Virolaiset
Wikipedia
| Virolaiset | |
|---|---|
 |
|
| Kokonaismäärä | 1 100 000 |
| Pääasiallinen asuinalue | Viro |
| Kieli (kielet) | viro |
| Uskonto (uskonnot) | luterilaisuus |
Virolaiset (viroksi eestlased, vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa. Pääosa virolaisista, 963 000, asuu Virossa. Lisäksi virolaisia elää myös muun muassa Venäjällä 28 000 (vuoden 2002 väestönlaskenta), Ruotsissa, Yhdysvalloissa sekä Kanadassa kussakin 25 000, Australiassa 6 000. Kaikkiaan virolaisia on noin 1,1 miljoonaa.
Virolaiset puhuvat suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa, joka jakaantuu pohjois-, etelä- ja koillisen rannikkomurteisiin. Kirjakieli perustuu pohjoismurteeseen ja latinalaiseen ortografiaan. Suurin uskonto virolaisten keskuudessa on evankelis-luterilaisuus, etninen alaryhmä setukaiset ovat ortodokseja. Virolaiset ovat yhdessä tšekkien kanssa Euroopan vähiten Jumalaan uskova kansakunta.[1]
Virolaiset polveutuvat suomalais-ugrilaisista alkuperäisasukkaista, joiden saapuminen Itämeren piiriin on eri tutkimuksissa ajoitettu kivikauden eri vaiheisiin. Sittemmin väestöön on sekoittunut balttilaista, germaanista ja slaavilaista väestönainesta. Virolaisten maakuntien mukainen heimojako muodostui 1200-luvulla: Ugandi ja Sakala etelässä, Virumaa, Järvamaa, Harjumaa ja Rävala pohjoisessa sekä Läänemaa ja Saarenmaa lännessä.
[muokkaa] Virolaisten jakautuminen valtioittain
Viro: 930 219
Venäjä: 28 113
Yhdysvallat: 25 034
Kanada: 22 000
Ruotsi: 15 000
Yhdistynyt kuningaskunta: 14 000
Suomi: 11 000
Australia: 7543
Saksa: 3970
Ukraina: 2868
Latvia: 2504
Irlanti: 2373
