Juhannus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anders Zorn, Juhannustanssit, 1897.

Juhannus tarkoittaa keskikesän juhlaa, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.[1][2] Pohjoisessa juhannus on valon juhla, jolloin keskikesä on kauneimmillaan.[3] Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan muistopäivänä, mistä tulee nimi juhannus.[4]

Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut tärkeä kansanomainen merkkipäivä. Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat kiinteästi esimerkiksi juhannussauna, juhannuskokko ja juhannustanssit.[5] Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.[6] Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.[5]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suomalainen juhannus

Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla[7]. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena.[8]

Juhannus on virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä[6] Muista liputuspäivistä poiketen silloin liputus alkaa jo aattoiltana kello 18 ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.[6][9] Juhannus on myös kirkollinen juhlapäivä[10].

[muokkaa] Historia

Juhannuskokon poltto on osa juhannusperinteitä.

Muihin Pohjoismaihin liittyen lounais-Suomessa on puhuttu mittumaarista ruotsin kielen sanan midsommar eli keskikesä mukaan[11]. Esikristillisenä aikana juhannusta vietettiin Suomessa Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi[12]. Ortodoksisessa Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.[4] keskiajalla katolinen kirkko siirsi juhlapäivän Johannes Kastajan päiväksi, ja juhlan nimeksi vakiintui ajan myötä juhannus.[13] [14]

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.[5][15]

Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.[5] [14]

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia taikoja.[16] Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.[17] Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.[16][17] Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Muun muassa aaveiden ajateltiin vaeltavan.[16][14]

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoja polttamalla. Myös vuoden lyhimpiä päiviä talvipäivänseisauksen aikana kutsuttiin pesäpäiviksi. Auringolla voi siis tulkita olleen kaksi pesää, joiden välillä vuodenkierto tapahtui.[14]

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.[18]

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous.[16] Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja.[19] Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja.[16]

[muokkaa] Juhannussalko

Pääartikkeli: Juhannussalko

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.[5][15]

[muokkaa] Juhannuskokko

Pääartikkeli: Juhannuskokko

Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.[5][3] Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.[7] Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.[12]

[muokkaa] Taiat

Pääartikkeli: Juhannustaika

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.[16] Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.[17] Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vihdalla.[20][3] Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.[16][17] Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan.[16][3]

[muokkaa] Koristeet

Katso myös: Juhannuskoivu

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous.[16] Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä.[3] Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja[21]. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja.[16]

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.[18]

[muokkaa] Muut perinteet

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.[22]

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.[23][12]. Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla.[13]

Varsinkin 1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin[24]. Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.[25]

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934.[12]

[muokkaa] Juhannuksen ajankohta

Juhannusruusun kukkia.

Juhannuspäivän perinteinen paikka on 24. kesäkuuta. Esimerkiksi Norjassa, Virossa ja Latviassa juhannus on vieläkin perinteisellä paikallaan. Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana ensimmäisenä lauantaina[12][26] (joka siis sattuu välille 20. kesäkuuta – 26. kesäkuuta).[10][6][27][28] Ruotsissa muutos tehtiin vähän aikaisemmin.

Päivää ennen juhannuspäivää on juhannusaatto joka siis on se perjantai joka osuu 19. kesäkuuta ja 25. kesäkuuta väliselle ajalle. Se ei ole pyhäpäivä, mutta useimmilla työpaikoilla sekin on vakiintuneen käytännön mukaisesti vapaapäivä. Kaupat kuitenkin ovat silloin yleensä auki kello kahteentoista asti päivällä.[29]

[muokkaa] Nykyajan juhannustapoja

Nykyisiinkin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat juhannuskoivut ja -kukat, juhannussauna sekä ruotsinkielisillä alueilla lehvin ja kukin koristellut juhannussalot. Useiden suomalaisten tapana on viettää juhannus kesämökillä.[12] Monet käyttävät juhannuksena runsaasti alkoholia.[30][31]

[muokkaa] Kristillinen historia

Kirkollisessa kalenterissa juhannuspäivä on Johannes Kastajan päivä. Juhlan nimi juhannus tulee Johannes-nimen vanhasta muodosta Juhannus.[4] Johannes Kastajalle omistetuista juhlista Suomessa säilyi reformaation jälkeen pyhäpäivänä vain Johannes Kastajan syntymäpäiväksi julistettu päivä eli juhannus 24. kesäkuuta. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta, kuusi kuukautta ennen joulua, perustuu Luukkaan evankeliumin ensimmäiseen lukuun, jossa olevien mainintojen perusteella Johanneksen on oletettu syntyneen noin kuusi kuukautta ennen Jeesusta[32]. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun.[27] Lisäksi kirkko halusi antaa Euroopassa yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle uuden merkityksen[3].

