Saari (suomalainen kansanrunous)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saari on arvoituksellinen paikallisuus, joka esiintyy kalevalamittaisen kansanrunouden genressä, jota Matti Kuusi on kutsunut saarelaisepiikaksi. Saari esiintyy paikkana, jonne Kaukamoinen eli Kaukomieli pakenee surmattuaan Vetrikan pidoissa. Toinen saarelaisepiikan hahmo, Ahti Saarelainen, mainitaan joskus "Saaren kuninkaaksi".

Saaresta on esitetty monenlaisia tulkintoja. Kaarle Krohn ja Jalmari Jaakkola olivat vakuuttuneita, että Saari on sama kuin Birka, viikinkien idäntien kuuluisa keskus Keski-Ruotsissa. Muina vaihtoehtoina Saaren sijainniksi on ehdoteltu Gotlantia, Saarenmaata, Suursaarta, Koivistoa, Retusaarta ja Novgorodia. Iivar Kemppinen puolestaan on katsonut, että Saari on itse asiassa manalan rinnakkaisnimi.

Kristfried Ganander kertoo Mythologia Fennicassa vuodelta 1789, että Saaris tai Saari on vanha kuninkaanasumus Suomessa jonka jäännöksiä oli vielä teoksen kirjoitusaikana nähtävissä Mynämäellä jossa hänen mukaansa oli muinaisten suomalaisten kuninkaiden hovi ja asuinpaikka. Ganander menee tulkinnoissaan pitkälle ja yhdistää Saaren myös esimerkiksi latinan Ceasar- tai Aesar-sanaan sekä venäläisten Tsaariin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kristfried Ganander: Mythologia Fennica, s. 135. Salakirjat 2016, toimittanut Juha Pentikäinen, 1789.
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.