Kuun vaiheet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuun vaiheet ovat eri tapoja, joilla Kuu näyttäytyy maahan. Kun Kuu liikkuu avaruudessa, sen asento suhteessa Aurinkoon muuttuu, jolloin vaihtuvat ne Kuun osat, jotka ovat Aurinkoa kohti. Aurinkoa kohti oleva puoli on valaistu, ja Auringon valaiseman alueen näemme Kuun kulloisenakin "muotona". Jos katsoo tarkkaan, on Kuun pinta kuitenkin näkyvissä myös tummalla alueella, johon Aurinko ei paista.

Kuun vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuun vaiheiden selitys.
  • Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
  • Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
  • Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana. Kasvavasta ja vähenevästä puolikuusta käytetään myös termejä ensimmäinen neljännes ja viimeinen neljännes.
  • Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana.

Kuun vaiheet kasvavat uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten vähentyä täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin kuukausi (keskimäärin 29.53 päivää, synodinen kuukausi). Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin.

Täydenkuun ja uudenkuun sekä ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen ajankohdat on merkitty useimpiin almanakkoihin. Eri vuosina ne sattuvat eri päiville, mutta joka 19. vuosi Kuun vaiheet sattuvat likipitäen samoille vuoden päiville. Tätä 19 vuoden jaksoa nimitetään Metonin jaksoksi.

Uudenkuun aikana Kuu on suunnilleen Maan ja Auringon välissä, täydenkuun aikana lähes päinvastaisessa suunnassa kuin Aurinko. Jos Aurinko, Kuu ja Maa sattuvat tarkalleen samalle suoralle, tapahtuu uudenkuun aikana auringonpimennys, täydenkuun aikana kuunpimennys. Pimennyksiä ei kuitenkaan satu joka kuukausi, koska Kuun rata on jonkin verran kallellaan Maan rataan nähden.

Täysikuu on horisontin yläpuolella suunnilleen auringonlaskusta auringonnousuun. Ensimmäisen neljänneksen aikana Kuu nousee suunnilleen puolenpäivän ja laskee puolenyön aikaan, viimeisen neljänneksen aikana päinvastoin. Näin ollen kasvava kuu on näkyvissä lähinnä illalla, vähenevä aamulla.

Kuun kasvaessa siitä on pohjoiselta pallonpuoliskolta katsottuna valaistuna sen oikea reuna, sen vähentyessä taas vasen reuna. Eteläisellä pallonpuoliskolla asian laita on päinvastoin. Päiväntasaajalta katsottuna Kuu kulkee miltei taivaan korkeimman kohdan eli zeniitin kautta, jolloin siitä on sen noustessa tai laskiessa valaistuna sen ylä- tai alareuna.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]