Uusivuosi
Wikipedia
Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista uudenvuodenaaton ja uudenvuodenpäivän taitteessa. Uuttavuotta juhlitaan ympäri maailmaa eri tavoin. Uuden vuoden alkaessa kaikkialla on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Uudenvuoden ilotulitukset
Suomessa uuteenvuoteen kuuluu ilotulitteiden ampuminen. Tapa on peräisin Kiinasta tarkoituksenaan alun perin karkottaa pahat henget. Suomessa ilotulitteita saa ampua vain uudenvuodenaaton ja -päivän välisenä aikana iltakuudesta aamukuuteen. Ilotulitteita ostetaan ja myydään 27. joulukuuta alkaen uudenvuodenaattoon asti. Yksinomaan pamahtavat ilotulitteet, kuten kiinanpommit ja tykinlaukaukset kiellettiin 1990-luvun puolivälissä.
Monille eläimille uusivuosi on kova paikka, sillä niitä pelottavat pamaukset.
[muokkaa] Vuoden vaihtuminen eri maissa
Eri maissa vuoden vaihdetta vietetään eri tavoin ja eri aikaan.
[muokkaa] Suomalainen uusivuosi
Perinteisesti suomalaiset viettivät uutta vuotta kekrinä. Tinan valaminen oli aluksi säätyläisten perinne, mutta levisi 1800-luvulla kansan keskuuteen, aluksi Länsi-Suomessa. Uutenavuotena myös katsottiin enteitä. [1] Aattoiltana saatettiin saunan jälkeen heittää vasta saunan katolle. Vastan asennosta ennustettiin sitten tulevaa. Heiniä saatettiin heittää kattoon. Mitä enemmän olkia jäi katto-orsille, sitä parempaa onnea sen uskottiin tietävän tulevalle vuodelle. Myös säätä ennustettiin uutenavuotena.[2]
Nykyään suomalaiseen gregoriaanisen kalenterin mukaiseen uuteenvuoteen kuuluu ilotulitusten ja uudenvuodenlupausten lisäksi myös herkkujen, esimerkiksi nakkien ja perunasalaatin syönti, tinanvalu ja alkoholi (esimerkiksi kuohuviini). Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja. Uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.
[muokkaa] Venäläinen uusivuosi
Venäjällä uusivuosi on paljolti ottanut kristillisenkin joulun aseman, sillä se seuraa ajankohdaltaan ei-venäläistä joulua aiemmin kuin venäläis-ortodoksinen joulu. Pakkasukko tuo uudenvuodenlahjoja ja ennen uutta vuotta tavarataloissa on samanlainen tungos kuin Suomessa ennen joulua.
Venäläisessä uudessavuodessa juhlinta ei pääty puoleen yöhön, vaan vasta alkaa varsinaisesti puolesta yöstä. Tyypillistä on se, että juhlaan liittyy perheen lisäksi myös mahdollisesti kaukaa tulleita sukulaisia.
Toinen vaihtoehto on lähteä lomamatkalle uudeksivuodeksi jopa ulkomaille. Tämän tyyppistä matkailua suuntautuu Suomeen runsaasti ja venäläiset turistit täyttävät muutoin suomalaisessa matkailussa olevan hiljaisen perhejuhlien kauden joulusta uuteenvuoteen.
[muokkaa] Kiinalainen uusivuosi
Vanhan kiinalaisen kalenterin mukainen vuodenvaihe on silloin, kun uusikuu sattuu toisen kerran talvipäivänseisauksen jälkeen. Aurinko on tällöin Eläinradalla Vesimiehen merkissä. Länsimaisen kalenterin mukaan kiinalainen uusivuosi sattuu tavallisimmin helmikuuhun, joskus tammikuun lopulle. Tämä tapahtuma on talvipäivänseisauksen ja kevätpäiväntasauksen välillä. Vuosilukua ei lasketa tietystä tapahtumasta, vaan vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuosien nimet määräytyvät ”taivaallisen rungon” ja ”maallisen oksan” merkkien yhdistelmistä.
[muokkaa] Entisten Euroopan kommunistimaiden uusivuosi
Entisissä Euroopan kommunistisissa maissa uusivuosi oli erityisen tärkeä juhla. Kommunistipuolueiden yksinhallitsemissa sosialistisissa valtioissa suosittiin usein suunnitelmataloutta ja suunnitelman voimaanastuminen sekä vanhan suunnitelman toteutumisen tarkastelu olivat tärkeitä asioita.
[muokkaa] Uusivuosi uskonnoissa
Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa vuosi vaihtuu eri aikoihin. Juutalainen vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Juutalaisen taruston mukaan maailma luotiin 7. lokakuuta vuonna 3 761 eaa. (juliaanisen kalenterin mukaan). Kristillisessä perinteessä uusivuosi on muun muassa Jeesuksen ympärileikkaamisen muistopäivä.[3] Islamilaisessa kalenterissa ajanlasku aloitettiin 16. heinäkuuta 622. Islamilaisen taruston mukaan profeetta Muhammad pakeni tuona päivänä Medinasta.
[muokkaa] Vuosituhannen vaihtuminen
Monissa maissa järjestettiin erilaisia juhlia vuosituhannen vaihteessa, kun 1000-luku vaihtui 2000-luvuksi. Myös Suomessa järjestettiin rumpu- ja tanssiesitys sekä Suomen suurin ilotulitusnäytelmä, jonka teki japanilainen Hanabi-ryhmä. Hanabi-ryhmä asensi kolme päivää alustoja Helsingin lähettyvillä olevalle saarelle, ja ilotulitteita ammuttiin 888 kappaletta. Helsingin torille kerääntyi noin 20 000 ihmistä. Suuri esitys oli myös New Yorkissa, jonka keskustan kaduille kokoontui valtava määrä ihmisiä. Sekunteja ennen vuosituhanteen vaihduntaa laskettiin iso kristallipallo. Kun kello löi keskiyötä, väkijoukon päälle laskettiin paperisilppua.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994.
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Otava: Helsinki, 1982, 8. painos.
- ↑ Uudenvuodenpäivä Aamenesta öylättiin, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
