Syväri
| Syväri Свирь |
|
|---|---|
| Alkulähde | Ääninen |
| Laskupaikka | Laatokka |
| Maat | Venäjä |
| Pituus | 224 km |
| Alkulähteen korkeus | 32 m |
| Virtaama | 790 m³/s |
| Valuma-alue | 83 200 km² |
Koordinaatit: Syväri (ven. Свирь, Svir) on 224 km:n pituinen joki, joka laskee Euroopan toiseksi suurimmasta järvestä Äänisestä Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan. Se muodostaa osan Vienanmeren-Itämeren vesitiestä sekä suuremmasta Volgan–Itämeren vesitiestä, joka myös yhdistää Moskovan ja Pietarin kaupungit. Joki kuuluu osana Marian ja Stalinin kanavistoa.[1]Reitti on talvella 5-5½ kuukautta jäässä.[2]
Korkeusero joen niskan ja suiston välillä on 28 m. Joessa on kaksi vesivoimalaitosta, vuonna 1933 käyttöön otettu Ala-Syvärin voimalaitos ja 1952 käyttöön otettu Ylä-Syvärin voimalaitos, jotka jakavat joen kolmeen jaksoon, Ala-Syväriin (80 km), Keski-Syväriin (45 km) ja Ylä-Syväriin (95 km). Patoamisen seurauksena joen yläjuoksulle on muodostunut suuri mutta matala Ylä-Syvärin tekojärvi eli Iivinän tulva-alue.
Suurimmat sivujoet Iivinä, Vaašen ja Ojatti.[2]
Joki sijaitsee kokonaisuudessaan Venäjän Leningradin alueella. Rantamien asutus on täysin venäläistynyt.[2]
Jatkosodan aikana suomalaisen Karjalan armeijan joukot saavuttivat Syvärin Lotinapellossa 7. syyskuuta 1941 ja etenenivät jonkin matkaa joen yli, jossa pitivät asemansa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkamiseen asti. Kenraalimajuri Paavo Talvelan johtaman armeijakunnan oli tarkoitus kohdata saksalaiset alueella, mutta saksalaisten eteneminen oli juuttunut paikoilleen Tihvinässä.[3]
-
Syvärin ylittävä silta lähellä Lotinapeltoa.
-
Sulku Syvärin yläjuoksulla.
-
Sulku alajuoksulla Syvärinvoimalan lähistöllä.
Lähteet [muokkaa]
- Pека Свирь - Интерактивная карта. Syväri. Vesireitin interaktiivinen kartta. Venäjän vesireitit -sivusto. www.infoflot.ru (venäjäksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ramsar Sites: Svir delta (englanniksi) (wetlands.org)