Jakutsk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakutsk
(Якутск, Дьокуускай)
Drokuuskai
Jakutskin keskustaa
Jakutskin keskustaa
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sahan tasavalta Venäjällä, alla kaupunki tasavallan kartalla
Sahan tasavalta Venäjällä, alla kaupunki tasavallan kartalla

Jakutsk

Koordinaatit: 62°02′N, 129°44′EKoordinaatit: 62°02′N, 129°44′E

Valtio Venäjän lippu Venäjän federaatio
Tasavalta Sahan tasavalta
Uluus/kaupunkialue Jakutskin kaupunkialue
Perustettu 25. syyskuuta 1632
Kaupungiksi 1643
Korkeus 92 m
Väkiluku (2010) 269 601[1]
Aikavyöhyke UTC+9[2][3]
Suuntanumero(t) +7 4112
Sahan tasavallan pääkaupunki

Jakutsk (ven. Якутск, jak. Дьокуускай, Djokuuskaj) on Sahan tasavallan eli Jakutian pääkaupunki maan eteläosassa Lenajoen varrella Itä-Siperiassa Venäjällä.

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Asukasluku Lähde
1931 10 588 [4]
1959 74 330
(80 006)
kaupunki[5]
(gorsovet [6])
1970 107 617
(126 029)
kaupunki[7]
(gorsovet) [8]
1979 152 368
(176 631)
kaupunki[9]
(gorsovet) [10]
1989 186 626
(217 668)
kaupunki[11]
(gorsovet [12])
2002 210 642
(246 279)
kaupunki[13]
([14])
2010 269 601
(286 160)
kaupunki[1]
(kaupunkipiirikunta,
sis. 16 559 maaseutuasukasta)[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakutskissa on puuteollisuutta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakutsk on Sahan maantieverkoston keskus. Lähes kaikkien Sahan pääteiden toinen päätepiste on Jakutsk. Kaupungissa on myös jokisatama ja lentokenttä. Kolyman valtatie alkaa Lenan vastarannalta.

Kulttuuri ja oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakutskissa on sekä jakuuttilainen että venäläinen teatteri. Merkittävin museo on Mammuttimuseo.

Jakutskissa sijaitsee Jakutskin valtionyliopisto (perustettu 1956). Lisäksi kaupungissa on Venäjän tiedeakatemian laitoksia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RusAsian bank Yakutsk.jpg

Jakutsk on yksi Siperian vanhimmista kaupungeista. Kasakkapäällikkö Peter Beketov perusti Jakutskin kasakkalinnoitukseksi Lenan länsirannalle 25. syyskuuta 1632. Kaupunki Jakutskista tuli 1643. Jakutsk oli pitkään Venäjän tärkein etuvartio Koillis-Aasiassa. Kaupungin paikkaa jouduttiin muuttamaan useaan otteeseen Lenajoen vuoksi. Lenan kevättulvat kastelivat kaupunkia usein ja jäät rikkoivat rakennuksia. Lopulta kaupunki siirrettiin Tujmaadan laaksoon.

Vaikka kaupunki perustettiin jo 1600-luvulla, oli se pitkään varsin pieni ja kehittymätön. Kaupungin kehittyminen alkoi vasta 1800-luvun lopulla, kun sen lähistöltä löytyi kultaa ja muita mineraaleja. Jakutsk oli Venäjän keisarikunnan aikana Jakutskin kuvernementin pääkaupunki. Neuvostoliitossa siitä tuli Jakutian autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki vuonna 1922.

Kaupungin historiallinen ilme on nykyisin jäänyt modernien liiketalojen ja muiden rakennusten varjoon.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakutskin ilmastodiagrammi

Jakutskissa kuten muuallakin Sahassa vallitsee ankaran mantereinen ilmasto. Tammikuun keskilämpötila on -43 °C ja heinäkuun +19 °C.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 15.9.2012. (venäjäksi)
  2. Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 27.10.2014.
  3. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  4. Iso tietosanakirja 5, s. 533. Helsinki: Otava, 1933.
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g., gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g., gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g., gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)
  11. Demoskop Weekly (Neuvostoliiton vuoden 1989 väestönlaskenta) Viitattu 31.3.2009. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)
  13. 2002 All-Russia Population Census (Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta) Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Федеральная служба государственной статистики). Viitattu 31.3.2009. (venäjäksi)
  14. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-07. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]