Ääninen
| Ääninen Онежское озеро |
|
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Vologdan alue |
| Pinta-ala | 9 894 km² |
| Pinnankorkeus | 33 m |
| Suurin syvyys | 120 m |
| Keskisyvyys | 50 m |
| Tilavuus | 280 km³ |
| Laskujoki | Syväri |
Ääninen tai Äänisjärvi (ven. Онежское озеро, Onežskoje ozero tai Оне́го, Onego, karjalaksi Oniegu, vepsäksi Änine) on toiseksi suurin kokonaan Euroopassa sijaitseva järvi. Se sijaitsee Luoteis-Venäjällä pääasiassa Karjalan tasavallan alueella. Järven lounaisosa kuuluu kuitenkin Leningradin alueeseen ja kaakkoisosa Vologdan alueesen. Äänisen pinta-ala on 9 894 km² ja sen syvin kohta 120 metriä.[1] Ääninen laskee Syvärin kautta Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan.
Ääniseen laskevista joista tärkeimpiä ovat Vytegra, Suunujoki, Vodlajoki, Suoju, Lohijoki (Lososinka) ja Merga. Ääninen on kanavien kautta yhteydessä Vienanmereen, Itämereen ja Volgan kautta Kaspianmereen.
1. Syvärinlahti (Svirskaja guba)
2. Petroskoinlahti (Petrozavodskaja guba) ja Petroskoin kaupunki
3. Bolšoje Onego -lahti (Zaliv Bolšoje Onego)
4. Kontupohjanlahti (Kondopožskaja guba)
5. Maloje Onego -lahti (Zaliv Maloje Onego)
6. Zaonežski zaliv -lahti
7. Poventsanlahti (Povenetski zaliv)
8. Kižin saari (Ostrov Kiži)
9. Vodlajärvi (Ozero Vodlozero) ja Vodlajärven kansallispuisto
10. Iivinän tulva-alue (Ivinski Razliv) eli Ylä-Syvärin tekojärvi
11. Mys Besov Nos ("Paholaisen nenä" -niemi ), jossa kivikautiset kalliopiirrosalueet
12. Suuri Kliimonsaari (Ostrov Bolšoi Klimenetski)
-- река Свирь = Syväri
Äänisen rannikkokaupungit ovat Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, Kontupohjanlahden perukassa sijaitseva Kontupohja ja järven pohjoispäässä Poventsanlahden perukassa sijaitseva Karhumäki. Äänisen rannalla sijaitsee myös entinen Poventsan kaupunki, joka on nykyään kaupunkimainen taajama.
Äänisen suurin saari on Suuri Kliimonsaari, joka sijaitsee Äänisniemen eteläpuolella.[2] Muita saaria ovat Suuren Kliimonsaaren länsipuolella sijaitseva Lelikovski, rakennushistoriallisen museon takia suosittu matkailukohde ja Unescon maailmanperintökohde Kiži sekä Kontupohjanlahden suulla sijaitseva Suojunsaari eli Suisaari.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Toim. Ahola V, Kuhlman I. ja Luotio J.: Tietojätti 2000. Jyväskylä: Gummerus, 1999. 951-20-5809-X.
- ↑ a b Karjala Autoilijan tiekartta 1:800000, Karttakeskus Oy 1996, ISBN 951-593-537-7
