Hatsina

Hatsina (Gattšina) Гатчина
Hatsinan palatsi
Lippu	Vaakuna
Hatsina
Koordinaatit: 59°33′12.7″N, 30°7′58.5″E
Valtio	Venäjä
Hallinnollinen alue	Leningradin alue
Hallintopiiri	Hatsinan piiri
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	28,75 km²
Väkiluku	84 900
www.gatchina-meria.ru

Hatsina (ven. Гатчина, Gattšina) on 84 900 asukkaan kaupunki Venäjällä 46 km Pietarista etelälounaaseen. Hatsina on Leningradin alueen Hatsinan piirin keskus keskellä historiallista Inkerinmaata. Hatsina on tullut kuuluisaksi myös Venäjän keisarien asuinpaikkana. Hatsinan palatsi puistoineen on eräs Pietarin seudun maailmanperintökohteista.

Historiaa

Kaupunki tunnetaan jo vuodesta 1499 nimellä Hotšino, jolloin se oli kylä Novgorodin hallinnassa. 1500-luvulla se joutui Puola-Liettualla ja sitten Ruotsille, josta se palautui Venäjälle Suuri Pietari Suuren valloitusten mukana 1712. Seudulla asui venäläisiä, vepsäläisiä ja inkeriläisiä. Pietari Suuri rakennutti maa-alueelle pienen puisen palatsin ja lahjoitti maa-alueen sisarelleen Natalialle. Sittemmin omistus siirtyi Kurakin ruhtinasperheelle. Vuonna 1760 Katariina Suuri antoi sen lahjaksi suosikilleen kreivi Orloville ja rakennutti Hatsinaan italialaisen Antonio Rinaldin suunnitteleman palatsin. Siihen kuului 600 huonetta ja englantilaistyylinen puisto.

Keisarinna asui kreivin kanssa yhdessä 15 vuotta ja ihastui palatsiin. Tunteiden viilennyttyä Orlovin naitettiin ja sai tehtävän suurlähettiläänä Italiassa. Orlovin kuoleman jälkeen 1783 keisarinna osti palatsialueen ja lahjoitti sen pojalleen, tulevalle keisari Paavalille. Paavali I sisusti palatsia uudelleen uusklassiseen tyyliin; linna muutettiin paraati- ja edustuslinnaksi. Paavalin kuoleman jälkeen Hatsina ei ollut keisarien suosiossa, ennen kuin Aleksanteri III teki siitä terrorismin pelossa pääasuntonsa. Nikolai II, viimeinen keisari vietti näin ollen nuoruutensa Hatsinassa, jonne hänet myös vangittiin syrjättämisensä jälkeen.

Valkoisen kenraali Judenitšin joukot etenivät Venäjän sisällissodan aikana myöhäissyksyllä 1919 Virosta kohti Petrogradia aina Hatsinaan asti, ennen kuin Trotskin puna-armeija sai torjuttua valkoisten joukot.

Hatsinan palatsin ilmakuva.

Toisen maailmansodan aikana Hatsinan palatsin tuhosivat vetäytyvät saksalaiset. Hatsinan palatsia on restauroitu vuodesta 1970 lähtien. Se on nykyään yksi Venäjän maailmanperintökohteista.

Kaupungin nimenmuutoksia neuvostoaikana

Neuvostoaikana kaupunki nimettiin uudestaan muutaman kerran: vuonna 1923 Hatsina nimettiin Trotskin mukaan (ven. Троцк, Trotsk) sitten vuonna 1929, kun Trotski joutui epäsuosioon kaupunki nimettiin Krasnogvardeiskiksi (ven. Красногвардейск, Krasnogvardeisk, suom. punakaartilainen). Vuonna 1942 saksalaisten miehityshallinto nimesi kaupungin Lindemannstadtiksi, ja lopulta 1944 kaupunki sai nykyisen nimensä Hatsina.

Liikenneyhteydet

Liikenneyhteydet Hatsinaan ovat hyvät. Nopein maantie Pietarista on Pihkovan suuntaan vievä valtatie M20 (eli eurooppatie E 95), jonka varrella kaupunki sijaitsee; valtatie ohittaa Hatsinan keskustan itäpuolitse. Pietarin Baltian rautatieasemalta on säännöllinen lähijunayhteys Hatsinan Baltian rautatieasemille ja kaupungin muille asemille.

Pietarin seutuliikenteen busseista tai reittitakseista Hatsinaan ajavat muun muassa:

• linja 431 Pietarin Moskovskajan metroaseman kautta Hatsinan Varsovan asemalle
• Reittitakseista Pietarin eteläosan Moskovskajan metroasemalta lähtevät linjat K18 (Hatsinan lentoasemalle), K18a (Hatsinan Marienburgin aukiolle) ja K100/K100a (?) (Hatsinan Varsovan asemalle)
• reittitaksilinja K631 (Pietarin lounaiselta Prospekt Veteranov -metroasemalta Hatsinan Varsovan asemalle)

Suomalaista toimintaa

Kaupungissa on myös paljon suomalaista toimintaa. Kaupungissa on suomalainen kirkko, suomalainen monitoimikeskus ja Inkeri-seuran toimisto.^lähde?