[muokkaa] Juhannus kirjallisuudessa

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Hakusana juhannus teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork. Espoo: Weilin & Göös, 2004. ISBN 951-35-6642-0.
  2. ↑ Juhannus – keskiyön auringon juhla Ylen Elävä arkisto. Viitattu 6.6.2010.
  3. ↑ a b c d e f Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan. Espoo: Weilin + Göös, 1990. ISBN 951-35-4647-0.
  4. ↑ a b c Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 5.6.2010.
  5. ↑ a b c d e f Yöttömänä yönä Suomi pysähtyy 12.6.2009. Berliini: Suomen suurlähetystö. Viitattu 6.6.2010.
  6. ↑ a b c d Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  7. ↑ a b Hoikkala, Ulla M.: Juhannusyön taikaa 19.06.2009. Toisinsanoen.fi. Viitattu 6.6.2010.
  8. ↑ Kuinka etelässä näkyy kesäyön aurinko? Almanakkatoimiston tiedote, kevät 2002. Viitattu 7.6.2010.
  9. ↑ Suomi juhlii – juhannus Ylen Elävä arkisto. Viitattu 14.8.2009.
  10. ↑ a b Kirkkolaki (1054/1993) (4. luvun 3§) Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  11. ↑ Hänninen, Anneli: Juhannus ja mittumaari 20.6.2007. Kotus. Viitattu 6.6.2010.
  12. ↑ a b c d e f Juhannus, miksi ja milloin? Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 6.6.2010.
  13. ↑ a b Juhannus – suomalainen keskikesän juhla Seurasaarisäätiö. Viitattu 7.6.2010.
  14. ↑ a b c d Sarmela, Matti: Suomen kansankulttuurin kartasto 2, Suomen perinneatlas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 587. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-753-4.
  15. ↑ a b Juhannussalko Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 14.8.2009.
  16. ↑ a b c d e f g h i j Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19590-1.
  17. ↑ a b c d Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. 1. laitos 1950. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13320-9.
  18. ↑ a b Mittumaari täällä taas 15.6.2009. Taivaannaula ry. Viitattu 2.2.2012.
  19. ↑ Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. 4. painos 1998. Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07190-0.
  20. ↑ Niemelä, Mikko: Näin taidat juhannuksen taiat Suomen kuvalehti. 19.6.2008. Viitattu 14.8.2009.
  21. ↑ Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. 4. painos 1998. Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07190-0.
  22. ↑ Muurinen, Anna: Saunassa suomalainen sielu lepää Kirkko & Kaupunki. 19.6.2006. Viitattu 26.12.2008.
  23. ↑ Juhannushäät eivät enää ole joka morsiamen toive 21.6.2001. MTV3. Viitattu 14.12.2010.
  24. ↑ Sirola, Anna: Aavasaksa 10 000 vuotta Viitattu 6.6.2010.
  25. ↑ Juhannus – suomalainen keskikesän juhla Seurasaarisäätiö. Viitattu 6.6.2010.
  26. ↑ Helsingin yliopiston almanakkatoimisto (Sisältää skannattuja kopioita vanhoista almanakoista. Vertaa kesäkuun sivut vuosilta 1954 ja 1955 tai miltä tahansa aikaisemmalta tai myöhemmältä vuodelta) Viitattu 6.6.2010.
  27. ↑ a b Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 5.6.2010.
  28. ↑ Juhannus taisteltiin lauantaille 50-luvulla Länsi-Savo. Viitattu 22.3.2010.
  29. ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  30. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Alko-sumppu jo ovella Uusi Suomi. 18.6.2009. Viitattu 6.6.2010.
  31. ↑ Yöttömän yön juhlaa Kaikki juhlista. Viitattu 6.6.2010.
  32. ↑ Luuk. 1:26-36

[muokkaa] Kirjallisuutta

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhannus.
Earth.jpg
Vuosi

kevätpäiväntasaus | kesäpäivänseisaus | syyspäiväntasaus | talvipäivänseisaus

Suomen liputuspäivät
viralliset

suomalaisen kulttuurin päivä · suomalaisen työn päivä · äitienpäivä · puolustusvoimain lippujuhlan päivä · Suomen lipun päivä · itsenäisyyspäivä · vaalipäivä
vakiintuneet

J. L. Runebergin päivä · tasa-arvon päivä · suomen kielen päivä · kansallinen veteraanipäivä · Eurooppa-päivä · suomalaisuuden päivä · kaatuneiden muistopäivä · runon ja suven päivä · suomalaisen kirjallisuuden päivä · Yhdistyneiden kansakuntien päivä · ruotsalaisuuden päivä · isänpäivä · suomalaisen musiikin päivä
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi
Suomen evankelis-luterilainen kirkko

adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai | helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | uskonpuhdistuksen muistopäivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhannus&oldid=11291433
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä