Wikipedia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Wikipedian logo.
Kotisivu http://www.wikipedia.org
Slogan The free encyclopedia
Vapaa tietosanakirja
Alexa-sija 6. (2014)[1]
Kaupallinen Ei
Tyyppi Verkkotietosanakirja
Rekisteröinti Vapaaehtoinen
Kielet 255 aktiivista kieltä (yhteensä 269)
Omistaja Wikimedia Foundation
Luonut Jimmy Wales, Larry Sanger[2]
Avattu 15. tammikuuta 2001
Nykyinen tila Aktiivinen

Wikipedia on Internetissä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu wiki-tekniikkaan. Wikipediaa kirjoitetaan yli 250:lla kielellä.[3] Wikipedian sisältö on vapaaehtoisten kirjoittama[4], ja se on vapaa GNU Free Documentation -lisenssin mukaisesti. Wikipediaa ylläpitää Wikimedia Foundation, joka ei kuitenkaan omista Wikipedian sisältöä. Wikipedian palvelimet sijaitsevat Tampassa Floridassa ja Amsterdamissa.

Wikipedian perustajan Jimmy Walesin mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”.[5] Wikipedia tarjoaa laajat siteerausoikeudet: kuka tahansa voi käyttää sen sisältöä ilmaiseksi ja joitakin kuvia lukuun ottamatta myös kaupallisesti, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan. Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto Wikimedia Commons, joka sisältää yli 10 miljoonaa tekijänoikeuksista vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.[6]

Perustietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kieliversiot yhteenlaskettuna Wikipediassa on noin 29 033 000 (1.9.2013) artikkelia.[7] Suomenkielisessä Wikipediassa on yli 300 000 artikkelia. Erikielisiä Wikipedioita on 264, joista 32:ssa on yli 50 000 artikkelia.[8] Sivuston suosio on kasvanut tasaisesti.[9] Projektin ympärille on myös syntynyt useita sisarhankkeita. Lisäksi Wikipedian sisältöä kopioidaan monille muille sivustoille.

Alexa Internetin mukaan Wikipedia on Internetin kymmenen liikennöidyimmän sivuston joukossa maailmalla ja Suomessa.[10][11] Lukuisat tiedotusvälineet, monet tieteelliset artikkelit ja jopa tuomioistuimet ovat viitanneet Wikipediaan lähteenään. Wikipedia on suurin wiki-pohjainen sivusto. Artikkelimäärällä laskettuna englanninkielinen Wikipedia on suurin englanninkielinen tietosanakirja.

Kieliversiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisen Wikipedian etusivu.

Wikipedian kieliversiot toimivat hyvin itsenäisesti. Niillä on omat käytännöt, ja artikkelien sisällön annetaan kehittyä riippumattomasti. Artikkelien ei tarvitse olla käännöksiä toisistaan, ja eri kieliversioihin kirjoitetaankin runsaasti etenkin paikallisluonteista materiaalia, jota ei muunkielisissä Wikipedioissa vielä ole. Muutamat perusperiaatteet, kuten neutraali näkökulma, sitovat kuitenkin kaikkia versioita. Eri kieliversiot linkittävät toisiinsa sivun vasemmassa reunassa sijaitsevien interwiki-linkkien avulla. Lisäksi eri kieliversioilla on runsaasti yhteistä kuva- ja muuta mediamateriaalia.

Alexan mukaan arvioilta 60 prosenttia kaikista Wikipedian käynneistä kohdistuu englanninkieliseen versioon. Loput jakaantuvat muiden kieliversioiden kesken.

Suurin Wikipedia on englanninkielinen, jossa on yli 3 600 000 artikkelia. Saksankielisessä on yli 1 263 000, ranskankielisessä noin 1 130 000.[12] Puolankielisessä Wikipediassa on yli 800 000 artikkelia, japanin-, italian- ja hollanninkielisessä yli 500 000, portugalin- ja espanjankielisessä yli 400 000. Suomen-, Ruotsin- ja venäjänkielisessä on yli 300 000 artikkelia. kiinan- ja norjankielisessä Wikipediassa on yli 200 000 artikkelia, ja volapükin- sekä esperantonkielisessä Wikipediassa on yli 100 000 artikkelia. Yli 10 000 artikkelia on 75 Wikipediassa. Suomenkielinen Wikipedia on suhteellisen suuri verrattuna kieltä puhuvien määrään.[13] Virallisesti Wikipedia on 264 kielellä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisen Wikipedian etusivu 30. maaliskuuta 2001

Wikipedia on sukua vuonna 1999 perustetulle Nupedialle. Sen tavoitteena oli avoin tietosanakirja, joka tuotettaisiin vertaisarvioinnin kautta. Nupedia epäonnistui, sillä siihen syntyi kahdessa vuodessa vain parikymmentä artikkelia.[14]

Wikipedia lähti liikkeelle englanninkielisenä hankkeena 15. tammikuuta 2001. Sen perustivat internet-yrittäjä ja Nupedian perustaja Jimmy Wales ja Wikipediaan toimittajaksi palkattu Larry Sanger. Wikipedian merkittävin ero Nupediaan oli wiki-periaate, jonka mukaan artikkeleita voi toimittaa kuka tahansa. Alun perin Wikipedian ylläpidosta vastasi Walesin Bomis-yritys, mutta vastuuta tästä on sittemmin siirretty Wikimedia Foundationille. Sanger sittemmin on vetäytynyt hankkeesta ja perustanut oman Citizendium-hankkeen, tietosanakirjan ilman Wikipedian väitettyjä avoimuudesta johtuvia ongelmia.

Suomenkielinen Wikipedia perustettiin virallisesti 21. helmikuuta 2002.[15] Ensimmäinen artikkeli ”Kaskinen” luotiin toukokuussa. Artikkelimäärä alkoi kasvaa vasta vuonna 2003, sadas artikkeli kirjoitettiin alkuvuodesta, tuhannes artikkeli heinäkuussa. Joulukuussa valittiin ensimmäiset ylläpitäjät. 10 000 artikkelin raja saavutettiin 14. lokakuuta 2004. 50 000 artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa oli 22. helmikuuta 2006, 100 000 artikkelia 11. helmikuuta 2007, 200 000 artikkelia 12. huhtikuuta 2009 ja 225 000 artikkelia jouluna 2009.

Muokkaaminen ja käytännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä on tehnyt muutoksen englanninkieliseen artikkeliin.

Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla sivustolla vieraileva voi muokata sivustoa. Sen ansiosta samanaikaisesti voi työskennellä suurikin käyttäjämäärä, ja myös sivuja voi päivittää helpommin kuin tavallisia verkkosivuja. Toisaalta ilkivalta ja muokkaajien väliset erimielisyydet ovat osa wikien arkipäivää.

Internetissä on julkaistu muitakin tietosanakirjoja, jotka ovat yleensä pohjautuneet perinteisempään toimituspolitiikkaan. Esimerkkejä niistä ovat olleet Stanford Encyclopedia of Philosophy ja h2g2. Wikipedia eroaa niistä paitsi tekniikkansa puolesta, myös lisenssiehdoiltaan.

Wikipedian toimitustyö perustuu käytännöille, joiden avulla muokkaajat määrittelevät, mikä aineisto soveltuu tietosanakirjaan. Näiden käytäntöjen pohjalta myös pyritään ratkaisemaan käyttäjien välisiä erimielisyyksiä. Tärkeitä käytäntöjä ovat esimerkiksi ”neutraali näkökulma”, joka tarkoittaa, että artikkelit eivät saa ottaa kantaa minkään näkemyksen puolesta. Toinen käytäntö kieltää ”uuden tutkimuksen”, jolla tarkoitetaan tietoja, joita ei voida tarkistaa mistään lähteistä. Tämä perustuu sille ajatukselle, että hakuteoksena Wikipedia ei ole ensisijainen tietolähde vaan siihen vain kootaan tietoa muista lähteistä. Lähteiden käyttöön kannustetaan yhä enemmän, ja se onkin lisääntynyt merkittävästi. Silti kesällä 2009 suomenkielisessä versiossa vielä 60 % artikkeleista oli sellaisia, joissa ei ollut yhtään lähdeviitettä. Keväällä 2010 osuus oli noin 55 % ja edelleen vähenemässä.[16]

