Vladimirin alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Влади́мирская о́бласть
Vladimirskaja oblast1
Flag of Vladimir Oblast.jpg Coat of arms of Vladimiri Oblast.png
lippu vaakuna
Vladimirin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Pääkaupunki Vladimir
56°09′″N, 40°25′″E
Suurin kaupunki (2002) Vladimir (315 954)
Kuvernööri Nikolai Vinogradov
Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä

29 000 km²
Väkiluku (2002)
 – yhteensä
 – väestötiheys

1 523 990
52,55 / km²
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+3
UTC+4
Rekisterikilven numerot {{{rekisterikilven numerot}}}
Perustettu 990 KrJ.
Kotisivu www.vladimir-city.ru, www.virtvladimir.ru/ {{{www-nimi}}}
1 Translitteroituna

Vladimirin alue (ven. Влади́мирская о́бласть, Vladimirskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa Moskovan itäpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Jaroslavlin ja Ivanovon alueisiin, idässä Nižni Novgorodin alueeseen, etelässä Rjazanin alueeseen sekä lännessä Moskovan alueeseen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimirin alue kuuluu pääasiassa Itä-Euroopan tasankoon vain luoteisosa sijaitsee Keski-Venäjän ylängöllä. Alueen itärajalla virtaa Oka. Muista joista mainittakoon Okan sivujoki Kljazma, joka virtaa Vladimirin kaupungin läpi.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimirin alueen asukasluku on 1 449 000 henkeä (vuonna 2008). Kaupunkiväestön osuus on 77,7 %.[1] Suurimmat kaupungit ovat Vladimir, Kovrov, Murom, Aleksandrov, Gus-Hrustalnyi, Koltšugino ja Vjazniki.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 94,7 % on venäläisiä ja 0,6 % tataareja.[2]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimirin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Vladimir. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Paikallishallintoa varten alue on jaettu 16 piiriin ja 5 kaupunkialueeseen.[3]

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kevyt-, kemian- ja lasiteollisuus. Lisäksi harjoitetaan taidekäsitöitä.

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatilat vievät 38% koko alueelta. Tärkeimpiä tuotteita on jyvä, vihannekset, peruna, rehukasvit, pellava. Nauta- ja pienkarja, myös siat ovat alueen karjatalouden päähaarat. Vladimirin kuormahevonen on Venäjän tärkeimpiä työhevosia.

Alueelta johtaa rautatiet Ivanovoon, Moskovaan ja Nižni-Novgorodiin. Moskova-Vladimir-Nižni Novgorod ja Moskova-Vladimir-Kazan ovat tärkeitä kauppa- sekä matkareittejä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimirin kaupunki on perustettu 990 jaa. Siitä tuli Luoteis-Venäjän ja Vladimir-Suzdalin valtion pääkaupunki 1157. Se oli johtava venäläisvaltio Kiovan romahduksen jälkeen. Mongolit valloittivat alueen 1238 ja polttivat koko kaupungin. Siitä huolimatta Vladimirissa on hyvin säilyneitä muinaisia katedraaleja, kirkkoja ja luostareita, jotka edustavat vanhaa perinnettä sekä kristillisine että pakanallisine kuvioineen. Yksi Euroopan tärkeimmistä arkeologisista löydöistä korkealta paleoliittiselta kaudelta, Sungirin asutus ihmishautoineen on Vladimirin alueella. Sungir on noin 20 000-28 000 vuotta vanhaa asutusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Viittausvirhe: Artikkelissa on viitteitä (<ref>), mutta ei viitelistaa {{Viitteet}}.