Räisälä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Muista Räisälä-nimisistä paikoista saat tietoa täsmennyssivulta.
Räisälän kunta
Мельниково
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Raisala.jpg Map of Räisälä.png

vaakuna1

sijainti
Sijainti 60°55′15″N, 29°45′50″E
Lääni Viipurin lääni
Maakunta Etelä-Karjala2
Perustettu [1] 1867
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 492,95 km²  [2]
(12.3.1940)
– maa 403,14 km²
– sisävesi 89,81 km²
Väkiluku 7 874  [3]
(31.12.1939)
– väestötiheys 19,5 as/km²

1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa
Räisälän luterilainen kirkko nykyasussa

Räisälä on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Räisälän pinta-ala oli 403,1 neliökilometriä ilman vesistöjä, vesistöt lisäsivät pinta-alaa huomattavasti. Vuoksi kulkee Räisälän alueen halki etelä-pohjoissuunnassa.

Räisälä rajoittui idässä Pyhäjärveen ja Käkisalmen maalaiskuntaan, pohjoisessa Kaukolaan, luoteessa Kirvuun, lännessä Vuoksenrantaan, etelässä Vuokselaan sekä kaakossa Sakkolaan.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. [1] [4]

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. [1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.[5] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.lähde?

Nykytilanne [muokkaa]

Nykyisin entisen Räisälän kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Räisälän kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Melnikovo.[6] Entisen kunnan alue jakaantuu pääasiassa Räisälän (Melnikovo), Kaukolan (Sevastjanovo) ja Norsjoen (Larionovo) maalaiskuntiin, jotka kuuluvat Käkisalmen piiriin.

Asukasluku [muokkaa]

* [8]

Kylät [muokkaa]

Alhotoja,1 Humalainen, Humalapelto, Hytinlahti, Härskensaari, Ivaskanmäki (Ivaska), Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kynsijärvi,1 Kökkölä, Könninginmäki, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinapelto, Luotsanlahti, Läheniemi, Makkola, Muonola, Myllypelto (asema), Neitsytkallio, Näpinlahti,2 Pataksela, Piiskonmäki, Putoria, Rautakopra, Räisälä (kirkonkylä), Sakkali,2 Sutkenlahti, Särkisalo, Tarhola, Tekemälahti, Tiittola, Timoskala, Tiuri, Tiurinmäki, Unnunkoski, Virtelä.[9] [10] [11]

1 Alhotoja ja Kynsijärvi eivät olleet virallisia kyliä, vaan ne kuuluivat Tiurin, Räisälän ja Näpinlahden kylien alueisiin. [10] [12]
2 Näpinlahti ja Sakkali olivat Käkisalmen maalaiskunnan kyliä, mutta niiden erillisalueita oli myös Räisälän alueella.

Tunnettuja paikkoja ja nähtävyyksiä [muokkaa]

Tunnettuja räisäläisiä [muokkaa]

Nimen taivutuksesta [muokkaa]

Räisälässä asunut henkilö oli räisäläinen, ei räisäläläinen. Vertaa kotiseutulehti Räisäläinen (aloitti ilmestymisen 1955).

Aiheesta muualla [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c d Räisälä (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.2.2008.
  2. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  4. ↑ Räisälän historia. Piirteitä Räisälän vaiheista 1865 - 1944. 2. painos.. Jyväskylä: Tiurinlinnan säätiö, 1995.
  5. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  6. ↑ Suviranta, Sami. Luovutetu alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001
  7. ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
  8. ↑ Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus
  9. ↑ Räisälä (Tietoja Suomen seurakunnista) 7.8.2008. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.8.2008.
  10. ↑ a b Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 140, 144, 151, 162-163 ja 158-159. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.
  11. ↑ Räisälä (Kylät) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 19.8.2008.
  12. ↑ Rapo, Seppo: Räisälä (kartta) 26.2.2001. Viitattu 19.8.2008.
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1]
* kaupungit Käkisalmi | Sortavala | Viipuri
* kauppalat Koivisto | Lahdenpohja
* maalaiskunnat Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä
Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa
Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin Hanko[7]
Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8]
  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria)
  3. ↑ Lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  5. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  7. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  8. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  9. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Räisälä&oldid=13270410