Sakkola

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sakkolan kunta

Luovutettu Neuvostoliitolle
Sakkolan sijainti luovutetussa Karjalassa
vaakuna1 sijainti
Perustettu 1200-luku2
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) 1948
Lääni, Maakunta Viipurin lääni, Etelä-Karjala3
Pinta-ala oli
- Josta maa-alue		 km²
km²
Väkiluku oli
- Väestötiheys		 6 395 (1939)[1]
as/km²
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
2 Mainitaan ensimmäisen kerran
3 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Sakkola (kirkonkylän nimenä vuodesta 1948 ven. Громово, Gromovo) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 349,4 km² ja asukkaita 5 993 (1939).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Etymologia

Vanha historiallinen nimi on Sakkula. Jo 1200-luvulla oli Sakkula-niminen pogosta olemassa. Pähkinäsaaren rauhassa se jäi Novgorodin puolelle ja mainitaan Vatjan viidenneksen verokirjassa Sakkulan muodossa. Ikivanha nimi muutti muotoaan vuonna 1735, kun papisto ja virkamiehet alkoivat kirjoittaa U:n tilalle O:n ruotsin kielen ääntämisen mukaan. Kansa kuitenkin säilytti pitkään historiallisen Sakkula-nimen.

[muokkaa] Historia

Suvanto jakaa Sakkolan kahtia. Kirkko oli järven pohjoispuolella. Alun perin nykyistä kokoa suurempi järvi laski länteen päin Vuokseen ja Vuoksi Käkisalmen kautta Laatokkaan. Kevättulvien takia päätettiin kaivaa oja Suvannon ja Laatokan välillä olleeseen hiekkakannakseen. Lopulta Suvannon vesi syöksyi Laatokkaan sellaisella voimalla, että vei mukanaan suuria puita, kiviä ja rakennuksiakin. Jylinä oli kuulunut Pähkinälinnaan asti, jossa soitettiin kirkonkelloja kolme vuorokautta. Z. Topelius kertoo kirjassa Vanha kaunis Suomi, että rakennuksen pirstaleilla kiekui kukko Laatokalla. Järven pinta laski 7 m ja syntyi 5 000 ha viljelyskelpoista maata. Yhteys Vuokseen katkesi kokonaan. Tämän jälkeen päättivät Vuoksen rantojen viljelijät alentaa kevättulvia. Kiviniemessä kaivettiin ja syntyi koski, jonka kautta Vuoksen vedet alkoivat virrata Suvannon kautta Laatokkaan vuonna 1857. Tästä seurauksena Vuoksen lasku-uoma muuttui täysin ja vanhan pohjoisemman virtaus tyrehtyi, kun valtaosa Vuoksen virtauksesta kulkee Suvannon kautta.

Sakkolan väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Huittinen, Lempäälä, Messukylä, Pirkkala, Punkalaidun, Tottijärvi, Tyrvää, Vesilahti ja Viiala. [2]

[muokkaa] Kylät

Petäjärven rautatieasema ennen sotia

Sakkolan kylät olivat Arkuntanhua, Haitermaa, Haparainen, Kaarnajoki, Karhola, Kelja, Kiviniemi, Kottila, Lapinlahti, Lohijoki, Lupra, Mönkö, Ojaniemi, Petäjärvi, Purpua, Riiska, Röykkylä, Sakkola, Valkjärvi, Viiksanlahti, Vilakkala ja Volossula.

[muokkaa] Sakkolan porsaat

Sakkola oli erityisen tunnettu laadukkaista porsaistaan. Sakkola kehittyi porsaspitäjäksi rajojen ollessa vielä avoimia, ja pietarilaisille tuotettiin 4–6-viikkoisia teurasporsaita. Sittemmin markkina-alue laajeni enemmälti Suomeen. Sakkolan porsaita ei tuotettu suurissa sikaloissa, vaan yksityisten ihmisten maatiloilla. Sakkolan ylivertaisten porsaiden maine kuitenkin heikkeni aiheettomasti, kun muiden pitäjien heikompilaatuisia porsaita alettiin kaupitella sakkolalaisina. Usein sanotaan, että Sakkolan porsaille tunnusomaisia olivat suuret luppakorvat.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
  2. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Suomen toisessa maailmansodassa luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kaupungit Käkisalmi – Sortavala – Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat Koivisto – Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat Antrea – Harlu – Heinjoki – Hiitola – Impilahti – Jaakkima – Johannes – Kanneljärvi – Kaukola – Kirvu – Kivennapa – Koiviston mlk – Kuolemajärvi – Kurkijoki – Käkisalmen mlk – Lavansaari – Lumivaara – Metsäpirtti – Muolaa – Petsamo – Pyhäjärvi Vpl – Rautu – Ruskeala – Räisälä – Sakkola – Salmi – Seiskari – Soanlahti – Sortavalan mlk – Suistamo – Suojärvi – Suursaari – Terijoki – Tytärsaari – Uusikirkko – Valkjärvi – Viipurin mlk – Vuoksela – Vuoksenranta – Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat Ilomantsi – Inari – Jääski¹ – Kitee – Korpiselkä² – Kuusamo – Lappee – Nuijamaa – Parikkala – Pälkjärvi² – Säkkijärvi² – Rautjärvi – Ruokolahti – Saari – Salla – Simpele – Tohmajärvi – Uukuniemi – Vahviala² – Vehkalahti – Virolahti – Värtsilä – Ylämaa
Muita huomattavia paikkakuntia Elisenvaara – Enso – Ihantala – Ilmee – Kolosjoki – Kyyrölä – Liinahamari – Pitkäranta – Pölläkkälä – Uuras – Valamo
1.  Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2.  Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakkola
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä