Leningradin alue
|
Ленинградская область |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Leningradin alueen sijainti Venäjän federaatiossa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Pietari (ei kuulu alueeseen) |
| – Suurin kaupunki | Hatsina (92 937 as.)[1] |
| – Kuvernööri | Aleksandr Drozdenko[2] |
| Pinta-ala ([3]) | 85 908,8 km² |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 1 716 868 |
| – väestötiheys | 20,1 as/km² |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) | 502 126,1 milj. RUB[4] |
| – asukasta kohti | 292,466 kRUB, noin 7 165 EUR[5] |
| Symbolit | |
| – Lippu | Leningradin alueen lippu |
| – Vaakuna | Leningradin alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 47 |
| – ISO 3166 | RU-LEN |
| lenobl.ru | |
|
|
|
Leningradin alue (ven. Ленингра́дская о́бласть, Leningradskaja oblast) on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista. Se rajoittuu pohjoisessa Karjalan tasavaltaan, idässä Vologdan alueeseen, etelässä Novgorodin ja Pihkovan alueisiin, lännessä Viroon ja Suomenlahteen sekä luoteessa Suomeen. Lisäksi alueen sisällä on siihen kuulumaton Pietarin liittokaupungin alue, joka muodostaa oman federaatiosubjektinsa.[6][7][3] Vaikka Leningradin kaupunki muutti nimensä takaisin Pietariksi Neuvostoliiton lakkaessa vuonna 1991, Leningradin alueen nimi pysyi ennallaan.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Leningradin alue on pääasiassa alankoa tai alavaa tasankoa. Alueen korkein kohta (291 m) sijaitsee Vepsän ylängöllä lähellä Ojattijokea. Suomenlahden rannikolla on jonkun verran saaria. Alueella on 1800 järveä ja se rajoittuu pohjoisessa niistä Euroopan suurimpiin, Laatokkaan ja Ääniseen. Viron vastaisella rajalla on Narvan tekojärvi ja alueen lounaiskulmaa sivuaa hieman Peipsijärveä.[6][3][8]
Merkittävimmät joet ovat Äänisestä Laatokkaan laskeva Syväri, Laatokasta Suomenlahteen laskeva Neva ja Saimaalta Laatokkaan laskeva Vuoksi, Laatokkaan laskeva Olhavanjoki sekä alueen länsirajana toimiva, Suomenlahteen laskeva Narvajoki. Merenkulullisesti on merkittävä myös Saimaan kanava-alue, joka alkaa Suomenlahdelta Viipurista ja nousee kohti Suomen rajaa (Nuijamaa) ja edelleen Lappeenrantaa.[6][3]
Hallinto [muokkaa]
Leningradin alue on yksi Venäjän federaation jäsenalueista (federaatiosubjekti). Sen hallinnollisena keskuksena on Pietari, joka ei kuitenkaan kuulu alueeseen vaan on myös yksi Venäjän federaation subjekti. Myös Leningradin alueen Lomonosovin piirin hallinnollinen keskus Lomonosov sijaitsee Pietarin kaupungin puolella.
Alueellinen jako [muokkaa]
Pääartikkeli Leningradin alueen hallinnollinen jako
Kunnallishallintoa varten Leningradin alue on jaettu yhteen kaupunkipiirikuntaan sekä 17 piiriin (kunnallispiiriin: ven. munitsipalnyi raion). Piirit käsittävät 62 kaupunkikuntaa ja 142 maalaiskuntaa.lähde?
Aluehallinnosta vastaavat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.
Leningradin alueen kunnallispiirit [muokkaa]
Oheisessa taulukossa väkiluku pohjautuu Venäjän 2010 väestönlaskennan alustaviin tuloksiin.[9]
| Kunnallispiiri | Venäläinen nimi | Väkiluku 2010 | Hallinnollinen keskus |
|---|---|---|---|
| Boksitogorskin piiri | Бокситого́рский муниципальный район | 53 469 | Boksitogorsk |
| Hatsinan piiri | Га́тчинский муниципальный район | 231 254 | Hatsina |
| Jaaman piiri | Кингисе́ппский муниципальный район | 77 898 | Jaama (Kingisepp) |
| Kirišin piiri | Ки́ришский муниципальный район | 64 387 | Kiriši |
| Kirovskin piiri | Ки́ровский муниципальный район | 101 410 | Korotka (Kirovsk) |
| Koskenalan piiri | Подпоро́жский муниципальный район | 31 836 | Koskenala (Podporožje) |
| Käkisalmen piiri | Приозе́рский муниципальный район | 61 697 | Käkisalmi (Priozersk) |
| Laukaan piiri | Лу́жский муниципальный район | 76 625 | Laukaa (Luga) |
| Lomonosovin piiri | Ломоно́совский муниципальный район | 71 096 | Lomonosov |
| Lotinapellon piiri | Лодейнопо́льский муниципальный район | 30 847 | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) |
| Olhavan piiri | Во́лховский муниципальный район | 95 794 | Olhava (Volhov) |
| Seuloskoin piiri | Все́воложский муниципальный район | 261 706 | Seuloskoi (Vsevoložsk) |
| Slantsyn piiri | Сла́нцевский муниципальный район | 43 653 | Slantsy |
| Sosnovyi Bor | Сосновый Бор | 66 003 | Sosnovyi Bor |
| Tihvinän piiri | Ти́хвинский муниципальный район | 71 347 | Tihvinä (Tihvin) |
| Tusinan piiri | То́сненский муниципальный район | 123 617 | Tusina (Tosno) |
| Viipurin piiri | Вы́боргский муниципальный район | 200 481 | Viipuri |
| Volossovan piiri | Во́лосовский муниципальный район | 49 570 | Volossova |
Kaupungit [muokkaa]
Oheisesta kartasta ilmenee Leningradin alueen kaupunkien sijainti, sekä eräitä keskeisimpiä alueen ja Euroopan yhteisön välisen liikenteen ja kaupan solmupisteitä. Taulukossa on esitetty Leningradin alueen kaupunkien väkiluvut Venäjän 2010 väestönlaskennan mukaan (kaupunkilaiset). Joissain tapauksissa kaupunkipiirin alueella on myös hieman maaseutua. Tällöin kaupunkipiirin sisäisiä maaseutuasukkaita ei katsottu kaupunkilaisiksi; esimerkiksi Sosnovyi Borin tapauksessa tällaisia maaseudun asukkaita oli 102 henkeä.[6][9]
| Kaupunki | Venäläinen nimi | (kyrillinen) | Kunnallispiiri | Väkiluku 2010 |
|---|---|---|---|---|
| Antrea | Kamennogorsk | Каменногорск | Viipurin piiri | 6 761 |
| Boksitogorsk | Boksitogorsk | Бокситогорск | Boksitogorskin piiri | 16 593 |
| Enso | Svetogorsk | Светогорск | Viipurin piiri | 15 973 |
| Hatšina | Gatšina | Гатчина | Hatsinan piiri | 92 566 |
| Iivananlinna | Ivangorod | Ивангород | Jaaman piiri | 9 797 |
| Kingisepp | Kingisepp | Кингисепп | Jaaman piiri | 48 667 |
| Kiriši | Kiriši | Кириши | Kirišin piiri | 52 826 |
| Koivisto | Primorsk | Приморск | Viipurin piiri | 6 122 |
| Kommunar | Kommunar | Коммунар | Hatsinan piiri | 20 265 |
| Korotka | Kirovsk | Кировск | Kirovskin piiri | 25 633 |
| Koskenala | Podporožje | Подпорожье | Koskenalan piiri | 18 729 |
| Käkisalmi | Priozersk | Приозерск | Käkisalmen piiri | 18 929 |
| Laukaa | Luga | Луга | Laukaan piiri | 36 409 |
| Lomkka | Nikolskoje | Никольское | Tosnon piiri | 19 345 |
| Lotinapelto | Lodeinoje Pole | Лодейное Поле | Lotinapellon piiri | 21 053 |
| Lupana | Ljuban | Любань | Tusinan piiri | 4 188 |
| Olhava | Volhov | Волхов | Olhavan piiri | 47 344 |
| Pella | Otradnoje | Отрадное | Kirovskin piiri | 23 874 |
| Pikaljovo | Pikaljovo | Пикалёво | Boksitogorskin piiri | 21 567 |
| Pähkinälinna | Šlisselburg | Шлиссельбург | Kirovskin piiri | 13 305 |
| Seuloskoi | Vsevoložsk | Всеволожск | Seuloskoin piiri | 59 689 |
| Sierattala | Sertolovo | Сертолово | Seuloskoin piiri | 47 854 |
| Slantsy | Slantsy | Сланцы | Slantsyn piiri | 33 587 |
| Sjasstroi | Sjasstroi | Сясьстрой | Olhavan piiri | 13 747 |
| Sosnovyi Bor | Sosnovyi Bor | Сосновый Бор | Sosnovyi Bor | 65 901 |
| Tihvinä | Tihvin | Тихвин | Tihvinän piiri | 58 843 |
| Tusina | Tosno | Тосно | Tosnon piiri | 39 127 |
| Uuras | Vysotsk | Высоцк | Viipurin piiri | 1 244 |
| Uusi Laatokka | Novaja Ladoga | Новая Ладога | Olhavan piiri | 8 839 |
| Viipuri | Vyborg | Выборг | Viipurin piiri | 80 013 |
| Volossova | Volosovo | Волосово | Volossovan piiri | 12 162 |
Väestö [muokkaa]
Leningradin alueen asukasluku oli 1 716 868 (2010) ja väestötiheys 20,1 asukasta neliökilometriä kohden. Maakunnan väestöstä kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa asui 65,7% ja maaseudulla 34.3%.[1]
Aiempien, vuodelta 1998 peräisin olevien tietojen mukaan eläkeläisiä oli 462 000 (27%) ja koululaisia 228 000 (13%). Työttömänä oli tällöin 15 % työkykyisestä väestöstä.lähde?
Etniset ryhmät [muokkaa]
Enemmistö alueen asukkaista on nykyään venäläisiä. Vuoden 2002 väestönlaskennassa alueen alkuperäisiä suomensukuisia kansallisuuksia edustivat: karjalaisia 2 057, vepsäläisiä 2 019, inkerikkoja 177 ja vatjalaisia 12.
Alla olevaan taulukkoon on koottu Leningradin alueen etniset ryhmät vuosien 2002 ja 2010 väestönlaskentojen mukaan. Erikseen on listattu kansallisuudet, joiden edustajia asui vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueella vähintään 1000. Huomaa, että vuoden 2010 osalta käytössä ovat vasta alustavat tulokset ja että laskennassa varsin monet eivät kertoneet etnistä ryhmäänsä. [10][11][12]:
| Kansallisuus | Määrä (2002)[11] |
Osuus kansallisuutensa ilmaisseesta väestöstä % (2002) |
Määrä (2010)[12] |
Osuus kansallisuutensa ilmaisseesta väestöstä % (2010) |
|---|---|---|---|---|
| venäläiset*** | 1 495 391 | 91,74 | 1 485 905 | 92,7 |
| ukrainalaiset | 41 842 | 2,57 | 31 769 | 2,0 |
| valkovenäläiset | 26 290 | 1,61 | 16 830 | 1,1 |
| tataarit*** | 9 450 | 0,58 | 8 693 | 0,5 |
| armenialaiset | 5 518 | 0,34 | 7 072 | 0,4 |
| uzbekit | 1 001 | 0,06 | 6 717 | 0,4 |
| azerit | 3 855 | 0,24 | 4 574 | 0,3 |
| suomalaiset*** | 7 965 | 0,49 | 4 366 | 0,3 |
| romanit*** | 4 574 | 0,28 | 3 885 | 0,2 |
| tšuvassit | 2 817 | 0,17 | ** | ** |
| saksalaiset | 2 372 | 0,15 | ** | ** |
| mordvalaiset | 2 245 | 0,14 | ** | ** |
| karjalaiset | 2 057 | 0,13 | ** | ** |
| vepsäläiset | 2 019 | 0,12 | 1 380 | 0,1 |
| moldovalaiset | 1 977 | 0,12 | 2 698 | 0,2 |
| juutalaiset | 1 734 | 0,11 | ** | ** |
| puolalaiset | 1 641 | 0,10 | ** | ** |
| georgialaiset*** | 1 578 | 0,10 | ** | ** |
| virolaiset*** | 1 411 | 0,09 | ** | ** |
| baškiirit | 1 102 | 0,07 | ** | ** |
| korealaiset | 1 030 | 0,06 | ** | ** |
| Muu kansallisuus* | 12 631 | 0,77 | 25 053 | 1,6 |
| Kansallisuutensa ilmoittaneet yhteensä |
1 630 177 | 100,00 | 1 602 121 | 100,0 |
| Ei ilmoittanut etnistä ryhmäänsä |
39 028 | --- | 114 747 | --- |
| Väestö yhteensä |
1 669 205 | --- | 1 716 868 | --- |
* Koostuu yli 130 eri ryhmästä
** Näiden etnisten ryhmien osuutta ei oltu eritelty alustavassa vuoden 2010 väestönlaskun yhteenvedossa.
*** Taulukossa mukaan laskettu joitain edustajia läheisistä etnisistä ryhmistä: esim. venäläisiin 95 kasakkaa ja 1 pomori, suomalaisiin 35 inkeriläisalueiden suomalaista, romaneihin 1 Keski-Aasian romani, virolaisiin 2 Viron setukaista.
Näitä edeltäneessä, vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä oli venäläisiä 91 prosenttia, ukrainalaisia 2,6 prosenttia, valkovenäläisiä 1,8 prosenttia, suomalaisia prosentti ja muita, muun muassa vepsäläisiä, 3,6 prosenttia.lähde?
Vuosien 1989 ja 2002 välisenä aikana on venäläisten, ukrainalaisten, valkovenäläisten ja suomalaisten määrä laski edelleen. Tämä johtuu osaltaan näiden ryhmien alhaisesta syntyvyydestä ja osaltaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alueelle muuttaneiden siirtolaisten määrästä. Suomalaisten kohdalla vähentymistä selittää kuitenkin eniten inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen.lähde?
Uskonto [muokkaa]
Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Leningradin alueen väestöstä oli:[13][14][15]
- 55 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
- 20 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
- 8 % ateisteja, ei usko jumalaan,
- 4 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
- 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
- 1 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
- 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
- 1 % vanhauskoisia,
- < 1 % buddhaisia,
