Sosnovyi Bor

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaakuna Sijainti

Perustiedot
Sijainti: 59°53′N 29°06′E
Kartta: Jandex-karttapalvelu
Pinta-ala: 72,0 km²
Väestö: 66 500 (vuonna 2005)
Asukastiheys: /km²
Korkeus: n/a m merenpinnasta
Postinumero:
Suuntanumero: +7 813 69
OKATO-tilastotunnus: 41 454
Rekisterikilven numerot:

Sosnovyi Bor[1] (ven. Сосно́вый Бор) on kaupunki Leningradin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Suomenlahden eteläpuolella Kaprionlahteen laskevan Hevaanjoen suulla 81 kilometrin päässä Pietarista. Asukkaita on 66 700 henkeä (vuonna 2006).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kaupungin historia

[muokkaa] Uustia

Uustia[2] (ven. У́стье, Ustje; suomeksi on käytetty myös nimitystä Joensuu[3][4]) on Hevaanjoen suulla sijaitseva entinen kalastajakylä. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuosien 1618–1623 ruotsalaisissa verokirjoissa. Tuolloin kylän 16 talossa asui 28 miestä, jotka kaikki olivat tilattomia talonpoikia. Historioitsija S.S. Gadzjatskin mukaan tilallisten puuttumista voi selittää seudulla harjoitettu raudan tuotanto, joka kuitenkin loppui ruotsalaisvallan aikana.[5]

Hevaanjoen muista kylistä poiketen Uustian asukkaat olivat venäläisiä. Vuosina 1886–1917 kylässä toimi merenkulkuoppilaitos. 1930-luvulla perustettiin kalastuskolhoosi, joka vuonna 1962 yhdistettiin Lomonosovin kaupungin Progress-kolhoosiin.[6][7]

Vuoteen 1958 saakka kylä kuului Leningradin alueen Lomonosovin piirin Vääskylän (ven. Калище, Kalištše) kyläneuvostoalueeseen. Sosnovyi Borin taajaman perustamisen yhteydessä muodostettiin Uustian kyläneuvosto, johon kuuluivat Uustian, Hirsikonnun (ven. Липово, Lipovo), Ojankylän (ven. Ручьи, Rutšji) ja Siesta-Palkkinan (ven. Систа-Палкино, Sista-Palkino) kylät, Smolokurkan taajama sekä Rakopesän (ven. Ракопежи, Rakopeži), Kirnun (ven. Керново, Kernovo), 71. ja 75. kilometrin louhosten ja Mustovon asutukset. Vuonna 1974 Uustian kyläneuvostoalue liitettiin Sosnovyi Borin kaupunkiin.[8]

Nykyisin Sosnovyi Bor on kasvanut kiinni Uustiaan,[9] jota kuitenkin edelleen pidetään erillisenä asutuskeskuksena.[10][11] Suomenlahden rantatien ja Hevaanjoen entisen uoman Gluhovkan välillä sijaitsee Uustian sotamuistomerkki ja neuvostosotilaiden hautausmaa. Kylässä toimii myös pieni kotiseutumuseo.[12][13]

[muokkaa] Vääskylä

Hevaanjoen alajuoksulla sijaitsevien Vääskylän ja Uuden-Vääskylän eli Kangaspään (ven. Новое Калище, Novoje Kalištše) kanta-asukkaita olivat inkerikot ja inkerinsuomalaiset äyrämöiset. Inkerikot kuuluivat ortodoksiseen Hevaan ja suomalaiset luterilaiseen Kaprion seurakuntaan.[14][15]

Vuodesta 1743 lähtien kylät omisti valtioneuvos Grigori Jersalski, joka perusti seudulle paikallista kvartsihiekkaa raaka-aineena käyttäneen lasitehtaan. Vuonna 1895 Vääskylän tehdas siirtyi pietarilaiselle osakeyhtiölle, joka teki siitä yhden Euroopan suurimmista lasitehtaista. Vuonna 1899 tehtaan palveluksessa oli yli 2 000 työläistä, kuljetus- ja lastaustöissä oli sesonkiaikana tuhatkunta talonpoikaa. Työntekijöitä varten rakennettiin taajama, joka 1900-luvun alussa sulautui Vääskylän kylään. Venäjän kansalaissodan aikana tehtaan laitteisto ryöstettiin, ja se lakkautettiin vuonna 1922.[16]