Lähes kaikki Wikipedian käyttäjät voivat muokata sen sisältöä ja luoda siihen uusia artikkeleita. Wikipedia perustuu ajatukselle, että yhteistyön tuloksena syntyy vähitellen laadukkaampia artikkeleita. Tämä ajatus on peräisin avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeista. Avoimuus ja oletus, että ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää, aiheuttaa sen, että artikkelit joutuvat helposti ilkivallan kohteiksi ja niihin lisätään virheellisiä tietoja. Toisaalta seurauksena voi olla muokkaussota, joka tarkoittaa Wikipedian käyttäjien välistä selkkausta, jossa käyttäjät yhä uudestaan kumoavat toistensa muokkauksia. Ongelmiin pyritään vastaamaan asianmukaisilla käytännöillä, ohjelmallisilla työkaluilla ja vapaaehtoistyönä toimivalla valvonnalla.

Wikipedian filosofian mukaan artikkelit eivät ole koskaan valmiita, vaan niihin voidaan aina tehdä parannuksia. Muokkaajilla säilyy tekijänoikeus omiin muokkauksiinsa, mutta GFD-lisenssi takaa niiden vapaan käytön Wikipedian sisällä. Siksi artikkeleita ei omista kukaan, vaan päätökset niiden suhteen tehdään yhdessä. Wikipediassa pyritään konsensukseen päätöksenteossa, mikä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on aina saavuttaa käyttäjien mahdollisimman laaja tuki käytännöille. Yksinkertaiseen enemmistöön perustuvaa äänestystä ei juuri koskaan käytetä. Jimmy Wales on kuitenkin säilyttänyt oikeuden puuttua toimintaan, ja tärkeissä asioissa hän saattaa puuttua päätöksentekoon.[17]

Artikkelien tarkkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos artikkeli joutuu kiivaan ilkivallan kohteeksi, se voidaan lukita ja muokkaukset sille estää. Muokkaukset voidaan estää joko kaikilta tai vain rekisteröitymättömiltä ja uusilta käyttäjiltä. Artikkelien lukitseminen pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena. Lukitsemisesta päättävät niin sanotut ylläpitäjät, jotka ovat Wikipedian käyttäjien keskuudestaan valitsemia aktiivisia ja luotettaviksi koettuja käyttäjiä. Lukitsemispäätösten tulee perustua aina käyttäjien sopimiin käytäntöihin.

Ylläpitäjät tekevät myös muita siivoustoimia, kuten roska-artikkelien poiston. Lisäksi he voivat väliaikaisesti estää muokkausoikeuden tietokoneilta, joilta tärvellään Wikipediaa. Ylläpitäjien lisäksi on useita muita käyttäjiä, joilla on tavallisista käyttäjistä poikkeavat oikeudet ja velvollisuudet organisaatiossa. Byrokraatit ovat käyttäjiä, joilla on oikeus teknisesti tehdä uusia ylläpitäjiä yhteisön valitsemista käyttäjistä. Kehittäjillä on pääsy varsinaiseen tietokantaan. Heitä on koko Wikipediassa vain vähän. Lisäksi on niin sanottuja ylivalvojia, jotka voivat muun muassa myöntää ja poistaa kaikkia käyttäjäoikeuksia, muun muassa ylläpito-oikeuksia.

Vakituiset käyttäjät seuraavat muutoksia itselleen tärkeisiin artikkeleihin niin sanottujen tarkkailulistojen avulla. Kaikilla sivuilla on myös sivuhistoria, josta voi seurata niiden kehitystä.

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimmassa tutkimuksessa 15. joulukuuta 2005 tiedelehti Nature vertasi englanninkielistä Wikipediaa ja Encyclopaedia Britannicaa ja totesi niiden luonnontieteellisen sisällön lähes yhtä tarkaksi.[18] Vertailu sai tosin osakseen ankaraa kritiikkiä Britannican tekijöiltä.[19]

Professori Andrea Ciffolilli toteaa, että Wikipedian yhteisöä tutkittaessa on ilmennyt, että helppo osallistuminen edistää yhteistyönä tehtävää kehitystä.[20]

