Napakivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Napakivi (tai tonttukivi) on perinteinen suomalainen nimitys joillekin keskeisellä tai näkyvällä paikalla oleville kiville, yleensä pystykiville.

Napakiviksi kutsutut kivet ovat yleensä pystykiviä eli korkeahkoja luonnonkiviä, jotka ihminen on pystyttänyt. Joillakin napakivillä on pyöristynyt pää, ja joidenkin päällä on pyöreähkö pienempi kivi. Kivien muodon perusteella arvellaan, että ne ovat ehkä kuvanneet siitintä. Skandinaviassa joidenkin vastaavien kivien päät on maalattu punaisiksi, joka sekin viittaisi siittimeen. Napakivi voi sijaita esimerkiksi peltoaukean keskellä tai sen lähistöllä kivikasassa tai kalliolla.

Napakivet on ehkä koettu hedelmällisyyden lisääjiksi tai maa-alueen suojelijoiksi, tai niillä on voitu osoittaa maa-alueen omistusta vieraille. Ne saattoivat myös uskomusten mukaan olla jonkinlaisia alueen keskuksia tai napoja, esimerkiksi paikallisen haltijan valtapiirin keskuksia. Nimitys tonttukivi viittaa tontuiksi kutsuttuihin haltijoihin ja tonttiin eli omistettuun maa-alaan. Joitakin napakiviä vastaavia kiviä on kutsuttu esimerkiksi nimillä Juminkeko tai Jumin kurikka, jolloin ne liittyvät arvoitukselliseen Jumi-henkiolentoon.

Tonttukiveksi kutsutaan myös Tyrvännöllä sijaitsevaa suurta siirtolohkaretta, jossa on iso reikä. Tähän reikään on uhrattu.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salo, Unto: Merikarvian tonttukivet. Eripainos: Sananjalka 14, 1972. Scripta archaeologica 1. Turku: Turun yliopiston arkeologian laitos, 1973.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]