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 21,9 %
– 15–64-v. 65,8 %
– yli 64-v. 12,4 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 66,3 %
ruotsinkielisiä 30,4 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 21 %
11:nneksi suurin 2012 [5]
Kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
2009–2012[6]
 • RKP
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Sit.
 • Kesk.

9
7
5
3
2
1

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 160 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,12 km², josta 25,04 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 25,55 asukasta/km². Suurimmat taajamat ovat asemanseutu ja kirkonkylä.

Siuntion naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti. Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 66,3 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 30,4 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kuntaliitos

Siuntio aloitti tammikuussa 2011 kuntaliitosneuvottelut Lohjan kanssa. Neuvotteluissa oli mukana myös Nummi-Pusula, sen sijaan alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta. Liitos toteutuu yhtä aikaa Karjalohjan jo päätetyn liittymisen kanssa vuoden 2013 alusta.[7] Kunnissa tehtiin marraskuussa päätös liittymisestä, Siuntiossa vastoin kansanäänestyksen tulosta ja valtuustossa niukasti yhden äänen enemmistöllä.[8]

Neljännes valtuutetuista vaati liitosasian uutta käsittelyä, joten päätös palautettiin uudestaan valtuustokäsittelyyn,[9] jossa se kuitenkin meni läpi, jälleen yhden äänen enemmistöllä. Aimmista vastustajista siirtyi Kirsi Pesonen kannatuksen puolelle, ja lomalla edellisen äänestyksen aikaan ollut Yrjö Kokkonen oli äänestämässä vastaan.[10]


Siuntiolainen valtuutettu teki Lohjan ja Siuntion kuntaliitospäätöksistä valituksen hallinto-oikeuteen ja vaatii kuntaliitospäätösten kumoamista. Valituksessa haetaan päätöksen täytäntöönpanokieltoa muotovirheen perusteella.[11] Päätöksestä on tehty toinenkin valitus. Näiden vuoksi päätöksen voimaantuloa joudutaan odottamaan, ellei valituksia vedetä pois. [10]

[muokkaa] Nykyiset kylät ja taajamat sekä kyliä kirkonkirjojen mukaan

Aiskog, Annila (Andby), Backa, Bläsaby, Bocks, Bollstad, Broända, Bäcks, Böle, Dansbacka, Djupbäck, Eerola, Engisby, Fall, Flyt, Fågelvik, Förby, Gammelby, Grisans, Grotila (Grotbacka/Nackans), Grönskog, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Harvs, Hollstens, Hummerkila, Hästböle, Järvinummi, Järvenkylä (Järvans), Kahvimaa (Kaffelandet), Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela (Käla), Kittilä (Kittfall), Kokkila (Kockis), Kopula, Kynnar, Lappers, Lempans, Malmi (Malm), Munks, Myllykylä (Kvarnby), Myyry (Myrans), Mörsbacka, Niemenkylä (Näsby), Nordanvik, Nummenkylä, Palmgård, Pappila (Prästgården), Paturs, Pikkala (Pickala), Pulkbacka, Purnus, Påvals, Pölans, Raivio (Rödjan), Saunaniemi, Siggans, Siuntion asema (Sjundeå station), Siuntion kirkonkylä (Sjundeå kyrkoby), Sjundby, Sjundbyn Kartano (Sjundby Gård), Skinnars, Störsby, Störsvik, Sudenkaari (Vargsvängen), Suitia (Svidja), Sunnanvik, Svartbäck, Tiilitehtaanmäki (Tegelbruksbacken), Tupala, Tupala Nyby, Tyyskylä (Tjusterby), Uusikylä (Nyby), Vejans, Västerby, Vikars, Yövilä (Övitsby)

[muokkaa] Nähtävyyksia

[muokkaa] Keskiaikainen rakennusperintö

Sjundbyn linna
  • Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.
  • Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[12] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.

[muokkaa] Muuta

Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan venäläismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 6.1.2009.
  7. http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/01/lohjan_seudun_kunnat_lyomassa_hynttyita_yhteen_2287196.html, luettu 14.1.2011
  8. Siuntio ja Nummi-Pusula päättivät liittyä Lohjaan Helsingin Sanomat 9.11.2011
  9. Yle Uutiset
  10. a b Siuntio pysyy liitosjunassa, s. A 13, HS 22.12.2011
  11. Ylen uutiset
  12. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siuntio.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä