Joulu
Wikipedia
Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä juhla, jota on länsimaissa vietetty perinteisesti talvipäivänseisaukseen liittyvänä sydäntalven juhlana. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan nimestä. Sittemmin joulua on vietetty myös kristinuskoon liittyvänä juhlana Jeesuksen syntymän kunniaksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Talvipäivänseisaus
Joulun taustalla ovat muiden perinteiden ohessa kaksi pakanallista talvipäivänseisausjuhlaa, Yule ja Saturnalia. Talvipäivänseisausta on juhlittu ainakin 4 000 vuottalähde?. Kun maanviljely vaati vuodenaikojen huomioimista auringon mukaan, talvipäivänseisauksesta tuli yksi vuoden tärkeimmistä juhlista kevätpäiväntasauksen ohella.
Kun talvipäivänseisaus oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen tuolloin. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen talvipäivänseisauksena, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa.
Roomalaiset viettivät talvipäivänseisauksen aikaan 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana Saturnalia-juhlaa. Vuonna 274 Aurelianus julisti päivän 25. joulukuuta Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päiväksi. Jo 200-luvulla eräät kristityt olivat liittäneet saman päivän Jeesuksen syntymään, mutta eivät talvipäivänseisauksen perusteella, vaan lähinnä juutalaisuudesta periytyneillä teologisilla syillä. Paavi Julius I yhdisti Sol Invictuksen päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhliin 350-luvulla.
[muokkaa] Kristinuskon joulu
Useimmat kristityt viettävät joulua Raamatun Uudessa testamentissa esiintyvän kristinuskon Jumalan pojan Jeesuksen syntymäjuhlana.
Kristillisen joulun odotus alkaa adventtiajalla, johon kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Joulun vietto alkaa 24. joulukuuta, jolloin vietetään jouluaattoa. 25. joulukuuta on joulupäivä ja 26. joulukuuta on toinen joulupäivä eli tapaninpäivä. Uudenvuoden päivää 1. tammikuuta vietetään Jeesuksen ympärileikkaamisen juhlana ja vanhan Jeesuksen syntymäpäivän juhlaakin muistetaan joulun ajan päättävänä loppiaisena, 6. tammikuuta. Loppiaista vietetään lännen kirkoissa idänmaan tietäjien käynnin juhlapäivänä. Ortodoksisessa kirkossa sitä vietetään Kristuksen kasteen muistoksi.
Ennen vuotta 1774 vietettiin Suomessa pyhäpäivinä myös kolmatta joulupäivää eli apostoli Johanneksen päivää 27. joulukuuta sekä neljättä joulupäivää eli viattomien lasten päivää 28. joulukuuta.
[muokkaa] Jeesuksen syntymäjuhlan ajoittaminen jouluun
Joulun päivämäärä on sivutuote Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen päivämäärien määrittämisestä kristinuskossa. Jeesuksen syntymän ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, koska Raamattu kertoo siitä vain lyhyesti Luukkaan 2:8–14 sekä Matteuksen 1. luvun lopussa.
Kristinuskon ensimmäisinä vuosikymmeninä Jeesuksen katsottiin kuolleen juutalaisen kuukalenterin Nisan-kuukauden 14. päivänä. Kun Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 70, irtautui kristinusko lopullisesti kokonaan juutalaisuudesta, eikä kuukalenterin ylimääräisiä päiviä kontrolloivaa juutalaista Sanhedrin-neuvostoa enää ollut. Latinaa puhuvat kristityt yrittivät siirtää merkkipäivän juliaaniseen kalenteriin ja vuoteen 220 mennessä yleiseksi käsitykseksi oli vakiintunut 25. maaliskuuta.
Kreikkaa puhuvat kristityt puolestaan säilyttivät merkkipäivänä 14. päivän ja valitsivat kuukaudeksi kreikkalaisen aurinkokalenterin Artemision-kuukauden, koska juutalaisen Nisanin tapaan se sisälsi kevätpäiväntasauksen. Kun 300-luvulla juliaaninen kalenteri syrjäytti kreikkalaisen myös kreikankielisessä maailmassa, Artemisionin 14. päivästä tuli 6. huhtikuuta.
Ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla kristityt sovelsivat Jeesukseen samaa periaatetta kuin juutalaisiin profeettoihin: hänen katsottiin kuolleen joko sikiämis- tai syntymäpäivänään. Kahden mahdollisen kuolinpäivän (25. maaliskuuta ja 6. huhtikuuta) vuoksi Jeesuksen syntymäpäivälle oli siis seuraavat neljä eri vaihtoehtoa, kun sikiämisen ja syntymisen välillä katsottiin olleen tasan yhdeksän kuukautta:
- 25. maaliskuuta – latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään
- 25. joulukuuta – latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä
- 6. huhtikuuta – kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään
- 6. tammikuuta – kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä
Yleisimmäksi kristittyjen käsitykseksi muodostui vuoteen 220 mennessä, että Jeesuksen kuolinpäivä oli hänen sikiämisensä vuosipäivä ja näin ollen hänen syntymäpäiväkseen oli pääteltävissä latinalaisen käsityksen mukaan 25. joulukuuta ja kreikkalaisen käsityksen mukaan 6. tammikuuta. Idän kristityt omaksuivat latinalaisten kristittyjen käsityksen 300- ja 400-luvuilla – lukuun ottamatta armenialaisia kristittyjä, jotka nykyäänkin juhlivat Jeesuksen syntymää 6. tammikuuta. Silti 6. tammikuuta, joka omaksuttiin idästä länteen loppiaisen päivämääräksi, on nykyäänkin itäisille kristityille joulua suurempi juhla idän tietäjien saapumisen ja myös Jeesuksen kasteen vuosipäivänä.
Kiista päivämäärien 25. joulukuuta ja 6. tammikuuta välillä ratkesi latinalaisissa maissa 350-luvulla, jolloin paavi Julius I kehotti kristittyjä juhlimaan 25.12. Jeesuksen syntymäpäivää samana päivänä, joka keisari Aurelianuksen ajoista oli tunnettu "voittamattoman auringon päivänä".
[muokkaa] Jouluperinteitä
Nykyjoulu on pitkälti maallinen ja kaupallinen juhla, jossa on erilaisia historiallisia ja uskonnollisia kerrostumia. Sitä vietetään eri puolilla maailmaa ja monet muutkin kuin kristilliset kulttuuriyhteisöt ovat sijoittaneet juhlansa sen tienoille, kuten afroamerikkalainen Kwanzaa ja juutalainen hanukka. Tämä kausijuhla kokoaa perheet yhteen kulttuurista riippumattalähde?.
Varsinkin lasten joulun odotukseen kuuluvat joulukalenterit, joista avataan joulukuun ajan päivittäin yksi luukku. Luukun takana on kalenterista riippuen kuva, mietelause, pieni lahja tai makeinen. Kalentereita myydään kaupoissa ja niitä tehdään myös itse.
Ennen joulua sukulaisille, ystäville ja tuttaville lähetetään joulukortti, lyhyt hyvän joulun ja uuden vuoden tervehdys.
[muokkaa] Kaupallinen joulu
Kaupallisen joulun symbolisena alkuna on pidetty sitä, kun amerikkalainen Coca-Cola-virvoitusjuomayhtiö pyysi 1930-luvulla ahvenanmaalaista sukujuurta olevaa taiteilijaa Haddon Sundblomia suunnittelemaan mainoksissa käytettävän joulupukin, jonka hahmosta tuli sittemmin osa populaarikulttuurialähde?.
Joulun alla kulutus on korkeimmillaan. Kaupat mainostavat kilpaa tuotteitaan jo lokakuussa. Monet haluavat kuitenkin painottaa, että jouluna on tarkoitus kerätä perhe kokoon.
[muokkaa] Joulun käyttäminen mielipiteen ilmaisuun
Kaupallisen hyödyn lisäksi joulua käytetään usein myös rauhaa vaativiin prosesseihin, esimerkiksi erilaisiin mielenosoituksiin, rauhanmarsseihin tai kampanjoihin.
[muokkaa] Sota on ohi! jos niin haluat -kampanja
Jouluna 1969 ilmestyi 16. joulukuuta yhteentoista suurkaupunkiin ympäri maailmaa valtavia kylttejä, joissa luki teksti ”War is Over! If you want it. Happy Christmas from John and Yoko.” Nämä julisteet olivat siis peräisin John Lennonilta ja Yoko Onolta. Tämä oli maailmanlaajuisella mittakaavalla katsoen yksi suurimpia rauhankampanjoita ja julisteisiin vastattiinkin paikoin viesteillä ”We want it! Happy christmas to John and Yoko.” John käytti tätä kulttimaineeseen noussutta kampanjaansa myös kappaleensa ”Happy Xmas (War Is Over)” -musiikkivideossa, jossa näkyy myös suomalainen juliste tekstillä ”Sota on ohi! Jos niin haluat. Hyvää joulua toivottavat John ja Yoko.”
