Metsäkuusi
| Metsäkuusi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Picea abies (L.) H. Karst., 1881 |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Metsäkuusi Wikispeciesissä |
Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.[2] Metsäkuusi jaetaan tavallisesti kahteen alalajiin, jotka ovat euroopankuusi (Picea abies subsp. abies) ja siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata). Jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan Picea obovata.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Metsäkuusen levinneisyys ulottuu Alppien, Karpaattien ja Balkanin vuoristoista Pohjois- ja Koillis-Eurooppaan ja laajalle alueelle Aasiaan Tyynellemerelle saakka. Euroopankuusen ja siperiankuusen esiintymisalueiden rajaa on vaikea määritellä risteytymisen ja asteittaisen muuttumisen vuoksi, mutta yleensä euroopankuusen levinneisyysalueen itärajana pidetään Ural-vuoristoa. Siperiankuusia esiintyy läntisimmillään Ruotsin Lapissa.[3] Alalajien risteymä on nimeltään Picea × fennica.
Suomessa metsäkuusi on ainoa luonnonvarainen kuusilaji, joka kasvaa koko maassa Lapin pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Siperiankuusi kasvaa Lapissa ja Oulun läänissä ja on Lapissa yleisempi kuin euroopankuusi. Kuusiraja kulkee Ivalon ja Inarin kirkonkylän välillä. Vaikka kuusi on vallannut lähes koko Suomen, se on silti melko uusi tulokas suomalaisessa kasvistossa, vain viidentuhannen vuoden takaa.[4]
[muokkaa] Ekologia
Jääkauden jälkeen Suomeen tulleista puulajeista lähinnä koivut ja mänty olivat vallitsevia, mutta noin 5 000 vuotta sitten idästä saapunut kuusi alkoi vallata sille sopivia kosteita ja varjoisia kasvupaikkoja, ja samalla se syrjäytti muut puulajit ja loi tiheitä, hämäriä kuusikoita. Kangasmetsän sukkessio päättyy kuusettumiseen.[5]
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Euroopankuusi voi kasvaa 30–45 metrin, Balkanilla jopa yli 60 metrin pituiseksi. Se on siten Euroopan pisimpiä ja Suomen pisin luontainen puulaji. Neulasten pituus on 1,5–2,5 cm ja käpyjen 10–15 cm. Siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi.[6] Sen oksisto kestää paremmin lumen ja jään painoa. Versot ovat karvaisempia, kävyt lyhyempiä ja käpysuomut pyöreämpiä kuin euroopankuusella.
Metsäkuusen hedekukinnot ovat pieniä ja pyöreähköjä, pituudeltaan 2–2,5 cm. Ne ovat aluksi väriltään punertavia. Kukittuaan ne vaalenevat ja varisevat pois. Hieman myöhemmin kehittyvät emikukinnot ovat noin 4 cm pitkiä, käpymäisiä ja väriltään purppuranpunaisia. Aluksi ne ovat pystyasennossa, mutta taipuvat kesän aikana alaspäin riippuviksi kävyiksi. Käpyjen väri muuttuu ensin purppuranpunaisesta vihreäksi ja syksyyn mennessä ruskeaksi. Emikukinnot sijaitsevat yleensä latvuksen yläosissa.[7]
Metsäkuusesta tavataan luonnossa suuri määrä erilaisia muotoja, jotka vaihtelevat maanmyötäisistä, pallo- ja kartiomaisista pylväsmäisiin, kapeakasvuisiin ja riippaoksaisiin. Myös kaarnan, rungon ja käpyjen rakenne sekä neulasten väri voi vaihdella. Esimerkiksi käärmekuusien (Picea abies f. virgata) pitkät ja kiemurtelevat oksat eivät juurikaan haaroitu. Joistakin muodoista, kuten kultakuusi (Picea abies f. aurea) ja surukuusi (Picea abies f. pendula) on saatavilla myös koristekasvilajikkeita.[8]
|
|
[muokkaa] Lajikkeita ja muotoja
- Picea abies 'Columnaris'[9] tai Picea abies f. columnaris (Jacques) Rehder[10] – pylväskuusi
- Picea abies 'Echiniformis' – siilikuusi[9]
- Picea abies 'Globosa' – pallokuusi[9]
- Picea abies 'Hyrry', 'Kartio', Maxwellii', 'Nana', 'Peikko' 'Repens'[9] tai Picea abies f. nana (Carrière) Rehder[10] – kääpiökuusi
- Picea abies 'Nidiformis'[9] tai Picea abies f. nidiformis (Beissner) Slavin[10] – pesäkuusi
- Picea abies 'Procumbens'[9] tai Picea abies f. procumbens (Carrière) Rehder[10] – laakakuusi (mattokuusi)
- Picea abies 'Tabuliformis'[9] tai Picea abies f. tabulaeformis (Carrière) Rehder[10] – tapionpöytä (pöytäkuusi)
- Picea abies f. aurea (Carrière) Rehder – kultakuusi, viljelylajikkeita 'Kulta-Lumikki', 'Kulta-Päivikki', 'Kulta-Talvikki'[9]
- Picea abies f. compacta (Kirchner) Rehder – tupaskuusi[10]
- Picea abies f. condensata Th. Fries – luutakuusi, viljelylajikkeita 'Akka', 'Ukko'[9]
