Esko Valtaoja
| Esko Valtaoja | |
|---|---|
 Esko Valtaoja vuonna 2010. |
|
| Syntynyt | 20. kesäkuuta 1951 (ikä 60) Kemi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Tutkimusala | tähtitiede |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Tunnustukset | Tieto-Finlandia 2002 |
| Uskonnollinen kanta | agnostikko[1] |
Esko Jorma Johannes Valtaoja (s. 20. kesäkuuta 1951 Kemi)[2] on avaruustähtitieteen professori Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion entinen johtaja. Hän on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana[3]. Hänen teoksensa Kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon 2002.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ja ura
Valtaoja syntyi Kemissä kesäkuussa 1951. Hän valmistui ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta vuonna 1969. Korkeakouluopintonsa Valtaoja suoritti Turun yliopistossa, josta hän valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1985. Yliopiston fysiikan laitoksella hän työskenteli yhtäjaksoisesti vuosina 1975–1987, minkä jälkeen hän siirtyi projektipäälliköksi Teknilliselle korkeakoululle. Tässä työssään hän toimi vuosina 1987–1996, kunnes palasi yliopistolle määräaikaisen professorin virkaan vuonna 1997. Avaruustähtitieteen professorin virkaan hänet nimitettiin vuonna 2002.[4] Valtaoja on naimisissa[5].
[muokkaa] Kirjailija ja tieteen kansantajuistaja
Valtaoja tunnetaan julkisuudessa erityisesti ”ahkerana kirjoittajana ja keskustelijana, jonka mielipiteet saattavat herkimpiä närästää”. Hän on arvostellut tieteen jäämistä muiden uutisaiheiden varjoon tiedotusvälineissä. Hänen vahvuudekseen on sanottu erityisesti kykyä kirjoittaa ymmärrettävästi vaikeistakin asioista.[4]
Valtaojan ensimmäinen kirja, Kotona maailmankaikkeudessa, käsitteli yleistajuisesti astrobiologiaa, tiedettä joka tutkii elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuutta Maan ulkopuolella. Toinen teos, Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen käsitteli ihmiskunnan, maapallon ja elämän mahdollisia tulevaisuuksia. Nurkkaan ajettu Jumala? on painettu kirjeenvaihto professori Valtaojan ja Tampereen hiippakunnan silloisen piispan Juha Pihkalan välillä. Pihkala ja Valtaoja keskustelevat kirjeenvaihdossaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta.
Vuonna 2008 YLE TV1:llä lähetetyssä 5 kulmaa kosmologiaan -ohjelmassa Valtaoja isännöi kosmologiaan liittyvää keskustelua. Aiheina olivat kaikkeuden alku, elämä ja tajunta, maan ulkopuolinen elämä, tulevaisuuden mahdollisuudet ja maailmanloppu.[6]
[muokkaa] Palkinnot
Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa -tietokirja sai Suomen Kirjasäätiön jakaman vuoden 2002 Tieto-Finlandia-palkinnon.[7] Vuoden kristillinen kirja -palkinnon hän sai yhdessä Juha Pihkalan kanssa vuonna 2004 teoksesta Nurkkaan ajettu Jumala? ja vuonna 2010 teoksesta Tiedän uskovani, uskon tietäväni.[4] Vapaa-ajattelijain liitto myönsi Valtaojalle vuonna 2006 Väinö Voipio -palkinnon, koska hänen työnsä on vuosien ajan edistänyt tieteellisen ja uskonnottoman todellisuuskäsityksen levittämistä.[8] Vuonna 2008 hänet palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla[9]. Palkinto myönnettiin kirjasarjasta Kotona maailmankaikkeudessa, Avoin tie ja Ihmeitä[10]. Lisäksi Valtaoja sai Skepsis ry:n Sokrates-palkinnon vuonna 2011.[11]
[muokkaa] Teokset
- Kotona maailmankaikkeudessa. Ursan julkaisuja 80. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-15-1.
- Pihkala, Juha & Valtaoja, Esko: Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-114-7.
- Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen. Ursan julkaisuja 93. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2004. ISBN 952-5329-39-9.
- Ihmeitä: Kävelyretkiä kaikkeuteen. Ursan julkaisuja 105. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2007. ISBN 978-952-5329-63-6.
- Tähtinen, Leena & Flynn, Chris & Valtaoja, Esko: Universumi tietokoneessa. Ursan julkaisuja 118. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2009. ISBN 978-952-5329-81-0.
- Pihkala, Juha & Valtaoja, Esko: Tiedän uskovani, uskon tietäväni: Keskustelukirjeitä. Helsinki: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-404-7.
- Kosmoksen siruja. Ursan julkaisuja 122. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2010. ISBN 978-952-5329-87-2.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Pöyliö, Venla: Isona Albert Einsteiniksi Turun ylioppilaslehti. 14.4.2011. Viitattu 31.1.2012.
- ↑ Ranskan kielen, saksan kielen ja avaruustähtitieteen professorit virkoihinsa 15.5.2002. Turun yliopisto. Viitattu 30.12.2008.
- ↑ Vainikainen, Tuula: Persoona on pantava peliin tiedonjulkistamisessa Acatiimi. 4/2002. Viitattu 31.1.2012.
- ↑ a b c Moberg, Timo: 60 vuotta huomenna – Maailma pyörii tiedon varassa. Turun sanomat, 19.6.2011, s. 25.
- ↑ Esko Valtaoja: Tutkijoista on tehty hallinnon palvelijoita Spark. 14.1.2011. Viitattu 31.1.2012.
- ↑ 5 kulmaa kosmologiaan Yle.fi. Viitattu 30.7.2010.
- ↑ Tähtitiede juhli Valkoisessa salissa 11.1.2002. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2010.
- ↑ Väinö Voipio -palkinto Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ SH: Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tähtitieteilijälle ja psykologille Ilta-sanomat. 14.4.2008. Viitattu 14.4.2008.
- ↑ Nummila, Sakari: Valtaoja sai Skepsis ry:n Sokrates-palkinnon Tähdet ja avaruus. 14.4.2008. Viitattu 31.1.2012.
- ↑ Valtaoja sai Skepsis ry:n Sokrates-palkinnon Turun sanomat. 6.4.2011. Viitattu 31.1.2012.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Valtaojan esitelmä maailmankaikkeudesta. Kirkkonummen Komeetta.
- Valtaojan esitelmä maailmanlopuista. Kirkkonummen Komeetta.
- Valtaojan luento: Kotona maailmankaikkeudessa (30 min äänitallenne 2002). Kantti.net.
- Miten minusta tuli minä, Esko Valtaoja (2005). Ylen Elävä arkisto.
- Punainen lanka: Esko Valtaoja (video) (2007). Ylen Elävä arkisto.
- Valtaojan luento: Voiko tieteeseen luottaa? (1 h äänitallenne, 2008). Kantti.net.
- Esko Valtaoja: Seitsemän prosenttia, eli miksi tutkija ei usko. Vartija 4/2002.
- Esko Valtaoja: Minun pohjoiseni: Muistin sirpaleita ja valon heijastuksia. Kaltio 2/2005.