Suomalainen seurakunta

Hatsinan luterilainen seurakunta on perustettu vuonna 1789. Aluksi sen jäseninä oli vain saksalaisia. Naapurikylien inkerinsuomalaiset kuuluivat Skuoritsan seurakuntaan. Venäjän keisarihuone rakennutti Hatsinaan vuonna 1794 puukirkon, ja vuonna 1828 valmistui uusi kivikirkko.

Hatsinan seurakunnasta tuli kaksikielinen vuonna 1846, kun kaupungin suomalaiset liitettiin siihen. Myöhemmin seurakuntaan liitettiin vielä eräitä lähiympäristön suomalaiskyliä. Vuonna 1860 seurakunnan 1200 jäsenestä viidennes oli saksalaisia ja loput suomalaisia. 1800-luvun lopulla seudulle muutti paljon virolaisia. Vuonna 1904 seurakuntaan, joka käsitti myös valtaosan Laukaan hallintopiiristä, kuului noin 4800 henkeä, joista 4000 oli virolaisia, 450 suomalaisia, runsaat 300 saksalaisia ja 35 mustalaisia.

Vallankumouksen jälkeen Hatsinan seurakunta jakautui saksalais-virolaiseksi ja suomalaiseksi seurakunnaksi. Suomalaiseen seurakuntaan liitettiin 1920-luvulla vielä pari Venjoen kylää. Seurakunnan toiminta päättyi vuonna 1938.

Hatsinan kirkkoa käytettiin 1930-luvulta lähtien pitkään mm. urheilusalina, kunnes Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon uudelleen perustettu seurakunta sai sen käyttöönsä vuonna 1993. 1990-luvulla seurakuntaa avusti suomalainen lähetysseura Kylväjä. Hatsinan seurakunnan suomalaisia ystävyysseurakuntia ovat Kauniaisten seurakunta, Launeen seurakunta Lahdessa ja Haukivuoren seurakunta Mikkelissä.

Hatsinan seurakuntaan kuuluneet kylät

Ala-Sakosta, Pieni-Hatsina, Hatsinanmylly, Karjakankylä, Kokkola (Suuri-Kokkola), Korhosi, Käppälä (Pieni-Kokkola, Vaija), Vanha-Mosina, Pieni-Mosina, Uusi-Mosina (p. Puhra), Mosinanmylly, Mäyrylä, Porttila, Rahkola, Sahala (Sahamylly), Saamusti, Vaijala, Verevä

Galleria

• 

  Hatsinan palatsi.

• 

  Hatsinan palatsi kuuluu maailmanperintöluettelon kohteisiin Venäjällä.

• 

  Hatsinan luterilainen kirkko ja virstanpylväs sen edessä

• 

  Hatsinan Baltian asema

• 

  Hatsinan Varsovan aseman laituri

Hatsinan ystävyys kaupungit

• Coatbridge, Yhdistynyt kuningaskunta
• Ettlingen, Saksa
• Espoo, Suomi
• Eskilstuna, Ruotsi

Aiheesta muualla

• Baltian rautatieasema (Hatsina)

• Hatsina Virtuaali-Inkeri. Inkerin kulttuuriseura ry.
• Hatsinan kaupunki Leningradskaja oblast. (venäjäksi)
• Hatsinan piiri Leningrdaskaja oblast. (venäjäksi)
• Hatsina Severnyjen kreposti – Pohjoiset linnoitukset. (englanniksi) (venäjäksi)

Leningradin alueen kaupungit

Hallinnollinen keskus: Pietari (erillinen hallintoalue)
Antrea (Kamennogorsk) | Boksitogorsk | Enso (Svetogorsk) | Hatsina (Gattšina) | Iivananlinna (Ivangorod) | Jaama (Kingisepp) | Kiriši | Koivisto (Primorsk) | Kommunar | Korotka (Kirovsk) | Koskenala (Podporožje) | Käkisalmi (Priozersk) | Ylä-Laukaa (Luga) | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) | Lomkka (Nikolskoje) | Lupana (Ljuban) | Olhava (Volhov) | Pella (Otradnoje) | Pikaljovo | Pähkinälinna (Schlüsselburg) | Seuloskoi (Vsevoložsk) | Sierattala (Sertolovo) | Sjasstroi | Slantsy | Sosnovyi Bor | Tihvinä (Tihvin) | Tusina (Tosno) | Uuras (Vysotsk) | Uusi-Laatokka (Novaja Ladoga) | Viipuri (Vyborg) | Volossova (Volosovo)

Unescon maailmanperintökohteet Venäjällä

Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurinkynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin (Pavlovsk), Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Putoranan laakio | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergijevin luostari | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari

Inkerin historialliset luterilaiset pitäjät

Inkere | Jaama | Järvisaari | Haapakangas | Hatsina | Hevaa | Hietamäki | Kaprio | Kattila | Keltto | Kolppana | Koprina | Kupanitsa | Lahti | Lempaala | Liissilä | Markkova | Miikkulaisi | Moloskovitsa | Narvusi-Kosemkina | Novasolkka | Pyhä Maria (Pietari) | Lyyssinä | Ropsu | Rääpyvä | Saari | Serepetta | Siestarjoki | Skuoritsa | Soikkola | Spankkova | Toksova | Tuutari | Tyrö | Valkeasaari | Venjoki | Viron Inkeri | Vuole