Lotinapelto
Sivulta puuttuu |
Лодейное Поле |
||
|---|---|---|
.png) Lippu |
.png) Vaakuna |
|
|
|
||
  Lotinapelto
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | Venäjä | |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue | |
| Piiri | Lotinapellon kunnallispiiri | |
| Korkeus | 15 m m | |
| Väkiluku (2010) | 21 053 | |
| Aikavyöhyke | UTC+4 | |
| Postinumero | 187 700 | |
| Suuntanumero(t) | +7 81364 | |
|
http://www.admlod.ru/ (kunnallispiiri) (venäjäksi)
|
||
|
OKATO-tilastotunnus 41432
|
||
Lotinapelto (myös Pellonlinna, ven. Лодейное Поле, Lodeinoje Pole) on kaupunki ja kaupunkikunta Leningradin alueella Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Syvärin varrella, 210 kilometrin päässä Pietarista. Siellä asui 21 740 asukasta (2010). Kaupunki on Lotinapellon piirin keskus.[1][2]
Sisällysluettelo |
Kaupunkikunta[muokkaa]
Nykyiseen Lotinapellon kaupunkikuntaan kuuluvat itse Lotinapellon kaupungin lisäksi seuraavat kylät: Gorka (Горка), Zaostrovje (Заостровье), Kovkenitsi (Ковкеницы), Šamokša (Шамокша) ja Šotkusa (Шоткуса) sekä Zaostrovjen ja Šotkusan asemakylät.
Historia[muokkaa]
Kaupunki syntyi Mokrišvitsan kylän paikalle paikkaan, johon Pietari Suuri perusti vuonna 1702 Aunuksen laivanveistämön. Vuonna 1703 sieltä valmistui Itämeren laivaston ensimmäinen alus, 28-tykkinen fregatti Štandart. Kaikkiaan telakalla valmistettiin nelisensataa alusta. Venäjänkielinen nimi tarkoittaakin 'laivojen peltoa.' Kaupunginoikeudet Lotinapelto sai 1785. Telakkateollisuuden kehittyessä Pietarissa Lotinapellon telakka lakkautettiin 1830.lähde?
Jatkosodan asemasotavaiheen aikana kaupunki oli suomalaisten ja neuvostoliittolaisen joukkojen välisellä rintamalinjalla.
Liikenneyhteyksiä[muokkaa]
Nopein maantieyhteys Pietariin seuraa M18-valtatietä (210 km). Kaupungissa on rautatieasema (Lodeinoje Pole), joka on yksi Murmanskin radan asemista. Navigoitava vesireitti Pietariin kulkee Syväriä, Laatokkaa ja Nevaa pitkin. [1][3] Vajaa 3 kilometriä kaupunkikeskustasta kaakkoon sijaitsee lentokenttä, jossa vuoteen 2009 saakka toimi 177. hävittäjälentorykmentin tukikohta ja Lotinapellon sotilaslentoasema.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Ленинградская область. Районные центры. Атлас для водителей. Масштас 1:120 000, районные центры 1: 18 000. Выпуск 13 (2011-1). Санкт-Петербург, Издательство ЗАО "Карта" Лтд. ISBN 978-5-900006-99-4. (venäjäksi)
- ↑ Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 22.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Город Лодейное Поле Leningradin alueen historiaportaali (myös kuvagalleria) (venäjäksi)
- Jandex-karttapalvelu
Hallinnollinen keskus: Pietari (erillinen hallintoalue)
Antrea (Kamennogorsk) | Boksitogorsk | Enso (Svetogorsk) | Hatsina (Gattšina) | Iivananlinna (Ivangorod) | Jaama (Kingisepp) | Kiriši | Koivisto (Primorsk) | Kommunar | Korotka (Kirovsk) | Koskenala (Podporožje) | Käkisalmi (Priozersk) | Ylä-Laukaa (Luga) | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) | Lomkka (Nikolskoje) | Lupana (Ljuban) | Olhava (Volhov) | Pella (Otradnoje) | Pikaljovo | Pähkinälinna (Schlüsselburg) | Seuloskoi (Vsevoložsk) | Sierattala (Sertolovo) | Sjasstroi | Slantsy | Sosnovyi Bor | Tihvinä (Tihvin) | Tusina (Tosno) | Uuras (Vysotsk) | Uusi-Laatokka (Novaja Ladoga) | Viipuri (Vyborg) | Volossova (Volosovo)
