Haastattelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Urheiluvalmentajaa haastatellaan.

Haastattelu on suullinen keskustelu, jossa kartoitetaan ja selvitetään asioita.

Haastattelututkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haastattelu on laajalti käytetty menetelmä humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaineiston keräämisessä. Tutkimushaastatteluissa voidaan rakenteellisesti erottaa ainakin kaksi perustyyppiä: lomakehaastattelu eli ns. strukturoitu haastattelu ja teemahaastattelu. Lomakehaastattelussa haastattelija esittää haastateltavalle kysymyksiä valmiiksi luodusta (strukturoidusta) kysymysluettelosta; teemahaastattelu taas etenee vapaamuotoisemmin, haastattelijan määrittelemien aihepiirien eli teemojen pohjalta. Syvähaastattelussa korostuu haastattelijan ammattitaito, vuorovaikutusosaaminen ja aihepiirin tuntemus, koska haastattelun eteneminen määräytyy haastattelijan ja haastateltavan dialogissa ilman voimakkaasti ohjaavaa kaavaa.

Historiantutkimuksessa haastatteluilla voidaan kerätä katoavaa muistitietoa tallennettavaan muotoon (esimerkiksi äänitteeksi tai kirjalliseksi asiakirjaksi).

Työpaikkahaastattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpaikkahaastattelussa selvitetään työtä hakevan henkilön soveltuvuutta ja motivaatiota kyseiseen työtehtävään. Työpaikkahaastattelussa sekä työnantaja että työntekijä kertovat itsestään. Työnantaja kertoo yrityksestä ja työtehtävästä. Työnhakija kertoo omista valmiuksistaan, toiveistaan ja motivaatiostaan sekä tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Mielipidetiedustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin sanottua yleistä mielipidettä selvittävistä haastatteluista käytetään usein arkikielessä nimitystä gallup, jolla viitataan George Gallupin kehittämään menetelmään. Mielipidetiedusteluja teettävät esimerkiksi yritykset. Myös tiedotusvälineet tilaavat usein mielipideselvityksiä ajankohtaisista kiistakysymyksistä ja julkaisevat tulokset näyttävästi uutisena.

Haastattelu toimitustyössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haastattelu kuuluu journalistisen työskentelyn perusmenetelmiin. Haastattelua käytetään useilla tavoilla. Henkilöhaastattelu luo kuvaa haastatellun persoonasta. Uutishaastattelussa tiedustellaan haastateltavalta uutisen aiheeseen liittyviä tietoja tai mielipiteitä. Taustahaastattelussa toimittaja hankkii tietoja, mutta haastateltavan nimeä ja hänen repliikkejään ei välttämättä mainita jutun yhteydessä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena: Teemahaastattelu. 4. painos (7. painos 1995). Helsinki: Yliopistopaino, 1988. ISBN 951-570-030-2.
  • Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena: Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008. ISBN 978-952-495-073-2.
  • Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (toim.): Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-169-0.
  • Ruusuvuori, Johanna & Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti (toim.): Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-309-8.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.