Vuonna 1908 alettiin rakentaa Oranienbaumista Vääskylän kautta Veimariin johtavaa rautatietä, joka ensimmäisen maailmansodan takia valmistui vasta vuonna 1927.[17][18] Toisen maailmansodan jälkeen entisen lasitehtaan paikalle perustettiin kalatehdas Rutšjevski.[19]

[muokkaa] Sosnovyi Borin perustaminen

1950-luvun puolivälissä Vääskylän aseman lähelle päätettiin rakentaa sähkövoimala, jonka polttoaineena oli tarkoitus käyttää Viron öljyliuskeesta jalostettua masuttiöljyä ja kaasua. Tulevaa voimalaa varten Vääskylään siirrettiin Kirovskin lämpökattila- ja metallirakennetehdas. Voimalaitoksen pystyttäminen alkoi vuonna 1958, ja samana vuonna alettiin rakentaa myös radioaktiivisten jätteiden käsittelylaitosta, jonka nimenä on nykyään LSK Radon. Rakennustöihin värvättyä komsomolnuorisoa varten Hevaanjoen varrelle pystytettiin väliaikainen parakkikylä. Pian alkoi myös pysyvän taajaman rakentaminen, ja vuonna 1958 perustettiin uusi Sosnovyi Bor -niminen asutuskeskus. Tulevan kaupungin nimen (”Mäntykangas”) taustalla ovat seudun hiekkadyyneillä kasvavat mäntymetsät.

Vääskylän kyläneuvostoalueelle perustetusta Sosnovyi Borin taajamasta luotiin erillinen Lomonosovin piiriin kuulunut hallinnollinen yksikkö, johon liitettiin Vääskylän kylä, asema, tehdas, asutukset sekä 84. kilometrin kasarmi. Seudun muista kylistä muodostettiin Uustian kyläneuvostoalue.

1960-luvun alussa Sosnovyi Borin sähkövoimalan rakentamisesta luovuttiin, mutta sen sijaan alettiin suunnitella ydinreaktorien tutkimuslaitosta, joka valmistui vuonna 1966. Samana vuonna Uustian kylän pohjoispuolelle ryhdyttiin rakentamaan optiikan tutkimuslaitosta ja tehtiin päätös Leningradin ydinvoimalan perustamisesta entisen Tolkin (ven. Долгово, Dolgovo) inkeriläiskylän paikalle. Ydinvoimalan rakentaminen alkoi vuonna 1967, ja ensimmäinen reaktori otettiin käyttöön vuonna 1973.[20]

Vuonna 1973 Sosnovyi Borista tuli suoraan Leningradin alueen alaisuuteen kuulunut kaupunki (gorod oblastnogo podtšinenija). Vuonna 1974 lakkautettiin Uustian kyläneuvosto ja siihen kuuluneet asutuskeskukset liitettiin Sosnovyi Boriin. Kaupungin rajat määriteltiin kuitenkin vasta vuonna 1992. Vuonna 2005 alueesta muodostettiin Sosnovyi Borin kaupunkipiirikunta (gorodskoi okrug).[21] Se on Leningradin alueen ainoa kaupunki, joka ei kuulu ympäröivään kunnallispiiriin (munitsipalnyi raion).

[muokkaa] Teollisuus

Uustian teollisuutta hallitsee sähköntuotanto. Kaupungissa sijaitsee Rosenergoatomin Leningradin atomivoimalaitos LAES. Se tuottaa 28 % Luoteis-Venäjän sähköstä, vastaa 50 %:sta Pietarin alueen sähkönkulutusta vastaavasta tuotannosta, ja 25 % neljän reaktorin tuotannosta viedään Suomeen. Voimalan kapasiteetti on 28 terawattituntia sähköä vuodessa. Voimalan tuottama sähkö siirretään Lenenergon järjestelmän kautta RAO UES:n valtakunnanverkkoon 330 kV ja 770 kV kaapeleita myöten. Uustiasta suunniteltiin Suomeen Kotkan merikaapelin vetämistä, mutta hankkeesta luovuttiin toistaiseksi keväällä 2007.