Tiettävästi ainoa suomenkielisestä Wikipediasta tehty tutkimus on diplomi-insinööri Ahti Karen Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle tekemä sivulaudatur-tutkielma.[21] Kyseessä oli Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutuksessa mukana olevan jatko-opiskelijan tekemä sivulaudatur-tutkielma, joka täydentää ulkomaisten Wikipediasta tehtyjen tieteellisten tutkimusten, itse asiassa varsin suppeaa kirjoa. Tutkielmassa käytiin läpi aiempaa Wikipedia-tutkimusta maailmalla ja tehtiin haastattelututkimus suomenkielisen Wikipedian aktiivisimpien muokkaajien keskuudessa, jotka vastasivat kyselyyn. Tekijän mukaan saadut tulokset olivat monilta osin yhteneviä ulkomaisten kyselyiden kanssa. Hän kiinnitti huomiota Wikipedian matalan aloituskynnyksen merkitykseen sekä kokeneempien käyttäjien tapauksessa yhteisöllisyyteen.

Wikipedian käyttäjien aktiivisuuden tutkimuksessa on tullut esille, että pitkään mukana olleet käyttäjät tekevät yhä suuremman osan muutoksista. Lisäksi yhä suurempi osa varsinkin aloittelevien käyttäjien tekemistä muutoksista kumotaan. Vuonna 2009 jo 25 % käyttäjien tekemistä ensimmäisistä muutoksista peruttiin kokeneempien käyttäjien toimesta. [22]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neutraali näkökulma on yksi kirjoittamista ohjaavista käytännöistä.
Pääartikkeli: Wikipedian kritiikki

Wikipediaa on arvosteltu luotettavuuden puutteesta ja sen asemasta lähdeteoksena on kiistelty. Arvostelijoiden mukaan Wikipedian luonne tekee siitä haavoittuvan. Wikipediassa käytettyjä lähteitä on arvosteltu epäilyttäviksi. On myös todettu, että neutraalin näkökannan käytännöstä huolimatta tietosanakirjan suhtautuminen tiettyihin asioihin on vääristynyt.[23]

Tunnetuimmassa tapauksessa yhdysvaltalainen John Seigenthaler, Sr. löysi Wikipediasta itsestään artikkelin, jossa väitettiin perättömästi hänen osallistuneen John ja Robert Kennedyn salamurhiin.[24] Tätä virhettä ei ollut huomattu artikkelissa neljään kuukauteen. Artikkelien tarkkailu on kuitenkin parantanut huomattavasti Wikipedian luotettavuutta sen alkuajoista, väärä tieto poistetaan yleensä nopeasti. Joskus tätäkin voidaan kiertää, kuten teki opiskelija Shane Fitzgerald, joka kirjoitti maaliskuussa 2009 kuolleen Maurice Jarren sanoneen, että hänen koko elämänsä on ollut yksi pitkä soundtrack. Lausuma poistettiin, mutta se ehti olla Wikipediassa vuorokauden, jona aikana lukuisat lehdet, jotka hakivat uutisointiinsa Jarresta tietoja, ehtivät lainata sitä. Fitzgerald kertoi halunneensa osoittaa, miten paljon toimittajat luottavat nykyään internetiin tiedonlähteenä.[25]

Wikipedian toinen perustaja Larry Sanger on perustanut palvelun nimeltä Citizendium, jonka tasalaatuisuudesta pyritään varmistumaan sillä, että valtuutetuiksi asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt tarkistavat palvelun tiedot. Sanger itse on arvostellut Wikipediaa antielitistisyydestä ja asiantuntijuuden halveksinnasta.[26]

Wikipedia Watch -niminen kriittinen sivusto syyttää Wikipediaa siitä, että sillä on merkittävä, ansaitsematon vaikutus siihen, mikä käy tiedosta.[27] Encyclopaedia Britannican päätoimittaja Dale Hoiberg on arvostellut Wikipedian tiedon laikuttaisuutta, mikä johtuu kirjoittajien vapaudesta kirjoittaa haluamistaan aiheista. Myös Wikipedian teknistä luotettavuutta on pidetty huonona.

