Kalevala Koru
Sivulta puuttuu | Kalevala Koru | |
|---|---|
 |
|
| Toimitusjohtaja | Riitta Huuhtanen |
| Liikevaihto | 20 milj. euroa[1] |
| Henkilökuntaa | noin 190[1] |
| Kotisivu | kalevalakoru.fi |
Kalevala Koru Oy on suomalainen koruja valmistava yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kulta-, hopea- ja pronssikoruja. Yritys on alansa suurin Suomessa. Kalevala Koru Oy ja Lapponia Jewelry Oy muodostavat yhdessä Koru-konsernin. Kaikki korut valmistetaan Suomessa. Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan Kalevala Koru on Suomen 15. arvostetuin tuotemerkki.[1]
Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto[2]. Aikaisemmin Kalevala Koru valmisti rautakautisten muinaiskorujen jäljitelmiä, mutta nyttemmin sen mallit edustavat nykyaikaista korumuotoilua, joka tosin hakee innoitusta Suomen historiasta ja kulttuurista.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Kalevalan satavuotisjuhlat vuonna 1935 innostivat kirjailija Elsa Heporaudan pohtimaan miten suomalaisen kulttuurin arvo parhaiten tunnistettaisiin. Hän alkoi suunnitella kalevalaisille naisille omistetun patsaan pystyttämistä.[3][4]
Heporaudan aloitteesta perustettiin Muistomerkkitoimikunta, jonka tavoitteena oli pystyttää patsas Kalevalan aineiston runonlaulajanaisten muistoksi. Muistomerkin aiheeksi valittiin Louhi. Kansalaiskeräys ei tuottanut toivottua tulosta, joten patsashanketta vetävä naistoimikunta päätti perustaa varojen keruuta varten yrityksen, joka myi arkeologisten löytöjen pohjalta tehtyjä muinaiskoruja.[3][4] Sodan syttymisen vuoksi keräysvarat päätettiin sijoittaa hädänalaisten auttamiseen, ja patsas toteutettiin paljon alkuperäistä ajatusta pienempänä. Vuonna 1941 Muistomerkkiyhdistyksen nimi vaihdettiin Kalevalaiset Naiset ry:ksi ja Kalevala Korusta perustettiin osakeyhtiö.[3] Kuvanveistäjä Emil Halosen vuonna 1940 tekemä pronssinen patsas nuoresta Louhesta on Kalevala Koru Oy:n myymälässä Helsingissä[5].
Tuotanto [muokkaa]
Kalevala Korun tuotteet on aina valmistettu Suomessa. Sen sijaan Kalevala Korun tytäryhtiön Lapponia Jewelry Oy:n tuotantoa on ollut hopeakorujen osalta myös Kiinassa ennen kuin yritys siirtyi Kalevala Korun omistukseen.
Kalevala Korun liikevaihto on noin 20 miljoonaan euroa.[1] Koko henkilöstön vahvuus on noin 190 henkeä.
Kalevala Korun toimitusjohtajana toimii Riitta Huuhtanen.[6]
Kalevala Korun Kulttuurisäätiö [muokkaa]
Kalevala Koru jakaa yhteistyössä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa vuosittain apurahoja suomalaisen kulttuurin edistämiseen oman kulttuurisäätiönsä kautta. Apuraha voidaan myöntää yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen kansanperinteeseen liittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaan, esittävään taiteeseen ja kädentaitoihin.[7]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Kalevala Koru Oy Kalevala Koru Oy. Viitattu 28.12.2012.
- ↑ Esittely Kalevalaisten Naisten Liitto. Viitattu 26.5.2009.
- ↑ a b c Historia Kalevalaisten Naisten Liitto. Viitattu 17.10.2009.
- ↑ a b Tarina Kalevala Koru Oy. Viitattu 3.9.2010.
- ↑ Piela, Ulla: Seuraesittelyssä Kalevalaisten Naisten Liitto – valtakunnallinen perinne- ja kulttuurijärjestö Elore. 1/2001. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Viitattu 17.10.2009.
- ↑ Riitta Huuhtanen Kalevala Korun toimitusjohtajaksi 25.1.2012. Markkinointi&Mainonta Viitattu 2.2.2012.
- ↑ Kulttuurisäätiö Kalevala Koru Oy. Viitattu 3.9.2010.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Lindström, Seija: Kuutar ja ikiturso: Rakastetuimpien Kalevala-korujen jäljillä. Helsinki: Nemo, 2010. ISBN 978-952-240-056-7.