[muokkaa] Kansallisia erityispiirteitä
Vaikka joulu on nykyään ylikansallinen juhla, on sen vietossa myös paikallisia erityispiirteitä. Suomi on Skandinavian maiden ohella eräs harvoista maista, joissa pakanallisen juhlan nimi on säilynyt joulun nimessä. Englannin kielessä yule on joulun vanha nimitys, mutta sitä ei enää juurikaan käytetä. Useimmissa kielissä joulusanassa mainitaan Kristus (Christmas, Kersfees, Kristovym).
[muokkaa] Suomalainen joulu
Joulunajan on Suomessa perinteisesti laskettu alkavan Tuomaksen päivästä eli 21. joulukuuta ja päättyvän loppiaiseen 6. tammikuuta, toisinaan myös Nuutin päivään 13. tammikuuta – tätä heijastavat monet lorut, kuten Tule meille, Tuomas kulta, tuopa joulu tullessas ja Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.
Suomessa jouluun on liitetty vanhan pyhäinpäivän tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Ruotsalaisilla ja suomalaisilla joulupukki oli pukiksi pukeutunut ihminen. Joulupukilla oli tavallisesti lammasnahkaturkki nurin päin käännettynä. Myös olkipukki kuuluu tähän perinteeseen.
Joulurauhan julistaminen Turussa on Suomen vanhimpia yhä jatkuvia jouluperinteitä. Se julistetaan jouluaattona kello 12.
Nykyään Suomessa joulun viettoon kuuluu muun muassa joululahjojen antaminen sukulaisille ja tuttaville. Joulukuusi koristellaan yleensä aattoaamuna. Lahjapaketit avataan yleensä aattoiltana, kun joulupukki on ne henkilökohtaisesti käynyt tuomassa. Pukki on myös saattanut tuoda lahjat yön aikana, jolloin ne löytyvät joulukuusen alta. Jouluaattona yleensä katsotaan televisiosta tiettyjä jokavuotisia jouluaiheisia televisio-ohjelmia, kuten Lumiukko, Joulupukin kuumalinja ja yllä mainittu joulurauhan julistus. Yleinen tapa on myös jouluaattona omaisten haudoilla käyminen ja kynttilöiden vieminen sinne. Jouluaattona tai joulupäivänä saatetaan käydä kirkossa. Saunominen eli ns. joulusaunassa käyminen on myös yleinen tapa, tavallisesta poikkeavasti usein puolenpäivän tienoilla. Tapaninpäivänä eli toisena joulupäivänä on perinteisesti vierailtu sukulaisten ja läheisten tuttavien luona – on puhuttu erityisistä tapaninajeluistakin. Joulunaikaan useissa kodeissa lauletaan joululauluja yhdessä.
Alkoholijuomat, kuten glögi ja joulu/talvioluet kuuluvat monen suomalaisen joulunviettoon ja niiden myynti onkin Suomessa korkeimmillaan joulun alla.
Jouluna on ollut perinteisesti tapana syödä runsaasti ja hyvin. Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot, joulukinkku, jonka asemesta tai sen lisäksi monet syövät nykyisin myös kalkkunaa, rosolli, karjalanpaisti, luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten lipeäkala, kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja.
[muokkaa] Amerikkalainen ja brittiläinen joulu
Yhdysvalloissa joulupukki tulee useimmiten savupiipusta ja jättää lahjat kuusen alle sekä takan reunaan ripustettuihin sukkiin jouluaaton jälkeisenä yönä. Talot koristellaan ulkovaloilla. Kinkun sijasta varsinkin Yhdysvalloissa syödään kalkkunaa. Joulua vietetään 25. joulukuuta.
[muokkaa] Italialainen joulu
Italiassa jouluna syödään yleisesti kalaa, erityisesti lohta. Todellisia koko Italian jouluherkkuja ovat Panettone ja pandoro, pullan tapaisia, mutta kakun muotoon leivottuja, rusinoilla ja sokeroiduilla hedelmäpalasilla täytettyjä leivonnaisia. Joulupukki tuo lahjat yöllä, kun kukaan ei näe ja ne avataan aamulla. Tosin joissain perheissä lahjat löytyvät aattona kuusen alta jo ennen keskiyötä. Keskiyön jumalanpalvelus on edelleen suosittu tilaisuus ja sitä käyvät seuraamassa myös monet niistä, jotka eivät normaalisti käy kirkossa.