Sosnovyi Borin uuden ydinvoimalan rakentamista valmistellaan. Ensimmäisen uuden reaktorin pitäisi valmistua vuonna 2013 ja toisen 2014. Uudet VVER-1170 -reaktorit ovat vesihidasteisia.[22]

Kaupungissa on lisäksi kone-, rakennusmateriaali- ja elintarviketeollisuutta.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 220. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Sosnovyi Borin kaupunki on teoksessa sekotettu Karjalankannaksella sijaitsevaan entisen Uudenkirkon pitäjän Halilaan, jonka nykyinen nimi on myös Sosnovyi Bor.
  2. ↑ Inkeri: tiekartta. Ingriainfo oy, 1992. ISBN 951-96326-0-3. Kyseisessä kartassa Uustia esiintyy Sosnovyi Borin suomalaisena nimenä.
  3. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Naš krai s drevneiših vremjon do XVIII veka. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  4. ↑ Uusi Suometar 14.2.1882
  5. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Naš krai s drevneiših vremjon do XVIII veka. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  6. ↑ Pamjat rodnoi zemli. Derevni. Derevnja Ustje Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  7. ↑ Pamjat rodnoi zemli. Russkaja derevnja Ustje Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  8. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Mestopoloženije goroda Sosnovyi Bor na karte Leningradskoi oblasti. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  9. ↑ Sosnovyi Bor – gorod unikalnyi. Vesti. 19.4.2008. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  10. ↑ Potštovyje indeksy Rossii. Leningradskaja oblast. Sosnovyi Bor. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  11. ↑ Leningradskaja oblast: Volosovski, Kingiseppski, Lomonosovski i Slantsevski raiony. Atlas, s. 8. [Sankt-Peterburg]: Vojenno-kartografitšeskaja fabrika 444, 2003.
  12. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Naš krai v gody Velikoi Otetšestvennoi voiny. Vosstanovlenije razrušennogo voinoi hozjaistva. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  13. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Mestopoloženije goroda Sosnovyi Bor na karte Leningradskoi oblasti. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  14. ↑ von Köppen, Peter: ErklärenderText zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements., s. 39. St.-Petersburg: {{{Julkaisija}}}, 1867.
  15. ↑ Mustonen, Juuso (toim.): Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 62–63. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
  16. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Istorija kraja v XVIII – natšale XX vekov. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  17. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Istorija kraja v XVIII – natšale XX vekov. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  18. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Naš krai v gody revoljutsionnyh sobytii i mirnogo stroitelstva. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  19. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Naš krai v gody Velikoi Otetšestvennoi voiny. Vosstanovlenije razrušennogo voinoi hozjaistva. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  20. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Istorija vozniknovenija i razvitija goroda Sosnovyi Bor. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  21. ↑ Sosnovyi Bor: istorija i sovremennost. Mestopoloženije goroda Sosnovyi Bor na karte Leningradskoi oblasti. Viitattu 29.9.2008. (venäjäksi)
  22. ↑ Konttinen, Jussi. Sosnovy Boriin nousee uusi ydinvoimala. Helsingin Sanomat. Kotimaa. 10.3.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Leningradin alueen vaakuna
Leningradin alueen kaupungit

Hallinnollinen keskus: Pietari (erillinen hallintoalue)
Antrea (Kamennogorsk) | Boksitogorsk | Enso (Svetogorsk) | Hatsina (Gattšina) | Iivananlinna (Ivangorod) | Jaama (Kingisepp) | Kiriši | Koivisto (Primorsk) | Kommunar | Korotka (Kirovsk) | Koskenala (Podporožje) | Käkisalmi (Priozersk) | Ylä-Laukaa (Luga) | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) | Lomkka (Nikolskoje) | Lupana (Ljuban) | Olhava (Volhov) | Pella (Otradnoje) | Pikaljovo | Pähkinälinna (Schlüsselburg) | Seuloskoi (Vsevoložsk) | Sierattala (Sertolovo) | Sjasstroi | Slantsy | Sosnovyi Bor | Tihvinä (Tihvin) | Tusina (Tosno) | Uuras (Vysotsk) | Uusi-Laatokka (Novaja Ladoga) | Viipuri (Vyborg) | Volossova (Volosovo)

Leningradin alueen hallintopiirit (raionit)

Boksitogorskin piiri | Hatsinan piiri | Jaaman piiri | Kirišin piiri | Korotkan piiri | Koskenalan piiri | Käkisalmen piiri | Laukaan piiri | Lotinapellon piiri | Olhavan piiri | Seuloskoin piiri | Slantsyn piiri | Sosnovyi Bor | Tihvinän piiri | Tosnon piiri | Viipurin piiri | Volossovan piiri

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosnovyi_Bor
Henkilökohtaiset työkalut