Toimittaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toimittaja
Suomen presidentti Tarja Halonen ja Venäjän sen aikainen presidentti Vladimir Putin toimittajien ympäröiminä keväällä 2002
Suomen presidentti Tarja Halonen ja Venäjän sen aikainen presidentti Vladimir Putin toimittajien ympäröiminä keväällä 2002
Tyyppi Ammatti
Toimiala Media-ala
Koulutus Yliopisto, Ammattikorkeakoulu
Työpaikka Lehdistö, Radio, Televisio
Lähinimikkeitä Sanomalehtimies, Journalisti
Phoenix -kanavan toimittaja työssään.

Toimittaja (journalisti tai lehtimies) kerää ja levittää tietoa ajankohtaisista tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä.

Uutistoimittajat luovat raportteja joukkotiedotusvälineisiin kuten sanomalehtiin, televisioon, radioon ja internetin uutispalveluihin. Uutistoimittajat etsivät lähteitä työlleen, heidän raporttinsa voivat olla puhuttuja tai kirjoitettuja ja niiden odotetaan useimmiten raportoivan mahdollisimman objektiivisesti ja puolueettomasti palvellakseen yhteiskunnan hyvää.

Informaatiota kerätään useilla tavoilla: tiedotustilaisuuksien, lehdistötiedotteiden, haastatteluiden, henkilökohtaisten suhteiden, vihjeiden, sosiaalisen median tai vanhojen uutisten seuraamisen ja ajan tasalle saattamisen avulla. Lisäksi toimittaja voi tarkoituksella tai sattumalta olla paikalla uutisen tapahtuessa.

Journalisteja suojelevan komitean (The Committee to Protect Journalists) mukaan maailman suurimmat journalistien vangitsijat vuonna 2008 olivat [1] Burma, Kiina, Kuuba, Eritrea ja Uzbekistan.

Journalismi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittajan ammatti on Suomessa vapaa, eli siihen ei vaadita tietyntyyppistä koulutusta. Varsinkin ennen toimittajan työhön pätevöidyttiin elämänkokemuksen kautta. Suurin osa suomalaisista toimittajista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.lähde?

Toimittajakoulutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittajaksi voi opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamalla viestinnän tutkinnon. Myös monet kansanopistot tarjoavat media-alan koulutusta.[2]

Viestintää voi opiskella pääaineena Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa sekä Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa opinnot ovat selkeimmin suuntautuneet joukkoviestintään ja journalismiin ja tähtäävät toimittajan ammattiin lähinnä lehdistön, radion, television ja uusmedian palveluksessa.[3] Åbo Akademissa annetaan toimittajan koulutusta Vaasassa. Se on osa 160 opintoviikon laajuista maisteritutkintoa, jossa toimittajakoulutus muodostaa 38 opintoviikon sivuainekokonaisuuden. Koulutukseen voivat hakea myös muut kuin Åbo Akademin opiskelijat, ja toimittajan opinnot kestävät 1,5 vuotta.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa medianomin (AMK) tutkinnon.[4] Turun ammattikorkeakoulussa voi suorittaa journalismin koulutusohjelman, joka keskittyy ensisijaisesti sähköiseen mediaan.[5] Helsingissä medianomin tutkinnon voi suorittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun talouspainoitteisessa journalismin koulutusohjelmassa.[6]

Toimittajakoulutusta on myös Voionmaan opistossa.[7] Kymmenen kuukauden toimittajalinjalla on mahdollisuus suorittaa myös tiedotusopin perusopinnot.

Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulu on aikaisemmin kouluttanut toimittajia yhtiön lehtien palvelukseen, mutta nykyään se keskittyy yhtiön omien toimittajiensa lisä- ja täydennyskoulutukseen.lähde?

Lehtikuvaajaksi, kuvatoimittajaksi tai valokuvaajaksi valmiudet antaa visuaalisen journalismiin opinnot.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lintula, Anni & Valkama, Meri: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7934-6.
  • Antero Okkonen: Toimittajan työ

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]