Yliopistomaailman suhtautuminen Wikipediaan on pysynyt monilta osin ristiriitaisena. Monissa yliopistoissa kehotetaan opiskelijoita pidättäytymään Wikipedian käytöstä.[28] Joidenkin asiantuntijoiden mukaan oikea vastaus on pidättäytyä Wikipedian muokkaamisesta, kun taas toisten mukaan paras tapa on liittyä mukaan ja pyrkiä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin sisältä käsin.[29] [30]

Arvioita suomenkielisestä versiosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2005 ITviikko julkaisi asiantuntija-arvioita Wikipedia-artikkeleista otsikolla ”Älä luota Wikipediaan”. Arvioijista esimerkiksi professori Jaakko Hämeen-Anttila totesi silloisen artikkelin islamista olleen ”aika hirveä aivan yksinkertaisiinkin tietosanakirjoihin verrattuna” ja ”täysin käyttökelvoton”. Hänen mukaansa artikkeli oli hajanainen ja sen tyyli ala-arvoinen. Englanninkielistä artikkelia Hämeen-Anttila piti hieman parempana.[31]

Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä 6/2006 toimittaja Unto Hämäläinen suhtautui Wikipediaan myönteisesti, mutta totesi myös, että ”monet asiat on selitetty pieleen ja hutaisten”. Hämäläinen kuitenkin arvosti keskeneräisyyden tunnustamista.[32]

Elokuussa 2006 professori Esko Valtaoja totesi Tähdet ja Avaruus -lehdessä, että hänen arvionsa mukaan Wikipediaa ”voi käyttää ihan yhtä huoletta kuin mitä muuta tahansa tietosanakirjaa. Mikä siis tarkoittaa sitä, että aina kannattaa tarkistaa jostain toisesta, riippumattomasta lähteestä...”[33]

YLE:n Prisma Studio -ohjelmassa 8. marraskuuta 2006 esiintynyt Factum Uusi tietosanakirja- kirjasarjan päätoimittaja Juha Honkala WSOY:sta puuttui suomenkielisen Wikipedian kattavuuteen. Hänen mukaansa ”tietosanakirjassa on pyritty juuri siihen, että kaikki tiedonalat esitellään kattavasti ja hyvin tiiviissä muodossa”. Honkalan mukaan ”Wikipediassa tällaista tasapainoa ei vielä ainakaan ole löydettävissä”. Honkala myös totesi, ettei hän koe ”Wikipediaa ja tietosanakirjaa” kilpailijoina, vaan toisiaan täydentävinä.[34]

Tietokirjailija Petteri Järvinen kritisoi Tietokone-lehden numeron 9/2007 kolumnissa Wikipediaa. Hänen mukaansa Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla ja vastaavasti perinteiset tietosanakirjat tehdään lukijoiden ehdoilla. Järvinen epäilee myös, että Wikipedian nopeus ei ole niin tärkeää kuin tiedon oikeellisuus. Hän vertaa tilannetta avoimen lähdekoodiin parissa työskenteleviin yhteisöihin, joissa isojenkin aukkojen havaitseminen voi kestää pitkän aikaa.[35]

Helsingin Sanomat arvioitutti syksyllä 2013 yhteensä 134 suomenkielisen Wikipedian artikkelia (22. lokakuuta tallenteet) 96:lla kahdeksassa eri suomalaisessa yliopistossa työskentelevällä asiantuntijalla. He arvioivat asteikolla yhdestä (heikko) viiteen (erinomainen) artikkeleiden virheettömyyttä (keskiarvo 3,8), neutraaliutta (keskiarvo 3,5), selkeyttä (keskiarvo 3,5), tuoreutta (keskiarvo 3,1), kattavuutta ja painotuksia (keskiarvo 3,0) sekä lähteytystä (keskiarvo 2,8). Asiantuntijoiden mielestä 70% arvioiduista artikkeleista oli virheettömiä tai lähes virheettömiä, mutta 10% sisälsi paljon tai vakavia virheitä. Sen sijaan vain 28% oli hyvin lähteytettyjä ja 38% oli huonosti lähteytettyjä.[36]

Wikipedia on itse nostanut monia sitä vastaan esitettyjä kritiikkejä esille ja pyrkinyt vastaamaan niihin.[37] Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelemat suomenkielisen Wikipedian käyttäjät nostivat ongelmista esille artikkeleihin kohdistuvan ilkivallan, juorujen ja väärän tiedon ujuttamisen artikkeleihin sekä ajoittain turhan kiivaiksi äityvät keskustelut.[38]

Ohjelmistot ja laitteistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian palvelimia Floridassa.

