Baškiirin kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baškiiri
Oma nimi башҡорт теле, bašqort tele
Tiedot
Alue Baškortostan, muu Venäjä, Kazakstan, Uzbekistan
Virallinen kieli Baškortostan
Puhujia 1 451 340[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta turkkilaiset kielet
Kieliryhmä kiptšakkilainen ryhmä
Kielikoodit
ISO 639-1 ba
ISO 639-2 bak
ISO 639-3 bak

Baškiirin kieli (baškiiriksi башҡорт теле, bašqort tele) on Venäjällä Baškortostanissa ja muualla Uralin alueella asuvien baškiirien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallinen asema Baškortostanin tasavallassa.

Levinneisyys ja puhujamäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäistä baškiiriasutusta on Baškortostanin lisäksi Tšeljabinskin, Orenburgin, Sverdlovskin, Kurganin ja Tjumenin alueilla sekä Permin aluepiirissä. Huomattavia baškiiriryhmiä asuu myös muualla Venäjällä sekä entisissä Neuvostoliiton tasavalloissa.[2] Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 1 449 200 baškiiria, joista 863 800 asui Baškortostanissa. Baškiirin kielen puhujia oli Venäjällä 1 018 400 henkeä.[3] Venäjän baškiireista 72,8 % ilmoitti äidinkielekseen baškiirin, 16,9 % tataarin ja 10,1 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 72,6 % ja tataaria 9,4 %.[4]

Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 1 673 400 baškiiria[5] ja 1 379 700 baškiirin kielen puhujaa.[6] Kansallisuudeltaan baškiireista 94,5 % osaa venäjää,[7] 71,3 % baškiiria ja 31,3 % tataaria. Tataareista baškiiria puhuu 2,5 %.[8] Baškortostanissa kieltä osaavat myös monet venäläiset, tšuvassit, marit ja udmurtit. Tasavallan koko väestöstä venäjää taitaa 96,4 %, tataaria 34,0 % ja baškiiria 25,8 %.[9][10]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 1 152 400 baškiirin puhujaa[11].

Historia ja murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baškiiri kuuluu turkkilaisten kielten kiptšakkilaisen ryhmän kiptšakkilais-bolgaarilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on tataari, jonka kanssa sillä on paljon foneettisia, kieliopillisia ja sanastollisia yhtenevyyksiä.[12] Tärkein erottava piirre ovat säännölliset konsonanttivastaavuudet, esim. tataarin кыз – baškiirin ҡыҙ ’tyttö’, пычак – бысаҡ ’veitsi’, бас- – баҫ- ’painaa’, сыер – һыйыр ’lehmä’, җир – ер ’maa’.[13] Baškiirille ominaisia äänteitä ovat interdentaaliset spirantit [θ] ja [ð], jotka vastaavat englannin th-kirjainyhtymän ääntämistä. Sanastossa on iranilaisia, suomalais-ugrilaisia ja mongolilaisia lainoja. Kieli jakautuu itäiseen, eteläiseen ja koilliseen päämurteeseen, joissa erotetaan useita alamurteita.[14]

Kirjakieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baškiirit käyttivät 1500-luvulta lähtien yleisturkkilaisen kirjakielen türkin alueellista muotoa. 1900-luvun alussa otettiin käyttöön tataarin kirjakieli. Baškiirin kirjakieli luotiin 1920-luvulla kansallisen puhekielen, Volgan-Uralin türkin ja suullisen kansanperinteen pohjalta. Aluksi käytettiin arabialaista ja vuodesta 1928 lähtien latinalaista kirjaimistoa. Vuonna 1940 siirryttiin kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ғ, ҙ, ҡ, ң, ө, ҫ, ү, һ ja ә.[15]

Baškiirin kirjaimisto

А а Б б В в Г г Ғ ғ Д д Ҙ ҙ Е е
Ё ё Ж ж З з И и Й й К к Ҡ ҡ Л л
М м Н н Ң ң О о Ө ө П п Р р С с
Ҫ ҫ Т т У у Ү ү Ф ф Х х Һ һ Ц ц
Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э Ә ә
Ю ю Я я

Vuonna 1999 hyväksytyn Baškortostanin kielilain mukaan baškiiri on tasavallan toinen virallinen kieli venäjän kielen rinnalla. Baškiiriksi julkaistaan oppi- ja lastenkirjoja sekä kauno- ja tietokirjallisuutta. Baškortostanissa kieltä käytetään alkeis- ja keskikoulujen opetusvälineenä tai sitä opetetaan aineena. Lukuvuonna 1998–99 tasavallan baškiirinkielisissä kouluissa opiskeli 39 % oppilaista ja lisäksi 35 % opiskeli kieltä aineena. Baškiiria opetetaan aineena myös Kurganin, Orenburgin, Saratovin ja Tšeljabinskin alueilla. Vuonna 1993 kielellä ilmestyi 27 sanoma- ja 7 aikakauslehteä. Merkittävimpiä ovat päivälehti Bašqortostan, nuoriso­lehdet Jäšlek ja Šoŋqar, kirjallisuuslehti Agizel ja naistenlehti Bašqortostan qyzy. Radiossa ja televisiossa lähetetään baškiirinkielisiä ohjelmia. Baškortostanissa toimii viisi baškiirinkielistä ammattiteatteria. Kieltä käytetään jonkin verran myös viranomaisten toiminnassa.[16][17]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baškiirit muodostavat nimikkotasavaltansa väestöstä alle kolmanneksen ja yli neljännes heistä asuu sen rajojen ulkopuolella. Noin neljäsosa baškiireista puhuu äidinkielenään tataaria tai venäjää.[18] Monikansallisessa tasavallassa asuu venäläisten ja baškiirien lisäksi suuri määrä tataareja, tšuvasseja, mareja, mordvalaisia ja udmurtteja, jotka puhuvat toisena tai kolmantena kielenään enemmän venäjää ja tataaria kuin baškiiria.[10] Kielen asema koulun ja kansallisen kulttuurin välineenä on kuitenkin melko vahva, ja viime aikoina sen käyttöalaa on pyritty laajentamaan.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ethnologue Viitattu 21.2.2012. (englanniksi)
  2. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 105–106. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  3. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 65–66. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4.
  4. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 441. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. (XLS) Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  6. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). (XLS) Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  7. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. (XLS) Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  8. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. (XLS) Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  9. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (XLS) Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  10. a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. (XLS) Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  11. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami (XLS) Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  12. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 173. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  13. Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 155, 163. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
  14. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 176, 181. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  15. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 174–175. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  16. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 72–80. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4.
  17. Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii, s. 64–65. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4.
  18. a b Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 82. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]