- < 1 % protestantteja (luterilaisia, babtisteja, evankelikalistejä, anglikaaneja) ja
- < 1 % katolisia.
Talous [muokkaa]
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Leningradin alueen osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 502,1 miljardia ruplaa.[4] Tämä on 1,3 prosenttia koko Venäjän BKT:stä. Asukasta kohti laskettu BKT-osuus oli 292,5 tuhatta ruplaa eli vuoden 2010 lopun valuuttakursseilla 7 165 euroa.[5] Taso oli korkeampi kuin Venäjällä keskimäärin (112 % maan keskiarvosta).
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kemian-, öljynjalostus-, puunjalostus-, paperi-, selluloosa-, elintarvike- ja kevytteollisuutta. Lisäksi on rakennusaine tarvikkeiden, alumiinin, palavan kiven ja turpeen tuotantoa. Alueen maatalous on keskittynyt karjanhoitoon sekä perunan ja vihannesten viljelyyn.lähde?
Alueelta johtaa rautateitä kaikkiin ilmansuuntiin.[16][8][17] Leningradin alueelta EU:n suuntaan johtavat liikenneyhteydet - maantiet, rautatiet, laivaväylät ja satamat sekä kaasuputket ovat hyvin keskeisessä asemassa sekä Suomen että Viron ja Venäjän välisessä kaupassa ja matkustajaliikenteessä.
Satamat [muokkaa]
Leningradin alueella on useita tärkeitä satamia ja alue on väylä paitsi Pietariin ja Nevalle, näiden kautta lukuisiin Venäjän jokisatamiin, sekä esimerkiksi Laatokalle, Ääniselle, Vienanmerelle ja Kaspianmerelle. Viipurin kautta kulkeva Saimaan kanava muodostaa laivaväylän Itä-Suomen sisävesille. Leningradin alueen satamista kaksi merkittävintä ovat Primorskin öljysatama ja Ust-Lugan satama. Primorskin öljysatama Koivistossa oli jo 2010 rahtitonnimääränsä suhteen Itämeren suurin satama; myös Uuraisissa on merkittävä öljyn vientisatama (Vysotskin öljyterminaali).[18][19][20] Ust-Lugan satamaa Suomenlahden eteläreunalla on kehitetty voimakkaasti; sen kautta kulkee esimerkiksi kontti- ja rautatieliikennettä sekä ajoneuvoja, mikä on osaltaan lisännyt rahtiliikenteen kilpailua Suomenlahden satamien välillä. Vuonna 2012 Ust-Lugassa avattiin myös Itämeren 2. öljyputkiston vientiterminaali ja satama nousi rahtimäärältään jo Itämeren 3. suurimmaksi satamaksi.[21][22]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-01-28. (venäjäksi)
- ↑ Gubernator Leningradskoi oblasti, Julkaisija= lenobl.ru, Viitattu= 2013-01-28
- ↑ a b c d О регионе: Ленинградская област (Leningradin alueesta) lenobl.ru. Viitattu 28.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-01-28. (venäjäksi)
- ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-01-28. (englanniksi)
- ↑ a b c d Leningradskaja oblast. Sankt-Peterburg. Bolšoi avtodorožnyi i spravotšnyi Atlas. Masštas 1:160 000, 1:240 000, 1:90 000.. Leningradin alueen maantiekarttakirja vuodelta 2008.. Sankt Peterburg: OOO "Diskus Media", 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. (venäjäksi)
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b Natsionalnyi Atlas Rossii v tšetyreh tomah. Tom 1. Obštšaja harakteristika territorii. DVD, OOO MediaHauz, Moskva, 2006.