Wikipedian käyttämä wikiohjelmisto on sitä varten kehitetty MediaWiki. Se on avoimen lähdekoodin hanke, joka on kirjoitettu PHP-ohjelmointikielellä MySQL-tietokantasovelluksen päälle.[39] MediaWiki on lisensoitu GNU General Public -lisenssillä.

Wikipediaa ajetaan Linux-pohjaisilla palvelimilla Floridassa ja Amsterdamissa.[40] Palvelimia on toistasataa. Vielä vuonna 2004 niitä oli vain yksi. Tammikuussa 2005 niitä oli 39, joulukuussa 100.

Wikipedian perustaja Jimmy Wales on todennut tammikuussa 2011, että sanakirjan editointi on liian vaikeaa monille ihmisille. Palvelusta yritetään tehdä helpommin muokattava, jotta se voisi levitä laajemmalle. [41]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia saa rahoituksensa Wikimedia Foundationin kautta. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä kulut olivat noin 321 000 dollaria (n. 250 000 euroa), josta laitteistokulut muodostivat noin 60 %, kahden palkatun ja kahden osa-aikaisen työntekijän henkilöstökulut noin 10 %.[42] Säätiö kerää varansa lahjoituksina.

Vuonna 2010 Google lahjoitti Wikimedia-säätiölle kaksi miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 1,5 miljoonaa euroa ilman erityisehtoja. Lahjoitus kattaa noin viidesosan vuoden 2010 budjetista. Sergey Brin, yksi Googlen perustajista, on kutsunut Wikipediaa yhdeksi internetin suurimmista onnistumisista. Jay Walshin mukaan lahjoitus selventää positiivisella tavalla Wikipedian suhdetta Googleen.[43]

