Joulukuusi
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Käsittelee pääasiassa vain suomalaisia. vrt. en-wiki. |
Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi.[1] Joulupuu voi olla myös kataja, mänty tai pihta. Puu koristellaan erilaisin koristein kuten sähkökynttilöin ja värikkäin nauhoin. Latvaan sijoitetaan usein tähti. Nykyään on saatavana myös muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös ihmisille joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Suomi [muokkaa]
Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.
Vuonna 1829 paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.[2]
Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia, mikä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Kuusenkoristeita askartelivat aluksi koululaiset opettajiensa johdolla.[3][4]
Joulukuusi koristeena [muokkaa]
Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Ennen kuusenkynttilöiden yleistymistä oli tapana peittää pirtin lattia oljilla jouluna, mutta kynttilöiden aiheuttama palovaara ilmeisesti lopetti olkien käytön. Joululahjat kootaan monesti yhä kuusen alle ennen niiden jakamista. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 1950-luvulta alkaen.[5] Napapiirille Joulupukin Kammarin eteen pystytetään vuosittain koko talven ajaksi suuri kuusi, jossa on kaikkien kansallisvaltioiden liput ja koristevalot.
Nykyään tavallisimmat kuusenkoristeet ovat sähkö- ja led -kynttilöiden lisäksi värikkäät nauhat ja pallot, puun latvaan sijoitetaan usein tähti. Saatavana on myös erikokoisia muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös niille, joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita. Joulukuusia on tapana asetella sekä sisälle – esimerkiksi koteihin ja julkisiin tiloihin – että ulos, kuten toreille ja kauppojen ulkopuolelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois viimeistään Nuutinpäivänä, joka on 13. tammikuutalähde?. Joulukuusen arvellaan koristavan Suomessa noin miljoonaa kotia joka joulu. Yhden ihmisen talouksista vain puolet hankkii kotiinsa kuusen, vähintään nelihenkisistä perheistä 84 prosenttia.[6]
Joulukuusen hankinta [muokkaa]
1990-luvulta lähtien joulukuusia on ryhdytty erikseen kasvattamaan ja tuomaan Suomeenkin, muun muassa Tanskasta. Kasvattajat voivat erikoistua tiettyihin koristekuusilajeihin. Joulukuusi saatetaan silti yhä kaataa itse metsästä, ellei sitä osteta joulukuusikauppiaalta. Joulukuusia myydään toreilla, markettien pihoilla, huoltoasemilla, kotipihoilla ja monilla muillakin myyntipaikoilla. Joiltakin kuusenkasvatustiloilta puun voi käydä myös itse kaatamassa. Kuusten myyjinä ovat useimmiten joko metsänomistajat tai ammattimaiset joulukuusenkasvattajat.
Luontoa säästäkseen voi kuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.[7]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Natalia Brotherus, Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa WSOY 2007, ISBN 978-951-0-33713-4 . Viitattu 7.12.2009]
- ↑ (Pääkirjoitus): Jyväskylässä luotu kestävä perinne 20.12.2011. Keskisuomalainen. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ Jarkko Mänttäri: Kuusiperinne ja monet joululaulut kotoisin Jyväskylästä 24.12.2011. Kansan Uutiset. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ Kansallismuseo.fi
- ↑ Helsingin Sanomat 23.12.2006, lähteenä Sirpa Hartikaisen Heliassa tekemä tutkimus ja Joulupuuseuran puheenjohtajan Heini Katajiston haastattelu.
- ↑ Hallivuori, Laura: Viherrä joulusi 27.11.2008. Vihreä lanka. Viitattu 13.2.2010.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Savikko, Sari: Joulukirja. Somerniemi: Amanita, 2010. ISBN 978-952-5-33036-6.
- Koivisto, Kaisa & Nyman, Hannele & Saloniemi, Marjo-Riitta: Joulupuu on rakennettu: Suomalaisen joulukuusen tarina. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4968-0.
- Brotherus, Natalia & Dodd, Nina: Joulun kuvia: Kohti joulun tunnelmaa. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kysy asiantuntijalta: Kuka toi joulukuusen tupaan? Tiede 8/2003.
- Karttunen, Sakari: Joulukuusimaaottelu Latvia – Viro jatkuu ts.fi. 21.12.2011. TS-Yhtymä Oy.
- Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti: Hyvä joulukuusi on tuuhea ja tanakka ja kova juomaan
- Vantaan Sanomat: Joulukuusi voi maksaa kympin tai satasen - Näin tunnistat hyvän puun
- YLE: Joulukuusi halutaan sukassa
- Yhteishyvä: Ekomatsi: aito joulukuusi vs. muovikuusi
- YLE: Oikea joulukuusi etsitään vaikka avioeron uhalla
- Avoin museo: Joulukuusi ja joulukoristeet
- Nettikamerassa Joulukuusi napapiirillä koko talven ajan
