Salla
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.salla.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Itä-Lapin seutukunta |
| Perustettu | 1857 |
| Kokonaispinta-ala | 5 872,21 km² 7:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 5 729,48 km² |
| – sisävesi | 142,73 km² |
| Väkiluku | 4 065 212:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 0,71 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 10,5 % |
| – 15–64-v. | 60,9 % |
| – yli 64-v. | 28,6 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 0,9 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 221:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Kari Väyrynen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • Kok. • SDP |
14 7 3 3 |
Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 4 065 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 872,21 km2, josta 142,73 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,71 asukasta/km2.
Sallan kirkonkylältä on matkaa Kemijärvelle 67 kilometriä, Kuusamoon 115 kilometriä ja Rovaniemelle noin 150 kilometriä. Kantalahteen kirkonkylältä kertyy matkaa 214 kilometriä. Sallan naapurikunnat ovat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio ja Savukoski.
Kunnan keskustaajama on Sallan kirkonkylässä (entinen Märkäjärvi). Suurimpia kyliä ovat Kursu, Salmivaara ja Saija, jotka ennen laskettiin taajamiksi. Kelloselässä sijaitsee Kelloselän rajanylityspaikka. Salla on tunnettu matkailupaikkakuntana, mutta myös korkean työttömyyden alueena. Sallassa sijaitsee Sallatunturin matkailukeskus ja Poropuisto. Kunnan alueella sijaitsevat myös Oulangan kansallispuisto, joka ulottuu myös Kuusamon kaupungin puolelle sekä Värriön luonnonpuisto, joka jatkuu Savukosken puolelle. Sallan alueen kautta kulkee myös valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti.
Pääosa Sallan alueesta kuuluu Kemijoen vesialueeseen. Kunnan pohjoisosasta alkaa Vienanmereen laskeva Tuntsajoki. Sallan eteläosasta alkavat niin ikään Vienanmereen laskevan Oulankajoen latvapurot.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kuolajärvi oli turkisaluetta. Siellä oli 19 kotakuntaa 1555. Suuren Pohjan sodan jälkeen uudisasutus laajeni. Kuolajärvi kuului vuodesta 1776 osaksi Kemijärveä. Hankalien ja pitkien yhteyksien vuoksi kuolajärveläiset anoivat 1824 oikeutta Kemijärven alaiseen kappeliseurakuntaan, mikä vahvistettiin 1857.
Metsäteollisuus ja tukinajo toivat Kuolajärvelle sosialismin ajatuksen ja paikkakunnalla oli 1906 tukkityöläisten lakkoja. Muurmannin rata paransi Venäjän pohjois-etelä-yhteyksiä, minkä vuoksi Kuolajärvestä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Venäjälle. Vuonna 1922 Kuolajärvellä tapahtui Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten kommunistien järjestämä niin sanottu läskikapina.
Kunnan nimi muutettiin 1936 Sallaksi.
Suuri osa kunnasta, Sallan itäosa (Vanha Salla) luovutettiin talvisodan päätyttyä Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940. Kuolajärven kylässä ollut kuntakeskus, kirkonkylä alkoi nyt toimia siihenastisen Märkäjärven kylässä ja kunta jatkoi olemassaoloaan. Lapin sodan jälkeen Sallassa toteutettiin suuri jälleenasuttaminen, jossa kodittomaksi jäänyt osa sallalaisista asutettiin toimintaansa jatkaneen kunnan alueelle. Kunta eli vahvaa nousukautta aina 1960-luvun loppuun saakka, johon asti väkiluku kasvoi ja syntyvyys oli omaa luokkaansa. Sen jälkeen alkoi suuri muuttoliike enimmäkseen Ruotsiin. Vuonna 1966 kunnassa asui yli 11 000 ihmistä. Kiihkeimmän muuton vuosina monet kylät menettivät jopa puolet asukkaistaan ja kunnan väkiluku laski rajusti, lähes puolittuen muutaman vuoden kuluessa. Monissa kylissä asukasmäärä puolittui muutamassa vuodessa. Kunnan väkiluku on laskenut vuosi toisensa jälkeen siitä lähtien. Toinen suuren muuton aalto tuli 1990-luvulla, jolloin väkiluku myös jatkoi voimakasta laskuaan. Huomattavaa on se, että esimerkiksi Kemijärven väkiluku on ollut suuren muuton ajoista noususuuntainen joinain vuosina.
[muokkaa] Väkiluvun kehitys
Väkiluvun kehitys vuosina 1970-2005.[7]
- 1970: 8 840
- 1975: 7 926
- 1980: 7 256
- 1985: 6 875
- 1990: 6 269
- 1995: 5 812
- 2000: 5 142
- 2005: 4 571
[muokkaa] Sallan kylät
Aatsinki, Aholanvaara, Ahvenselkä, Hautajärvi, Hietajärvi, Hirvasvaara, Isohalme, Kallunki, Kelloselkä, kirkonkylä, Kotala, Koutelo, Kursu, Käsmä, Naruska, Niemelä, Oulanka, Onkamo, Pahkakumpu, Paloperä, Saija, Salmivaara, Selkälä, Tuohikylä, Vallovaara, Varvikko, Vittikko.
[muokkaa] Luovutetun alueen kylät
Alakurtti, Korja, Kuolajärvi. Kuolajärvi (kirkonkylä), Lampela, Sallansuu, Sovajärvi, Tuutijärvi, Vuorijärvi, Yläkurtti
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
- ↑ http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=52584&name=DLFE-3123.pdf
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salla Wikimedia Commonsissa- Sallan kunnan kotisivut
- Lapajärven kotisivut
- Kursu, kylä Sallassa
- Kuolajärvi, kylä vanhassa Sallassa
- Esky, Etelä-Sallan KehittämisYhdistys
- Kyläreitti Sallan kunnassa matkusteleville
- Sallan matkailun kotisivut
- Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo
| Aholanvaara | Ahvenselkä | Hautajärvi | Hietajärvi | Hirvasvaara | Kallunki | Kelloselkä | kirkonkylä | Kotala | Koutelo | Kursu | Käsmä | Naruska | Niemelä | Onkamo | Pahkakumpu | Paloperä | Saija | Salmivaara | Selkälä | Tuohikylä | Vallovaara | Varvikko | Vittikko |
| Alakurtti | Korja | Kuolajärvi | Kuolajärvi (kirkonkylä) | Lampela | Sallansuu | Sovajärvi | Tuutijärvi | Vuorijärvi | Yläkurtti |
Tätä sivua ei ole