Tataarit

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tataarit

Tataarinainen 1700-luvulla
Kokonaismäärä 7 miljoonaa
Pääasiallinen asuinalue Venäjä Venäjä
Ukraina Ukraina
Turkki Turkki
Suomi Suomi
Puola Puola
Saksa Saksa
Bulgaria Bulgaria
Romania Romania
Kanada Kanada
Yhdysvallat Yhdysvallat
Kiina Kiina
kaikkialla entisen Neuvostoliiton alueella
Kieli (kielet) tataari, venäjä, paikalliset kielet
Uskonto (uskonnot) islam, ortodoksi

Tataarit on yleisnimitys monille Euraasian turkinsukuisille väestöille. Tataareja elää Krimillä, Venäjän Euroopan puoleisessa osassa Tatarstanissa ja muualla Volgan alueella, Siperiassa, Kazakstanissa, Keski-Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Kaukoidässä. Kaikkiaan tataareita on noin 10-20 miljoonaa, Venäjällä heistä asuu noin 5,5 miljoonaa[1].

Myös Suomessa asuu tataarivähemmistö. Juutalaisten, romanien ja saamelaisten ohella he ovat yksi Suomen perinteisiä etnisiä vähemmistöjä.

Tataarien kieli kuuluu turkkilaisten kielten ryhmään. Suurin osa tataareista on sunnimuslimeja, pieni ryhmä tataareita (Keräşen) on ortodokseja.

Tataarien kulttuuri sai vuosisatojen ajan vaikutteita erilaisilta suomalais-ugrilaisia ja turkkilaisia kieliä puhuvilta sekä keskiaasialaisilta väestöryhmiltä ja 1300-luvulta lähtien myös venäläisiltä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tataarikansat

Tataarien asuma-alueet.

Tataarikansat jaetaan tavallisesti seuraavalla tavalla:

Ryhmät jakaantuvat vielä lukuisiin pienempiin alaheimoihin.

Kielellisesti tataarit puhuvat saman turkkilaisen kielen eri murremuotoja, mutta eivät enää nykypäivänä täysin ymmärrä toisiaan. Tataarin kirjakieli pohjautuu Mišari tataarien murteeseen. Ensimmäisenä tataarin kieltä kirjoitettiin turkkilaisilla kirjaimilla, ennen vuotta 1928 arabialaisilla aakkosilla, Neuvostoliitossa vuosina 1927–1938 latinalaisten kirjainten Jaŋalif-muunnoksella ja vasta sen jälkeen kyrillisillä.

[muokkaa] Nimi

Tataarimies ja -nainen perinteisissä vaatteissa.

Tataarit olivat alun perin Mongolian alueella elänyt heimo, jonka Tšingis-kaanin (Temujinin) johtamat mongolit alistivat ja heimona ilmeisesti tuhosivatkin. Nimitystä "tataarit" alettiin sittemmin Euroopassa ja muuallakin käyttää Tšingis-kaanin johtamista mongoleista. On hieman epäselvää, miksi mongoleita nimitettiin laajoilla alueilla tuhotun heimon mukaan. Euroopassa nimi muodossa "tartaarit" saattoi synnyttää mielleyhtymän mongolien helvetillisestä alkuperästä (Tartaros = Helvetti). Erään teorian mukaan käsite "tataarit" kantoi Mongolivaltakunnan sisällä merkitystä "kansa, joka on (poliittisessa merkityksessä) yhdistynyt mongoleihin", jota kautta se olisi laajentunut koskemaan kaikkia mongolien sotajoukoissa taistelleita. Toisaalta nimi on saattanut juontua yksinkertaisesti tataarien alueen nimestä[2].

Mongolit tunkeutuivat Tšingis-kaanin pojanpojan Batun johdolla Venäjälle ja perustivat sinne Kultaisen ordan valtakunnan. Tataarit-nimitys laajeni koskemaan alueen alkuperäisiä, lähinnä turkinsukuisia asukkaita, joihin mongolivalloittajat pian sulautuivat.

[muokkaa] Tunnettuja tataareja

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ http://vanha.hum.utu.fi/sgr/volgainfo.htm Volgan-Kaman alue ja sen vähemmistökielet
  2. ↑ Morgan, David: The Mongols, 1987

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tataarit
Henkilökohtaiset työkalut