Untamo

Untamo on suomalaisen kansanperinteen henkilö, joka esiintyy lähinnä kahdessa roolissa, toisissa tarinoissa Kalervon eli Kalevan suvun vihollisena, toisessa taas uudisraivaajana. Untamo esiintyy Kalevalassa ensin mainitussa merkityksessä.

Nimen alkuperä

Untamon eli Unton nimeä arvellaan pohjautuvan germaaniseen miehen nimeen, joka saattoi muinoin olla niinkin lähellä suomalaista muotoa kuin Undo. Untamo- tai Unto-nimisten ihmisten perusteella on nimetty paikkoja lähinnä Länsi-Suomessa. Esimerkiksi Ylistaron Untamala on saanut nimensä Untamala-nimisestä kantatalosta, jonka on perustanut joku Untamo-niminen. Kansanperinne kertoo tämän Untamon tulleen Laitilan Untamalasta.

Untamon ja Kalervon sukujen taistelu

Untamo ja Kalervo ovat saman äidin lapsia. Kalervoa kutsutaan joissain runoissa Kalevaksi, ja Kaleva(t) ja Kalevan pojat olivat tarujen muinaisia jättiläisiä. Veljekset ajautuvat erilleen. Untamon kerrotaan kasvaneen Suomessa ja Kalervon Karjalassa. Untamo on, ainakin Kalevalan mukaan, ilkeä ja ahne mies. Hän aloittaa Kalervon kanssa kiistan esimerkiksi kalavesistä, ja kiistan seurauksena syttyy sota, joka tuhoaa Kalervon suvun. Kalervon poika, josta tunnetaan nimitys Kullervo, jää kuitenkin eloon ja otetaan Untamon suvun orjaksi. Hän ei suoriudu tehtävistään, joten hänet myydään sepälle. Sepän vaimo laittaa pojan paimeneen, mutta leipoo tälle eväsleivän sisään kiven. Leikatessaan leipää Kullervo katkaisee puukkonsa ja suuttuu. Hän kiroaa pedot lehmikarjaan ja lähtee pakoon. Myöhemmin Kalevalaan valitun runoaiheen mukaan Kullervo surmaa Untamon suvun.

Kansanperinne liittää henkilöitä, joilla on Untamon tai Kalevan nimeä muistuttava nimi, eräisiin todellisiin paikkoihin lähinnä Länsi-Suomessa. Karkkulaisen kansantarinan mukaan Untamoinen tarkoittaa uudisasukasta. Karkussa on myös ollut paikka nimeltään Untamon maa. Laitilan Untamalassa kerrottiin kahden jättiläisen taistelusta, joista toinen, Un, tappoi toisen nimeltään Tan, aivan kuten Untamon suku tappaa Kalervon suvun. Länsi-Suomessa, muun muassa Kalannissa ja Laitilan Untamalassa on myös kerrottu Kalevan pojista, entisaikojen vihollisista ja jättiläisistä, jotka joutuivat pakenemaan yhä syrjäisimmille seuduille uudisasutuksen tieltä. Timo Heikkilä liittää taruaiheeseen myös jotkin kertomukset hiisistä. Esimerkiksi Sääksmäen Rapolan linnavuorella kerrotaan asuneen Hiisi-jättiläisen, joka taisteli kristittyjä ja kristinuskon levittäjää Birger Jaarlia vastaan, ja joutui lopulta pakenemaan. Toisessa kertomuksessa Rapolan linnavuorella asui kuningas Rapo, joka poikineen joutui Birger Jaarlin surmaamaksi.

Veljessodan myytti

Kalervon ja Kullervon sukujen taistelu on pohjimmiltaan laajalti tunnetun, muun muassa germaanisessa perinteessä esiintyvän veljessodan myytin paikallinen muunnos. Veljessodan myyteissä veljekset perustavat erilliset sukuhaaransa (usein eri paikkoihin), ja näistä muodostuu kansoja, maita tai heimoja, jotka alkavat sotia keskenään. Pitkäaikainen vihollinenkin on koettu usein jollain tavalla sukulaiseksi, keskinäisistä välienselvittelyistä on tullut niin kiinteä osa ryhmien mytologiaa. . Silti myytti voi olla myös osittain historiallinen, sillä nämä myytit juontuvat usein todellisista ryhmien välisistä tai sisäisistä vastakkainasetteluista.

Lähteet

• Heikkilä, Timo: Aurinkolaiva: Lemminkäisen myytti ja Ritvalan kultti. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-9842-99-6.