Almanakka
Sivulta puuttuu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Almanakka on painotuote, joka esittää vuoden kierron, tärkeät yleiset merkkipäivät sekä muuta ajankohtaista tietoa.[1][2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yliopiston almanakka
Tunnetuin suomalainen almanakka on ollut Helsingin yliopiston Yliopiston almanakka. Se on ilmestynyt suomenkielisenä vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä jo 1600-luvulta lähtien. Ensimmäisen suomenkielisen almanakan tekijänä oli Laurentius Tammelin ja sen julkaisi Helsingin yliopiston edeltäjä Turun Akatemia[3]
Huippuvuosinaan Yliopiston almanakkaa painettiin eri versioina yli puoli miljoonaa kappaletta joka syksy. Yhteiskunnan muutokset ja kalenterikilpailu ovat pudottaneet painosmäärää, mutta edelleen Yliopiston almanakka leviää yli 100 000 kappaleen painoksena.[4] Yliopiston almanakka on perinteisesti keltakantinen[3].
Helsingin yliopistolla oli almanakkaerioikeus eli yksinoikeus Suomessa myytäviin suomen- ja ruotsinkielisiin kalentereihin. Käytännössä muut kalentereiden valmistajat ostivat oikeuden käyttää kalenteri-, nimi- ja juhlapäiviä omissa kalentereissaan. Vuonna 1995 Suomen liityttyä Euroopan unioniin, yliopiston erillisoikeus kalenteriin poistui. Almanakkaan ja almanakkatoimiston hoitoon jäi sen jälkeen kansallisen nimipäiväkalenterin yksinoikeus. Helsingin yliopisto perusti vuoden 1994 lopulla almanakkatoimiston hoitamaan yliopiston kalenteritiedotusta ja almanakkaliiketoimintaa.
Almanakkaa on lähes aina tehty Helsingin yliopiston Observatoriossa. Professori Jaakko Tuominen uudisti almanakkaa 1970-luvulla. Dosentti Heikki Oja on tehnyt almanakkaa 1970-luvulta lähtien. Hän tuli yliopiston almanakkatoimiston johtoon, kun se perustettiin 1994.
Almanakkatoimisto myy kalenterien julkaisijoille kalenteritietoutta ja laatii valmiita kalenterisivuja. Almanakkatoimiston sivuilta löytyy kuluvan vuoden kalenteri, johon on merkitty muun muassa nimipäivät sekä auringon nousut ja laskut. Sivuille on myös skannattu vanhoja Yliopiston almanakkoja. Yliopiston nimipäiväalmanakka on ilmestynyt verkossa vuodesta 2009.[5]
Yksittäisen nimipäivän julkaisuun yhdellä kertaa ei tarvita almanakkatoimiston lupaa aina 13 nimeen asti.
[muokkaa] Almanakan sisältöä
Almanakan pääosana on varsinainen kalenteriosasto, jossa on lueteltu kaikki vuoden päivät siten, että siitä näkyy, miksi viikonpäiväksi mikin vuoden päivä kyseisenä vuonna sattuu. Usein samoille taulukkomaisille sivuille on merkitty myös juhlapäivät, nimipäivät, liputuspäivät, kuun vaiheet sekä auringon nousu- ja laskuajat.
Monissa almanakoissa on varattu tilaa myös muistiinpanoja varten.
Monissa kalentereissa on lisäksi tietosivuja, jotka voivat sisältää esimerkiksi:
- auringon- ja kuunpimennysten ajankohdat
- kansallispäivät
- ikuisen kalenterin
- maatunnukset
- mittayksiköt
- hätänumerot
- suuntanumerot
- karttasivut
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ ”kalenterin, tähtitieteellisiä tietoja ym. sisältävä kirjanen.”Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Moilanen, Hellevi: Paperinen almanakka on pitänyt pintansa Kymen sanomat. 3.1.2010. Viitattu 17.8.2011.
- ↑ a b Linnaluoto, Seppo: Almanakka 300 vuotta Kirkkonummen komeetta. Viitattu 17.8.2011.
- ↑ Hämäläinen, Unto: Yliopiston almanakka selvisi talousvaikeuksistaan Helsingin sanomat. 5.10.2010. Viitattu 17.8.2011.
- ↑ Almanakkatoimisto Helsingin yliopisto. Viitattu 25.4.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Helsingin Yliopiston almanakkatoimisto.
- Arno Forsius: Kalenteri ja almanakka. 4.1.2003.