Helmikuussa 2014 Suomen poliisi ilmoitti pyytäneensä Wikipedialta selvitystä käyttäjilleen suuntaamasta rahalahjoitusten pyynnöistä, sillä tämän tulkittiin olevan suomalaisen rahankeräyslain vastaista. Wikimedia Suomi ry:n puheenjohtaja Tommi Kovalan mukaan lakien kiertämisestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä varat eivät missään vaiheessa ole suomalaisten käsissä vaan toimintaa pyörittää kansainvälinen Wikimedia Foundation.[44]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Top Sites Alexa.com. Alexa Internet, Inc.. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  2. Sidener, Jonathan: Everyone's Encyclopedia 6.12.2004. The San Diego Union-Tribune. Viitattu 26.6.2009. (englanniksi)
  3. Wikipedia pioneer was swept up by the idea of free information - Helsingin Sanomat International Edition 11.8.2006
  4. Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan (Tieteessä tapahtuu 7/2007) Viitattu 10.12.2009.
  5. Jimmy Wales, "Wikipedia is an encyclopedia", 8. maaliskuuta 2005, <wikipedia-l@wikimedia.org>
  6. Wikimedia Commons - Statistics Viitattu 3.5.2010
  7. Wikipedia Hits Milestone of Ten Million Articles Across 250 Languages 28.3.2008. Wikimedia Foundation. Viitattu 1.4.2008.
  8. List of Wikipedias Wikimedia Meta-Wiki. Viitattu 1.4.2008.
  9. Kuvaajia englanninkielisestä Wikipediasta: "Visits per day", Wikipedia Statistics, 1. tammikuuta 2005
  10. http://www.alexa.com/data/details/traffic_details?url=Wikipedia.org
  11. http://www.alexa.com/site/ds/top_sites?cc=FI&ts_mode=country&lang=none
  12. http://meta.wikimedia.org/wiki/List_of_Wikipedias_by_speakers_per_article
  13. List of Wikipedias by speakers per article Viitattu 29.11.2011.
  14. Takala, Sami: Keskustelu tacokioskilla kaatoi Wikipedian edeltäjän. Helsingin Sanomat, 15.2.2014. Artikkelin verkkoversio.
  15. Wikipedia:Aikajana
  16. Wikipedia:Wikiprojekti_Lähteet Viitattu 3.5.2010
  17. Power structure, Meta-Wiki 4.4.2005
  18. [1] [2]
  19. [3] [4] Britannican vastaus [PDF]
  20. Andrea Ciffolilli, "Phantom authority, self-selective recruitment and retention of members in virtual communities: The case of Wikipedia", First Monday joulukuu 2003.
  21. Ahti Kare: Maailman kollektiivisen tietoperimän tallennus – Wikipedia Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitos, 8.4.2006
  22. The Augmented Social Cognition Research Group, Palo Alto Research Center (PARC): PART 2: More details of changing editor resistance in Wikipedia 7.8.2009. Viitattu 30.9.2011. en
  23. [5]
  24. huomiota
  25. [6]
  26. Larry Sanger, "Why Wikipedia Must Jettison Its Anti-Elitism", Kuro5hin, 31. joulukuuta, 2004.
  27. http://www.wikipedia-watch.org
  28. Wide World of WIKIPEDIA
  29. "Can Wikipedia Ever Make the Grade?" The Chronicle of Higher Education, Volume 53, Issue 10, Page A31. 27. lokakuuta 2006
  30. Roy Rosenzweig:Can History be Open Source? Wikipedia and the Future of the Past. The Journal of American History 93 (1): 117–146. Kesäkuu 2006.
  31. [7] Digitodayssa julkaistiin sama uutinen
  32. HS Kuukausiliite 6/2006
  33. Tähdet ja Avaruus 5/2006, s. 59
  34. YLE1 Prisma Studio 8.11.2006: Säilyykö internetin vapaa tietosanakirja vapaana? [8]
  35. Kari Haakana: Petteri Järvinen kritisoi Wikipediaa 24.8.2007. Viitattu 25.8.2007.
  36. Olavi Koistinen (toim.): HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on 30.11.2013. Viitattu 30.11.2013.
  37. Vastauksia arvostelijoillemme Wikipedian sivu, jolle on koottu yleistä kritiikkiä.
  38. HS Kuukausiliite 10/2006
  39. MediaWiki Homepage
  40. Wikimedia servers at wikimedia.org
  41. Samuli Kotilainen: Wikipedia on liian vaikea – helpotusta luvataan Tietokone.fi. 15.1.2011. Sanoma Magazines Finland. Viitattu 30.9.2011. fi
  42. Budget 2005 Wikimedia Foundation
  43. MBnet.fi - Uutiset
  44. Yle

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wikipedia.
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Wikipedia -sitaatteja.

Muunkielisiä Wikipedian versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Englanninkielinen Wikipedia
  2. Saksankielinen Wikipedia
  3. Ranskankielinen Wikipedia
  4. Puolankielinen Wikipedia
  5. Italiankielinen Wikipedia
  6. Japaninkielinen Wikipedia
  7. Espanjankielinen Wikipedia
  8. Portugalinkielinen Wikipedia
  9. Hollanninkielinen Wikipedia
  10. Venäjänkielinen Wikipedia
  11. Ruotsinkielinen Wikipedia
  12. Kiinankielinen Wikipedia
  13. Katalaaninkielinen Wikipedia
  14. Norjankielinen Wikipedia
  15. Suomenkielinen Wikipedia
  16. Ukrainankielinen Wikipedia
  17. Tšekinkielinen Wikipedia
  18. Unkarinkielinen Wikipedia
  19. Romaniankielinen Wikipedia
  20. Vietnaminkielinen Wikipedia

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuorinen Mikko, Kalalahti Joanna, Vilhula Anna: Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon. Tampereen yliopisto, 2011. ISBN 978-951-44-8403-2.
  • Jaakko Suominen: Kaiken maailman tieto? Internet tietämisen kohteena, lähteenä ja välineenä. Teoksessa: Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-123-4.
  • Juha Suoranta ja Tere VadénWikiworld. Political Economy of Digital Literacy, and the Promise of Participatory Media. Tampere: Paulo Freire Research Center, Finland and Open Source Research Group, Hypermedialab, University of Tampere, 2008. ISBN 978-951-44-7281-7 (pdf), ISBN 978-951-44-7280-0 (kirja). Kirjan verkkoversio (pdf). (englanniksi)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]