Mänty
Wikipedia
| Mänty | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pinus sylvestris L., 1753 |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Mänty Wikispeciesissä |
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Männystä käytettyjä nimityksiä suomen kielessä on myös suureksi jo kasvaneesta männystä käytetyt honka ja petäjä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät puussa yleensä 3–5 vuotta. Vanhin neulasvuosikerta varisee pois puusta syksyllä. Neulaset ovat pareittain kääpiöversoissa. Mänty kasvaa 30–35 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Suomen vanhin mänty on iältään noin 780 vuotta.[1]
Mänty on tuulipölytteinen ja paljassiemeninen. Männyn kukinta-aika sijoittuu kesäkuun alkupuolelle ja sen siitepöly on keltaista ja värjää paikoin vesiä. Männyn kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä. Kävyn ja siemenen kehitys kestää kaksi kesää.
Männyllä on voimakkaat juuret, jotka pureutuvat syvälle maahan. Isolla männyllä on paksu, suoraan alaspäin työntyvä pääjuuri. Arvellaan, että mikäli pääjuuri vahingoittuu esimerkiksi istutuksen yhteydessä, mänty jää kitukasvuiseksi. Sienistä muun muassa voitatti elää symbioosissa männyn kanssa.
Vanhoissa, vähintään 200 vuoden ikäisissä männyissä on kilpikonnankuvioinen paksu kaarna eli niin sanottu kilpikaarna, joka suojaa puuta metsäpaloilta. Kaarnassa voi näkyä metsäpalojen aiheuttamia haavautumia eli palokoroja.
[muokkaa] Levinneisyys ja kasvupaikat
Männyn levinneisyysalue ulottuu Espanjasta Keski-Euroopan kautta Pohjoismaihin ja itäiseen Siperiaan. Se on ollut aiemmin tavallinen myös Britteinsaarilla, mutta liikahakkuiden takia jäljellä on enää hajanaisia alkuperäisesiintymiä Skotlannissa. Mänty on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa mänty kasvaa merenpinnan tasolta 1 000 metrin korkeudelle, mutta eteläosissa se on korkeiden vuoristoalueiden puu, kasvaen 1 200–2 500 metrin korkeudella.
Metsämännystä on olemassa kolme virallisesti hyväksyttyä muunnosta: var. mongolica Mongoliassa sekä läheisillä Etelä-Siperian ja Kiinan alueilla, var. hamata Balkanilla, Pohjois-Turkissa ja Kaukasuksella sekä tavallisin muunnos var. sylvestris muualla männyn levinneisyysalueella. Suomessa mänty muodostaa lähes puolet maan puustosta, ja se kasvaa kaikkialla maassa korkeimpia tuntureita ja uloimpia saaristoluotoja lukuun ottamatta.
[muokkaa] Käyttö
Mänty on tärkeä puulaji metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa. Metsänviljelyssä kiertoaika on 50–120 vuotta, pisin esiintymisalueen koillisosissa, missä kasvu on hitainta. Mäntymetsiä voidaan uudistaa kylvämällä tai istuttamalla tai ne voivat uudistua luonnollisesti. Suomessa mänty oli tärkeä raaka-aine tervanpoltossa ennen teollistumisen aikaa. Nälkävuosina männyn jälsi- ja nilakerroksesta tehtiin pettujauhoja. Männyn puuaines on väriltään vaaleanruskeasta punaruskeaan.
[muokkaa] Metsämännyn muotoja ja lajikkeita
- Pinus sylvestris f. aurea – kultamänty
- Pinus sylvestris f. condensata – luutamänty
- Pinus sylvestris f. globosa – tuulenpesämänty
- Pinus sylvestris 'Globosa' – pallomänty
- Pinus sylvestris ’Waterii’ – kääpiömänty
- Pinus sylvestris f. virgata – käärmemänty
[muokkaa] Männyn tuhohyönteisiä
- Aitomonikirjaaja (Polygraphus poligraphus)
- Havukantojäärä (Rhagium inquisitor)
- Havununna (Lymantria monacha)
- Havutikaskuoriainen (Trypodendron lineatum)
- Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas)
- Kiiltokirjanpainaja (Ips amitinus)
- Kirjanpainaja (Ips typographus)
- Kirjokudospistiäinen (Acantholyda hieroglyphica)
- Kirvat (Aphididae)
- Kuusentähtkirjaaja (Pityogenes chalcographus)
- Käpypikikärsäkäs (Pissodes validirostis)
- Laakakolva (Pytho depressus)
- Latvapikikärsäkäs (Pissodes piniphilus)
- Männynniluri (Hylastes brunneus)
- Männynversokääriäinen (Rhyacionia buoliana)
- Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)
- Mäntykirva (Pineus pini)
- Mäntymittari (Bupalus piniarius)
- Mäntypistiäiset (Diprionidae)
- Mänty-yökkönen (Panolis flammea)
- Nelihammaskirjaaja (Pityogenes quadridens)
- Neulassarviainen (Calomicrus pinicola)
- Okakaarnakuoriainen (Ips acuminatus)
- Papintappaja (Callidium violaceum)
- Parihammaskirjaaja (Pityogenes bidentatus)
- Peltolude (Lygus rugulipennis)
- Pihkakääriäinen (Retinia resinella)
- Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus)
- Pikkukirjanpainaja (Ips duplicatus)
- Pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini)
- Punalatikka (Aradus cinnamomeus)
- Pystynävertäjä (Tomicus piniperda)
- Ranskanräätäli (Monochamus galloprovincialis)
- Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer)
- Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis)
- Sinipuupistiäinen (Sirex juvencus)
- Suutari (Monochamus sutor)
- Taimipikikärsäkäs (Pissodes castaneus)
- Tukkimiehentäi (Hylobius abietis)
- Tyvipikikärsäkäs (Pissodes pini)
- Täplätoukkakäpymittari (Eupithecia abietaria)
- Töpöneulassääski (Thecodiplosis brachyntera)
- Ukkoniluri (Dendroctonus micans)
- Vaakanävertäjä (Tomicus minor)
- Vaippaniluri (Hylurgops palliatus)
- Ytimennävertäjät (Tomicus sp.)
[muokkaa] Männyn tuhosieniä
- Kuplamörsky (Rhizina undulata)
- Mesisienet (Armillaria sp.)
- Mäntykoro eli männynsyöpä (Lachnellula pini)
- Männynharmaakariste (Lophodermella sulcigena)
- Männynlumihome (Phacidium infestans)
- Männynneulaskariste (Lophodermium seditiosum)
- Männynneulasruoste (Coleosporium tussilaginis)
- Männynversosyöpä (Ascocalyx abietina)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tuomo Wallenius: Lapista löytyi ennätysvanha mänty 2007. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 7. elokuuta 2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Virtuaali-arboretumin sivu metsämännystä
- Takapihan yrttikasvit -tietopaketti
- Metsäntutkimuslaitos, METLA: Metsätuho-opas
- METLA: Männyn erikoismuodot
- ITIS: Pinus sylvestris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pinus sylvestris (englanniksi)
- USDA Forest Service: Scotch Pine (Pinus sylvestris) (englanniksi)
- Flora of China: Pinus sylvestris (englanniksi)
| Suomalaiset havupuut | ||
|---|---|---|
| luonnonvaraiset: | kataja | euroopanmarjakuusi | metsäkuusi | mänty | |
| istutetut: | euroopanlehtikuusi | japaninmarjakuusi | kanadantuija | sembramänty | siperianlehtikuusi | siperianpihta | |