- Picea abies f. corticata Schröter – kaarnakuusi[10]
- Picea abies f. cruenta Elfstrand – purppurakuusi[9]
- Picea abies f. glomerulans (Kihlman) Krüssmann – sikermäkuusi[10]
- Picea abies f. mammillosa Schröter – nisäkuusi[10]
- Picea abies f. pendula – surukuusi[9], tunnetaan myös itkukuusena ja kyynelkuusena
- Picea abies f. pyramidata (Carrière) Rehder – kartiokuusi[10]
- Picea abies f. tuberculata Schröter – syyläkuusi[10]
- Picea abies f. variegata Carrière – kirjokuusi[10]
- Picea abies f. viminalis (Sparrman) Sylvén – riippakuusi[9]
- Picea abies f. virgata (Jacques) Rehder – käärmekuusi[9]
[muokkaa] Käyttö
Puutyöaineena kuusi on vaaleaa, harvoin hieman punertavaa. Sitä kaupataan Keski-Euroopassa nimellä whitewood (valkopuu). Sen rakenne on tasaista ilman huomattavaa juovaisuutta. Sydänpuu voi olla hienokasvuista ja pinta- eli mantopuu pihkaista. Kuusta käytetään paperi- ja selluteollisuudessa, mutta myös samoihin puunjalostustarkoituksiin kuin mäntyä. Sydänpuulaudoista tehdään usein lattioita. Kuusen juuresta saadaan juurivaneria. Järeistä kuusipölleistä sorvataan vanerin väliviilua. Puu soveltuu hyvin myös akustisten soittimien rakennusmateriaaliksi. Puutyömateriaalina kuusi on kevyehköä, sen ominaispaino kuivana on noin 0,47.[11][12]
Nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Niistä valmistetaan myös erilaisia juomia ja niitä voidaan käyttää mausteena.[13] [14] Kuusenkerkkiä käytetään myös luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin.[15]
Kuusi on Suomessa kaikkein perinteisin joulupuu.[16]
[muokkaa] Kuusen tuhoajat
Maannousemasieneksi aiemmin kutsuttu juurikääpä (Heterobasidion annosum) leviää kuusikoissa varsinkin hakkuiden yteydessä. Koska kuusella on pintajuuret, se kaatuu helposti myrskyssä. Myös kuivuus tai tulvat voivat tappaa kuusikoita. Halla vaurioittaa pieniä taimia avoimilla mailla, ja tykkylumi voi katkoa oksia ja lisätä myrskytuhoja.[4]
[muokkaa] Metsäkuusen tuhohyönteisiä
Kuusenniluri (Hylastes cunicularis) ja tukkimiehentäi (Hylobius abietis), voivat tappaa vastaistutettuja kuusentaimia syömällä koloja niiden tyvelle. Eräät hyönteiset, kuten käpykoisa ja käpykärpänen, syövät kuusen siemeniä joskus niin ahkerasti, että lisääntyminen vaarantuu. [4] Muita tuhohyönteisiä ovat[17]
|
|
[muokkaa] Kuusi kansanperinteessä
Kotikuusi kasvaa yhä edelleen monen maatalon tai omakotitalon pihalla. Sen on ajateltu suojelevan taloa. Karsikkopuu oli joskus kuusi, joka kasvoi yleisen tien varressa, ja siihen kaiverrettiin vainajan nimikirjaimet ja kuolinvuosi. Näin liitettiin vainaja tuonpuoleisten yhteisöön ja estettiin palaaminen elävien joukkoon kummittelemaan.[18]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Picea abies IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ ITIS (taksonimian lähde)
- ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran (Levinneisyyskartta) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.11.2007. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Picea abies - Metsäkuusi, kuusi (Virtuaaliarboretum) Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos.
- ↑ Metsäverkko
- ↑ Metsäopetuspolku: Kuusi puulajina (Sivu 5) Nokian peruskoulut.
- ↑ Jalostettavat puulajit Kuusi (Picea abies) METLA.
- ↑ Garden World: Hinnasto 2007
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Metsäntutkimuslaitos: Kuusen erikoismuodot Viitattu 10.8.2010.
- ↑ Pekka Blomster: Puuaineksen ominaisuudet Pro Puu -yhdistys: Puuproffa.
- ↑ Kuusi PuuProffa. Pro Puu ry. Viitattu 18.11.2007.
- ↑ Kuusenkerkkäsiirappi Lapin keittiömestarit
- ↑ Kuusenkerkkä Kokki Kolmonen
- ↑ Kuusi Frantsilan Luomuyrttitila
- ↑ Suomalainen joulupuu on perinteinen metsäkuusi Kotitieto
- ↑ MetINFO - Metsien terveys METLA
- ↑ Muinaisusko Karjalan koko kuva. Pohjois-Karjalan museo. Viitattu 18.11.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Takapihan yrttikasvit -yrttiblogi
- Helsingin yliopiston Metsäekologian laitoksen virtuaali Arboretum: Kuusi (Picea abies)
- METLA: Kuusen erikoismuodot
- Metsäntutkimuslaitos, METLA: Metsätuho-opas
| Suomessa kasvavat havupuut | ||
|---|---|---|
| luonnonvaraiset: | kotikataja | euroopanmarjakuusi | metsäkuusi | metsämänty | |
