Kontortamänty

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kontortamänty
Pinus contorta.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Männyt Pinus
Laji: contorta
Kaksiosainen nimi
Pinus contorta
Dougl. ex Loud.
Alalajit
  • Pinus contorta subsp. contorta
  • Pinus contorta subsp. murrayana
  • Pinus contorta subsp. latifolia
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kontortamänty Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kontortamänty Commonsissa

Kontortamänty (Pinus contorta) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen alkuperäinen levinneisyysalue ulottui Alaskasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja sieltä aina Kaliforniaan asti. Se muodostaa yleensä laajoja puhtaita metsiköitä.[1]

Vihreä: Pinus contorta subsp. contorta
Punainen: Pinus contorta subsp. latifolia
Sininen: Pinus contorta subsp. murrayana

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontortamännyllä on kolme alalajia, joista yhdestä on kaksi muunnosta. Tieteellisen nimen perässä lukee suuripiirteinen elinalue.

  • Pinus contorta subsp. contorta – rannikolla Alaskasta Kaliforniaan
    • Pinus contorta subsp. contorta var. contorta – Alaskasta Luoteis-Kaliforniaan
    • Pinus contorta subsp. contorta var. bolanderi – Kalifornian ja Washingtonin rannikolla
  • Pinus contorta subsp. murrayana – Pohjois-Kalifornian ja Washingtonin sisämaassa
  • Pinus contorta subsp. latifolia – Pääosin Kanadassa ja osin Coloradossa

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontortamänty voi olla 30–40 metriä korkea, mutta yleensä paljon pienempi, erityisesti subsp. contorta, kun taas subsp. murrayana voi kasvaa jopa 50 metriä korkeaksi. Puun kaarna on tummanharmaa ja muistuttaa paljon metsäkuusta. Kontortamännyn neulaset ovat pidemmät ja vihreämmät kuin Suomessa yleisellä metsämännyllä. Neulaset ovat parillisia ja usein kiertyneitä, pituudeltaan 3–7 cm. Kävyt ovat samaten 3–7 cm:n pituisia. Osa niistä on serotiinisia, eli ne avautuvat vasta, kun joutuvat korkeisiin lämpötiloihin (metsäpaloon). Subsp. murrayana vapauttaa siemenensä heti, kun ne ovat kypsiä.

Suomessa ensimmäiset kontortamännyt istutettiin vuonna 1910 Mustilan Elimäkeen; silloiset istuttajat tunsivat puun nimellä murraynmänty. Suomessa puu menestyy aina Pohjois-Lapissa asti. Niitä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle lähinnä 1970-luvulla. Ruotsissa kontortamäntyä kasvaa 50 kertaa suuremmalla alueella, pääasiassa Sveanmaan luoteisosassa ja Norlannissa.[2]

Nuori kontortamänty kasvaa nopeammin kuin kotoinen metsämänty, kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti puun vanhetessa. Nopea kasvuvauhti mahdollistaa puun käytön puuteollisuuden raaka-aineena, se tuottaa myös 1,5 kertaa enemmän selluloosaa. Kontortamänty ei kuitenkaan ole Suomen luontainen puulaji, joten ympäristö voi olla rankka; mm. lumi ja myrskyt ovat olleet haittana puun kasvulle. Myöskään kontortamännyllä ei ole luontaista vastustuskykyä tietyille hyönteis- tai sienituholaisille. Toisaalta se on resistentti haapaa väli-isäntänään käyttävälle männynversoruosteelle, joka voi ajoittain pahoin vaurioittaa metsämännyn nuorten tainten versoja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blaikiewell Lodgepole Pine.jpg

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]