Udmurtit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Udmurtit
Udmurt people.jpg
Kokonaismäärä 642 000 (2002)
Asuinalue Udmurtia
Kieli (kielet) udmurtti
Uskonto (uskonnot) ortodoksisuuslähde?

Udmurtit ovat uralilainen kansa Itä-Euroopassa. Pääasiassa he asuvat Venäjän federaatioon kuuluvassa Udmurtian tasavallassa, mutta myös Tatarstanissa, Baškortostanissa, Marin tasavallassa, Kirovin alueella ja Permin aluepiirissä.

Udmurtteja kutsutaan yhdessä komien kanssa permiläisiksi kansoiksi.

Kieli ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Udmurtit puhuvat suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvaa udmurttia. Uskonnoltaan he ovat pääasiassa ortodoksikristittyjä, mutta piirteitä udmurttien vanhasta omasta uskonnosta on säilynyt nykypäivään asti. Perinteisesti udmurttiyhteisö on matriarkaalinen.

Määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 suoritetun Venäjän federaation väestönlaskennan mukaan udmurteja oli 636 906. Neuvostoliitossa vuonna 1989 suoritetun väestönlaskennan mukaan udmurtteja oli 746 562 ja vuonna 1926 514 369[1] (mukaan luettuna besermanit 10 035). Venäjän keisarikunnassa vuonna 1897 suoritetun väestönlaskennan mukaan udmurteja oli 420 976[1].

Udmurttien osuus Udmurtian väestöstä oli vuonna 1926 404 807 (53,5 prosenttia väestöstä)[1], vuonna 1989 31 prosenttia ja vuonna 2002 29,3 prosenttia. Kaksi kolmasosaa maailman udmurteista asuu Udmurtiassa.[2] Oheinen taulukko kuvaa Udmurtien sijoittumista Venäjän eri osissa (2002) ja Ukrainassa (2001).

Maa/alue Udmurtteja Tieto vuodelta Osuus väestöstä Lähde
Udmurtia 460 584 2002 29,3 % [3]
Permin aluepiiri 26 471 2002 0,9 % [3]
Tatarstan 24 207 2002 0,6 % [3]
Baškortostan 22 625 2002 0,6 % [3]
Kirovin alue 17 952 2002 1,2 % [3]
Sverdlovskin alue 17 930 2002 0,4 % [3]
Venäjän federaatio yhteensä 636 906 2002 0,4 % [3]
Ukraina 4 712 2001 0,01 % [4]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Udmurtteja on aiemmin kutsuttu myös votjakeiksi venäjänkielisen niittykansaa tarkoittavan sanan mukaan. Tataarit puolestaan ovat käyttäneet heistä nimeä ar, josta myös venäjän kielessä ennen votjakki-sanaa käytössä on ollut (monikkomuotoinen) ary, arjane[1]. Udmurtin kielen eri murteissa sanan udmurt (удмурт) lisäksi esiintyvät myös muodot udmort (удморт), ukmort (укморт) ja utmort (утморт). Komit ovat käyttäneet udmurteista aikaisemmin nimeä vot-ud [1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaispermiläisen kansan, josta nykyiset udmurtit ja komit polveutuvat, asuinalue on käsittänyt Vjatka- ja Kamajokien välisen alueen nykyisen Udmurtian ja Kirovin alueen alueella ja on ulottunut näiden eteläpuolella todennäköisesti Volgalle asti. Todennäköisesti bolgaarien saapuminen Volgan keskijuoksulle noin vuoden 700 paikkeilla sai aikaan liikehdintää alueen kansoissa. Tuolloin nykyisten komien esi-isät alkoivat siirtyä kohti pohjoista. Udmurttien esi-isien asuinalueet kuuluivat bolgaarien hallitsemaan Bolgarian valtioon.

Mongolit ja tataarit valloittivat Udmurtian alueen 1200-luvulla ja se kuului mongolien Kultaisen Ordan valtakuntaan. Venäläisiä alkoi muuttaa Novgorodin valtion alueelta 1200-luvulla udmurtien luoteisille asuinalueille, nykyiselle Kirovin alueelle, jonne he perustivat Vjatkan tasavallan. Vjatka joutui Moskovan vallan alle vuonna 1489. Suurin osa udmurttien asuinalueista kuului kuitenkin Kultaisen Ordan hajoamisen jälkeen syntyneeseen Kazanin kaanikuntaan.

Venäjä valloitti Kazanin kaanikunnan 1552 ja udmurtit joutuivat Venäjän vallan alle. Udmurtit liittoutuivat sukulaiskansansa marien kanssa ja nousivat kapinaan Venäjää vastaan 1553. Venäläiset saivat kukistettua kapinan vasta 1557. Vuodesta 1587 lähtien udmurttien asuinalue kuului suoraan Moskovan vallan alaisuuteen, ja tämä järjestely jatkui 1700-luvulle asti. Venäläiset perustivat Vjatkaan piispanistuimen 1636, mutta udmurttien käännyttäminen kristinuskoon aloitettiin varsinaisesti vasta 1740-luvulla.

Väkivaltainen kristinuskoon käännyttäminen ja aikaisemmat naapurikansojen valloitukset aiheuttivat sen, että udmurtit muuttivat alkuperäisen asuinalueensa länsi- ja eteläosista asuinalueensa pohjoisosaan. Kristinuskoon käännyttäminen oli kuitenkin hidasta ja vielä 1800-luvun lopulla oli kymmeniätuhansia kristinuskoon kastamattomia udmurtteja.

Venäjän vallankumouksen yhteydessä udmurtit liittyivät tataarien ynnä muiden Volgan alueen kansojen muodostamaan Idel-Uralin valtioon, mutta bolševikit kukistivat sen pian.

Neuvostoliitossa udmurttien ydinasuinalueesta muodostettiin Votjakkien autonominen piirikunta vuonna 1920. Vuonna 1932 piirikunnan nimi muutettiin muotoon, Udmurttien autonominen piirikunta ja kaksi vuotta myöhemmin piirikunta korotettiin Udmurttien autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue on kuulunut Udmurtian tasavaltaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Iso tietosanakirja 14, Helsinki: Otava, 1938
  2. Udmurtian tasavallan kotisivu
  3. a b c d e f g Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta
  4. Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskenta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]