- ↑ a b Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 11.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta
- ↑ a b Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: National composition of population for regions of the Russian Federation (MS-Excel) (Vuoden 2002 kansallisen väestönlaskennan tuloksia. Taulukko 4.2: Väestön kansallinen koostumus Venäjän federaation alueissa. (4-2.xls-tiedosto)) Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 26.2.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Информационные материалы об окончательных итогах Всероссийской переписи населения 2010 года. Приложение 7: НАЦИОНАЛЬНЫЙ СОСТАВ НАСЕЛЕНИЯ ПО СУБЪЕКТАМ РОССИЙСКОЙ ФЕДЕРАЦИИ (MS-Excel) (Vuoden 2010 kansallisen väestönlaskennan lopputulosten tiedotusmateriaalit. Liite 7: Väestön kansalaisuus alueittain Venäjän federaatiossa. (tab7.xls-tiedosto)) 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 26.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ Geografija Vybor Duha 2012-08-27. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2013-01-28. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Leningradin alueen yhteenveto s. 188. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 2012-12-21. sreda.org. Viitattu 2013-01-28. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 2012-12-18. sreda.org. Viitattu 2013-01-28. (venäjäksi)
- ↑ Leningradskaja oblast. Raionnyje tsentry. Atlas dlja voditelei. Masštas 1:120 000, raionnyje tentry 1:18 000. Leningradin alueen maantiekarttakirja mittakaavassa 1:120 000, piirien keskustaajamat 1:18 000. Sankt Peterburg: Izdatelstvo ZAO "Karta" Ltd, Vypusk 13 (2011-1), 2011. ISBN 978-5-900006-99-4. (venäjäksi)
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- ↑ ESIMO - Venäjän valtion yhtenäinen valtameritietojärjestelmä - Primorsk - Gruzoobort porta Primorsk (Primorskin sataman rahtimäärät valikon kautta) ESIMO, morinfocenter.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
- ↑ Gruzooborot porta Primorsk v 2012 gody neznatšitelno sokratilsja - do 75 mln 768,7 tys. tonn (Primorskin sataman rahtimäärä 2012 - 74,7687 milj. tonnia) portnews.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
- ↑ Throughput of Russia’s seaports up 5.6% to 565.5 mln t in 2012 2013-01-15. portnews.ru. Viitattu 2013-05-11. (englanniksi)
- ↑ The Ust-Luga port enters the Top Five of the largest Russian ports 2012-07-19. ust-luga.ru. Viitattu 2013-05-11. (englanniksi)
- ↑ Gruzooborot porta Ust-Luga (Lenoblast) v 2012 gody vyros v 2 raza - do 46,61 mln tonn (Ust-Lugan sataman (Leningradin alue) rahtimäärä 2012 tuplaantui - 46,61 milj. tonniin) 2013-01-15. portnews.ru. Viitattu 2013-05-11. (venäjäksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Virallinen sivu (englanniksi)
- Virallinen sivu (venäjäksi)
- General information Leningrad Region (englanniksi)
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
|
Arkangelin alue | Nenetsian autonominen piirikunta (Arkangelin alue) | Kaliningradin alue | Leningradin alue | Murmanskin alue | Novgorodin alue | Pietarin kaupunki | Pihkovan alue | Karjalan tasavalta | Komin tasavalta | Vologdan alue |
