Jakuutin kieli
| Jakuutti | |
|---|---|
| Oma nimi | Саха тыла, saha tyla |
| Muu nimi | saha |
| Tiedot | |
| Alue | Saha, Evenkia |
| Virallinen kieli | Saha |
| Puhujia | 444 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | pohjoisturkkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | sah |
| ISO 639-3 | sah |
Jakuutin kieli (jakuutiksi саха тыла, saha tyla) on jakuuttien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Sahan tasavallassa Venäjällä.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys ja puhujamäärä [muokkaa]
Jakuutin kieltä puhutaan lähinnä Sahan tasavallassa eli Jakutiassa ja sen lähialueilla: Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiireissä sekä Magadanin, Irkutskin ja Amurin alueilla.[1] Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan jakuutin puhujia oli Venäjällä 391 300 henkeä, joista 380 300 Jakutiassa.[2] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan jakuuttia puhui 456 300 henkeä,[3] joista 446 700 Jakutiassa.[4] (lukuihin sisältyvät myös jakuuttia toisena tai vieraana kielenä puhuvat).
Vuonna 1989 Venäjän jakuuteista 94,0 % puhui jakuuttia äidinkielenään ja 1,3 % toisena kielenä.[5] Vuonna 2002 93,2 % jakuuteista osasi jakuuttia[6] (Jakutiassa 94,3 %).[4] Jakuuttia puhuu myös huomattava osa evenkeistä, eveneistä ja jukagiireista sekä osa Jakutian vanhoista venäläisasukkaista.[1]
Kansallisuudeltaan jakuuteista 87,4 % osaa venäjää[7] (70,9 % vuonna 1989).[5] Jakutian koko väestöstä 47,1 % osaa jakuuttia[4] ja 93,3 % venäjää.[8]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 450 100 jakuutin puhujaa[9].
Historia ja murteet [muokkaa]
Jakuutin kieli kuuluu turkkilaisten kielten itäisen haaran uiguurilais-oguzilaiseen ryhmään, jossa se muodostaa oman alaryhmänsä. Fonetiikaltaan, kieliopiltaan ja sanastoltaan se poikkeaa voimakkaasti muista turkkilaisista kielistä.[10]
Jakuuttien esi-isiä ovat Keski-Aasian aroilta siirtyneet turkkilaisheimot, jotka asuivat pitkään Baikalin ympäristössä. Heidän kielensä muistutti läheisesti Orhon-kirjoituksien kieltä. 900–1000-luvuilla he alkoivat mongolien ahdistamina siirtyä Lenajokea pitkin pohjoiseen. Turkkilaiset ja mongolit asuivat pitkään yhdessä nykyisen Jakutskin seudulla. 1400–1500-lukujen vaihteeseen mennessä mongolit sulautuivat jakuutteihin jättäen heidän kieleensä paljon mongolikielten piirteitä. Kieleen vaikuttivat myös jakuutteihin varhaisessa vaiheessa sulautuneet tunguusikansat. Asutuksen laajentuessa 1600-luvun loppupuolelta lähtien syntyi murteita, joissa on havaittavissa voimakas evenkin ja eveenin substraattivaikutus.[11]
Kielessa on kaksi murrevyöhykettä, a- ja o-murteet, jotka jakautuvat lukuisiin alue- ja paikallismurteisiin. Murteiden väliset erot ovat kuitenkin melko vähäisiä. Lähinnä niitä esiintyy ääntämisessä ja pohjoisosissa myös sanastossa.[11]
Kirjakieli [muokkaa]
Jakuutin kirjakieli alkoi muotoutua 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäinen jakuutinkielinen kirja ilmestyi vuonna 1812. Erilaisilla kyrillisillä kirjaimistoilla julkaistiin uskonnollista ja myöhemmin myös maallista kirjallisuutta. 1900-luvun alussa ilmestyivät ensimmäiset jakuutinkieliset sanoma- ja aikakauslehdet. Venäjän vallankumouksen jälkeen otettiin käyttöön S.A. Novgorodovin laatima kansainväliseen foneettiseen transkriptioon perustunut aakkosto, joka vuonna 1930 korvattiin Neuvostoliiton turkkilaisten kielten yhtenäisellä latinalaisella kirjaimistolla. Vuonna 1940 siirryttiin venäläiseen aakkostoon,[12] johon on lisätty kirjaimet ҕ, ҥ, һ, ө, ү sekä digrafit дь ja нь. Kirjakielen normit perustuvat murrerajat ylittävään suullisen kansanperinteen kieleen.[12]
Jakuutin kirjaimisto
| А а | Б б | В в | Г г | Ҕ ҕ | Д д | Дь дь | Е е |
| Ё ё | Ж ж | З з | И и | Й й | К к | Л л | М м |
| Н н | Ҥ ҥ | Нь нь | О о | Ө ө | П п | Р р | С с |
| Һ һ | Т т | У у | Ү ү | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч |
| Ш ш | Щ щ | Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Vuonna 1992 Jakutiassa hyväksyttiin kielilaki, joka antaa jakuutille tasavallan virallisen kielen aseman venäjän kielen rinnalla. Jakuuttia käytetään opetuskielenä alkeis- ja keskikouluissa sekä osittain myös ammattioppilaitoksissa ja yliopistossa. Venäjänkielisissä kouluissa jakuuttia opiskellaan aineena. Kielellä julkaistaan oppikirjoja, kauno- ja lastenkirjallisuutta sekä tietokirjoja. Jakuutiksi ilmestyy yli 40 sanoma- ja aikakauslehteä ja sitä käytetään radiossa ja televisiossa. Jakutskissa ja Nerjungrissa toimii neljä jakuutinkielistä ammattiteatteria ja maaseudulla kymmenkunta kansanteatteria. Jakuuttia käytetään paikallishallinnon ja oikeuslaitoksen kielenä sekä osittain myös aluehallinnossa.[13]
Nykytilanne [muokkaa]
Jakuutin kielen asema on perinteisesti vahva. Kirjakieli on melko kehittynyt ja sen käyttöala laaja. Kieltä voidaan pitää varsin elinvoimaisena eikä se toistaiseksi ole mitenkään uhanalainen.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 532. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 576. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). (xls) Viitattu 15.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b c Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. (xls) Viitattu 15.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Narody Rossii: entsiklopedija, s. 442. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. (xls) Viitattu 15.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. (xls) Viitattu 15.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) Viitattu 15.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki. Izd. 2-je, ispr., s. 194–196. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 978-5-484-00515-4.
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 533. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ a b Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii: entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 436–437. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4.
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 579. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4.
