Toimittaja

Suomen presidentti Tarja Halonen ja Venäjän sen aikainen presidentti Vladimir Putin toimittajien ympäröiminä keväällä 2002.

Phoenix -kanavan toimittaja työssään.

Toimittaja (journalisti tai lehtimies) kerää ja levittää tietoa ajankohtaisista tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä.

Uutistoimittajat luovat raportteja joukkotiedotusvälineisiin kuten sanomalehtiin, televisioon, radioon ja internetin uutispalveluihin. Uutistoimittajat etsivät lähteitä työlleen, heidän raporttinsa voivat olla puhuttuja tai kirjoitettuja ja niiden odotetaan useimmiten raportoivan mahdollisimman objektiivisesti ja puolueettomasti palvellakseen yhteiskunnan hyvää.

Informaatiota kerätään useilla tavoilla: tiedotustilaisuuksien, lehdistötiedotteiden, haastatteluiden, henkilökohtaisten suhteiden, vihjeiden tai vanhojen uutisten seuraamisen ja ajan tasalle saattamisen avulla. Lisäksi toimittaja voi tarkoituksella tai sattumalta olla paikalla uutisen tapahtuessa.

Journalisteja suojelevan komitean (The Committee to Protect Journalists) mukaan maailman suurimmat journalistien vangitsijat vuonna 2008 olivat Burma, Kiina, Kuuba Eritrea ja Uzbekistan.

Journalismi Suomessa

Toimittajan ammatti on Suomessa vapaa, eli siihen ei vaadita tietyntyyppistä koulutusta. Varsinkin ennen toimittajan työhön pätevöidyttiin elämänkokemuksen kautta. Suurin osa suomalaisista toimittajista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.^lähde?

Toimittajakoulutus Suomessa

Toimittajaksi voi opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamalla viestinnän tutkinnon. Myös monet kansanopistot tarjoavat media-alan koulutusta.

Viestintää voi opiskella pääaineena Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa sekä Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa opinnot ovat selkeimmin suuntautuneet joukkoviestintään ja journalismiin ja tähtäävät toimittajan ammattiin lähinnä lehdistön, radion, television ja uusmedian palveluksessa. Åbo Akademissa annetaan toimittajan koulutusta Vaasassa. Se on osa 160 opintoviikon laajuista maisteritutkintoa, jossa toimittajakoulutus muodostaa 38 opintoviikon sivuainekokonaisuuden. Koulutukseen voivat hakea myös muut kuin Åbo Akademin opiskelijat, ja toimittajan opinnot kestävät 1,5 vuotta.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa medianomin (AMK) tutkinnon. Turun ammattikorkeakoulussa voi suorittaa journalismin koulutusohjelman, joka keskittyy ensisijaisesti sähköiseen mediaan. Helsingissä medianomin tutkinnon voi suorittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun talouspainoitteisessa journalismin koulutusohjelmassa.

Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulu on aikaisemmin kouluttanut toimittajia yhtiön lehtien palvelukseen, mutta nykyään se keskittyy yhtiön omien toimittajiensa lisä- ja täydennyskoulutukseen.^lähde?

Lehtikuvaajaksi, kuvatoimittajaksi tai valokuvaajaksi valmiudet antaa visuaalisen journalismiin opinnot.^lähde?

Kirjallisuus

• Lintula, Anni & Valkama, Meri: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7934-6.
• Antero Okkonen: Toimittajan työ

Aiheesta muualla

• Ammattina toimittaja
• Uutistoimittajan haastattelu
• Opintoluotsi: Toimittajan työ on vaihtelevaa ja palkitsevaa (toimittajan haastattelu)
• Ari Lahdenmäki: Hiljainen tieto jakoon. Journalisti 13/2009.