Maailmanpylväs

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maailmanpylväs on myyttinen maan taivaan yhdysside ja taivaankannen tukipilari. Maailmanpylvääksi kutsutaan myös tällaista kuvaavaa kulttiesinettä, esimerkiksi puupaalua tai kivipylvästä. Maailmanpylvään asemassa voi olla myös maailmanpuu, pyhä vuori, köysi, tikapuut tai jono nuolia. Maailmanpylväs sijaitsee useimmiten maailman keskellä.

Yhdysside[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset ovat jo ihmislajin syntymästä saakka halunneet kohota ylemmäs, kohti jumalallisena pidettyä taivasta. Monissa myyteissä taivaan ja maan välillä on yhteysväylä, joka mahdollistaa tämän kohoamisen niin tarusankareilta kuin tietäjiltäkin. Maailmanpylväs lienee kuviteltu aluksi lähinnä yhteysväyläksi, ja vasta myöhemmin sille on tullut myös tukipilarin ja erottajan merkitys.

Monissa myyteissä maailman alussa vallitsi aika, jolloin jumalallinen maailma oli täysin yhteydessä ihmisten maailmaan. Elämä oli loputonta ja onnellista, ja jumalolentojen toimet loivat maailmaa. Yhdysside kuitenkin katkeaa, maailmanpylväs tai -puu kaadetaan. Myös suomalaisessa tarustossa kaadetaan iso tammi, jonka jälkeen maailma on vasta valmis. Yhdyssiteen katkettua maailmasta katoavat täydellisimmät puolet, jumalallinen, toispuolinen maailma etääntyy tämänpuoleisesta.

Psykohistorioitsijat, kuten Lloyd DeMause, ovat tulkinneet maailmanpuu- ja maailmanpatsasmyytit vauvan syntymän symboliksi. Synnytystuskat ja vauvan muistot syntymästään ja ponnistuksistaan synnytyskanavan ja emättimen läpi ovat saaneet tällöin merkityksen maailman syntymyyttinä, mutta vasta napanuoran katkaiseminen - maailmanpylvään tai maailmanpuun kaataminen - tekee lapsesta valmiin, itsenäisen yksilön. Yhdyssiteen katkettua vauvan elämästä katoavat viimeiset siteet äitiinsä ja raskaudenaikaiseen kohdun turvaan, mutta samalla lapsesta on tullut oma itsensä eikä hän enää ole osa äitiään.

Taivaan tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivasta on muinoin pelättykin. Ehkä maanviljelyyn siirtyminen on saanut ihmiset ajattelemaan, että taivaan kuuluukin olla ylhäällä, eikä suinkaan maan päällä. Maanviljelyyn ja kiinteään asumiseen siirryttäessä säistä on oltu yhä riippuvaisempia, ja ukkosesta on tullut pelätty jumaluus. Luontokäsitys on muuttunut: kun osaa luonnosta on voitu alkaa hallita, loppu on haluttu sulkea ulkopuolelle. Tähän pelottavaksi muuttuneeseen ulkopuoliseen on koettu tietysti myös etäinen, jumalainen taivas. Käsitykset maailmanpylväästä ovat saaneet uutta merkitystä maan ja taivaan erottajana. Taivas on usein käsitetty kuvuksi eli taivaankanneksi, joka voisi murskata maan ja ihmiset alleen pudotessaan, ja maailmanpylvään on katsottu voivan suojella maata tukemalla taivaankantta. Eurooppalaiset ovat pelänneet taivaankantta ainakin keskiajalta siihen asti, kun siihen uskominen on lakannut.

Maailmanpylvään symboleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monilta kansoilta tiedetään maailmanpylvästä esittäviä rakennelmia. Suomen kielisukulaisilta tunnetaan maailmanpylvästä kuvaavia puupaaluja. Muinais-Saksalaisilla on tarinan mukaan ollut maailmanpylvästä esittävä Irminsul-pylväs ja pyhäkkö, jonka kristityt kuitenkin tuhosivat.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]