Joulu päättyy 6. tammikuuta, jota kutsutaan Befanaksi. Päivä on nimetty vanhan ja köyhän noita-akan mukaan, joka tuo lapsille lahjoja sukissa. Befana täyttää rikkinäiset sukkansa yleensä leivoksilla ja makeisilla. Ilkeät lapset saavat vain jotain pahanmakuista kuten hiiltä tai valkosipulia. Tuolloin on myös tapana poistaa joulukoristeet.
[muokkaa] Ruotsalainen joulu
Ruotsalainen joulu muistuttaa suomalaista pienin poikkeuksin: varsinaista pikkujoulu-traditiota ei ole. Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Joulukuusi tuodaan sisälle aaton aattona (Dan före dopparedan). Jouluaaton päivälliseen kuuluvat kalat, kananmunat, joulukinkku, salaatit, makkarat (kuten ihramakkarat ja prinssinakit), janssonin kiusaus, lihapyörykät, ruskeat pavut ja kaalit. Juomaksi tulevat julmust, jouluolut, mumma tai porter. Illalliseksi syödään joko riisipuuroa tai lipeäkalaa perunan ja valkokastikkeen kanssa. Illalla joulutonttu (jultomten, meidän joulupukkimme) jakaa riimikirjoituksilla varustetut lahjat. Jouluaatonhartaus ja Julotta (joulukirkko) ovat suosittuja tilaisuuksia. Ruotsissa vietetään loppiaista kuten Suomessa, mutta "nuutinpäivää" (13. tammikuuta) pidetään silti joulunajan päättymispäivänä.
[muokkaa] Tšekkiläinen joulu
Tšekissä lahjoja tuo Pikkujeesus (tšekiksi Ježíšek) illalla 24. joulukuuta. Yleinen jouluruoka on perunasalaatti karpin kanssa.
Tšekissä ei juhlita pikkujoulua, mutta 6. joulukuuta Pyhä Nikolaus (Mikuláš), paholainen (čert) ja enkeli (anděl) käyvät lapsiperheissä tarkastamassa, ovatko lapset olleet kilttejä.
[muokkaa] Venäläinen joulu
Venäjällä joulupäivää vietetään Venäjän ortodoksisen kirkon käyttämän juliaanisen kalenterin mukaisesti 25. joulukuuta eli Venäjälläkin maallisesti käytettävän gregoriaanisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta. Neuvostoaikana joulu oli kielletty kristillisenä, siis uskonnollisena juhlana, mutta neuvostovaltaa seuranneen itsenäisen Venäjän myötä jälkeen jouluperinne elpyi. Perinteiseen venäläiseen jouluun ovat kuuluneet olennaisesti koljadat eli taloja kiertävän naamiokulkueen esittämät erityiset joululaulut, joka tapa säilyi Ukrainassa yli neuvostoajan.
Nykyään Venäjällä kristillisenkin joulun aseman on paljolti ottanut uusivuosi Pakkasukkoineen, sillä se seuraa ajankohdaltaan ei-venäläistä joulua aiemmin kuin venäläis-ortodoksinen joulu.
[muokkaa] Tunnettuja joululauluja
- Kun joulu on
- On hanget korkeat nietokset
- Joulukirkkoon
- En etsi valtaa loistoa
- Arkihuolesi kaikki heitä
- Joulupuu on rakennettu
- Sylvian joululaulu
- Jouluyö, juhlayö
- Joulupukki matkaan jo käy
- Valkea joulu
- Petteri Punakuono
- Sydämeeni joulun teen
- Kulkuset
- Joulumaa
[muokkaa] Katso myös
- Jouluateria
- Joululaulu
- Pikkujoulu
- Saturnalia
- Talvipäivänseisaus
- Tuomaanristi
- Yule
- Joulukalenteri
- Joulupukki
- Joulukortti
- Jouluradio
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Jarkko Tontti: Pakanan joulu
- JOULUMAA.eu - mm. joulunvietto maalla
- Joulu. Peruskoulun elämänkatsomustieto.
- Maijastina Kahlos, Joosefilla ja Marialla ei ollut syytä lähteä Betlehemiin, Helsingin Sanomat 21.12.1997
- Suomalainen Joulu
- Jouluperinteistä
- YLE/Elävä arkisto joulu
- Marko Grönroos: Joulun historia
- Joulu ympäri maailmaa videoita (suomalainen santatelevision.com)
- Helsingin kaupunginkirjaston aihepaketti kirjasuosituksineen joulusta
- Ortodoksinen joulu / Ortodoksi.net
- Joulun taikaa...
