Toimittaja
| Toimittaja | |
|---|---|
 Sun News Networkin toimittaja vuonna 2011. |
|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Media-ala |
| Koulutus | Yliopisto, Ammattikorkeakoulu |
| Työpaikka | Lehdistö, Radio, Televisio |
| Lähinimikkeitä | Sanomalehtimies, Journalisti |
Toimittaja (myös journalisti tai lehtimies) kerää ja levittää tietoa ajankohtaisista tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä.
Uutistoimittajat luovat raportteja joukkotiedotusvälineisiin, kuten sanomalehtiin, televisioon, radioon ja internetin uutispalveluihin. Uutistoimittajat etsivät lähteitä työlleen, heidän raporttinsa voivat olla puhuttuja tai kirjoitettuja ja niiden odotetaan useimmiten raportoivan mahdollisimman objektiivisesti ja puolueettomasti palvellakseen yhteiskunnan hyvää.
Informaatiota kerätään useilla tavoilla: tiedotustilaisuuksien, lehdistötiedotteiden, haastatteluiden, henkilökohtaisten suhteiden, vihjeiden, sosiaalisen median tai vanhojen uutisten seuraamisen ja ajan tasalle saattamisen avulla. Lisäksi toimittaja voi tarkoituksella tai sattumalta olla paikalla uutisoitavan ilmiön tapahtuessa.
Journalisteja suojelevan komitean (engl. The Committee to Protect Journalists) mukaan vuonna 2021 vangittiin 293 journalistia. Eniten vangitsivat Kiina (50), Myanmar (26), Egypti (25), Vietnam (23) ja Valko-Venäjä (16).[1]
Journalistit pyrkivät työssään tiedonvälityksen objektiivisuuteen. Journalistinen objektiivisuus tarkoittaa pyrkimystä oikeudenmukaisuuteen, asiallisuuteen ja puolueettomuuteen. Kriittisyys vallanpitäjiä kohtaan alkoi kehittyä 1700-luvulla ja vallan kolmijako-oppia alettiin soveltaa kutsumalla journalisteja neljänneksi valtiomahdiksi.
Journalismin objektiivisuus jättää tiedon vastaanottajille vapauden päättää, mitä mieltä he ovat asiasta, julkistamalla pelkät tosiseikat ja antamalla yleisön tulkita niitä itse. Objektiivisuuden säilyttämiseksi journalismissa toimittajan tulisi esittää tosiasiat, vaikkeivät ne miellyttäisi häntä. Objektiivisen raportoinnin on tarkoitus kuvata asioita ja tapahtumia neutraalilla ja puolueettomalla tavalla riippumatta kirjoittajan mielipiteestä tai henkilökohtaisesta vakaumuksesta. [2]
Journalismi Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimittajan ammatti on Suomessa vapaa, eli siihen ei vaadita tietyntyyppistä koulutusta. Varsinkin aiemmin toimittajan työhön pätevöidyttiin elämänkokemuksen kautta. Monilla toimittajilla on kuitenkin nykyisin journalistiikan, tai viestinnän koulutus, tai muita vastaavia opintoja[3]. Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 14 000 toimittajaa ja media-alan työntekijää. [4]
Toimittajakoulutus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimittajaksi voi opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamalla journalistiikan tai viestinnän tutkinnon. Myös monet kansanopistot tarjoavat media-alan koulutusta.[5]
Journalistiikkaa voi opiskella pääaineena Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Lisäksi viestintää voi opiskella pääaineena Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa sekä Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa opinnot suuntautuvat selkeimmin journalismiin ja tähtäävät toimittajan ammattiin useimmiten lehdistön, radion, television ja uusmedian palveluksessa.[6][7] Tampereen yliopistossa voi valita myös kuvajournalismin erikoistumisopinnot kandivaiheessa sekä valmistua Visuaalisen journalismin maisteriohjelmasta.[8] Åbo Akademissa annetaan toimittajan koulutusta Vaasassa. Se on osa 160 opintoviikon laajuista maisteritutkintoa, jossa toimittajakoulutus muodostaa 38 opintoviikon sivuainekokonaisuuden. Koulutukseen voivat hakea myös muut kuin Åbo Akademin opiskelijat, ja opinnot kestävät 1,5 vuotta.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa medianomin (AMK) tutkinnon.[9] Turun ammattikorkeakoulussa voi suorittaa journalismin koulutusohjelman, joka keskittyy ensisijaisesti sähköiseen mediaan.[10] Helsingissä medianomin tutkinnon voi suorittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun talouspainotteisessa journalismin koulutusohjelmassa.[11]
Toimittajakoulutusta on myös Voionmaan opistossa.[12] Kymmenen kuukauden toimittajalinjalla on mahdollisuus suorittaa myös tiedotusopin perusopinnot.
Sanoman toimittajakoulu on aikaisemmin kouluttanut toimittajia yhtiön lehtien palvelukseen, mutta nykyään se keskittyy yhtiön omien toimittajien lisä- ja täydennyskoulutukseen.lähde?
Lehtikuvaajaksi, kuvatoimittajaksi tai valokuvaajaksi valmiudet antaa visuaalisen journalismin opinnot. [13]
Tilapäisesti toimittajia voidaan pitää palveluksessa ilman koulutustakin.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Number of journalists behind bars reaches global high Committee to Protect Journalists. Viitattu 19.7.2022. (englanti)
- ↑ Guidelines for Journalists Ethicnet. Viitattu 2.2.2021. (englanti)
- ↑ Viestintä: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ Tietoa jäsenistämme Journalistiliitto. Arkistoitu 19.7.2022. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ http://www2.edu.fi/lehtiverstas/toimittajakoulu/osa0.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Journalistiikka Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Arkistoitu 7.7.2022. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Journalistiikka, Viestinnän monitieteinen koulutus Tampereen korkeakouluyhteisö. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Visuaalisen journalismin maisteriohjelma Tampereen korkeakouluyhteisö. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ [1]
- ↑ http://www.turku.diak.fi/viestinnan_koulutusohjelma (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus-ja-hakeminen/tutkintokoulutus/toimittajakoulutus (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lehtitoimittajakoulutus (Arkistoitu – Internet Archive) ja Radio- ja TV-toimittajakoulutus (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Opinnot Katse. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Nuori luontopalstan pitäjä: Toimittajana haluaisin herätellä ihmisiä Keski-Uusimaa. 23.6.2016. Viitattu 22.3.2017.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lintula, Anni & Valkama, Meri: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7934-6
- Okkonen, Antero. Toimittajan työ 1. Karisto. 1974. ISBN 9512308053.
- Toimittajat elokuvassa -teemanumero, Filmihullu 6/2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahdenmäki, Ari: Hiljainen tieto jakoon. Journalisti 13/2009. (Arkistoitu sivu)
- Toimittajien kertomuksia omasta työstään Töissä.fi.
- Ammattina toimittaja Anna.fi.