Sosiaalinen media

Korealaisia internetkahvilassa

Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria. Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan “Sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.

Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.

Sosiaalinen media on käsitteenä yleistynyt vuodesta 2007 lähtien, jonka jälkeen se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista. Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.

Sisällöt

Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa (engl. user generated content, community created content). Sisältöä tuotetaan yhdessä, vertaistuotannon (engl. peer production) menetelmin. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Puhutaankin käyttötuotannosta, (engl. produsage: production+usage) jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti liittyä johdannaisten tai uusien sisältöjen tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan puhutaan joskus tuottajakuluttajista (engl. prosumer: producer+consumer) tai pro-harrastajista (engl. proam: professional+amateur), jotka tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan.

Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on erittäin matala, sisältö leviää viiveettä ja ilman ulkopuolisen tahon suorittamaa etukäteisvalvontaa. Osallistumisesta ei makseta rahallista korvausta. Yleensä sosiaalisen median palvelut toimivat alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä.

Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja.

Sosiaalisen median yhteisöllisyys

Sosiaalinen media synnyttää monenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, ryhmät, verkkoyhteisöt ja parvet. Sosiaalisen rakenteen ohella yhteisöllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi sen tiukkuuden ja ajallisen pysyvyyden mukaan.

Sosiaalisen median yhteisöllisyyteen läheisesti liittyvät uudet kulttuuriset käytännöt kuten avoimuus ja tiedon jakaminen muovaavat laajalti yhteiskuntaa. Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodoista puhuttaessa voidaan käyttää myös käsitteitä sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Sosiaalisessa mediassa syntyvä käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilöbrändiä.

Verkkoteknologiat

Sisältöjen avoin jakaminen ja yhteisöjen muodostuminen edellyttävät verkkoteknologioita, jotka yhdistävät ihmiset ja sisällöt vaivatta, avoimesti ja pääosin ilmaiseksi. Tim O'Reillyn lanseeraama käsite web 2.0 ymmärretään usein tarkoittavan uusia teknologioita, käyttäjälähtöisiä suunnitteluperiaatteita, palveluita ja välineitä, joita sosiaalinen media hyödyntää.

Verkkoteknologioiden kehitys oli tärkeimpiä seikkoja, jotka vauhdittivat sosiaalisen median palvelujen yleistymistä. Uudet sovellukset mahdollistivat helppokäyttöisten ja nopeasti käyttöönotettavien julkaisujärjestelmien ja käyttäjien välisen vuorovaikutuksen mahdollistavien verkkopohjaisten ohjelmistojen yleistymisen ns. tavallisten käyttäjien keskuudessa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit.

Esimerkkejä ulkomaisista ja kotimaisista sosiaalisen median palveluista

Uusia sosiaalisen median palveluita syntyy ja kuolee päivittäin. Tähän luetteloon on kerätty suurimpia, suosituimpia ja keskeisimpiä eri alojen palveluita. Valikoima perustuu löyhästi Sosiaalinen media opetuksessa -kirjan välineluetteloon.

• Linkkien ja uutisten jakopalveluita:
  • Delicious – kirjanmerkkien jakopalvelu
  • Diigo - kirjanmerkkien jakopalvelu
  • Furl – kirjanmerkkien jakopalvelu
  • Second Brain - kirjanmerkkien jakopalvelu
  • Reddit - linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu
  • Digg – uutisten jakopalvelu
• Blogipalveluita:
  • WordPress – blogipalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto
  • LiveJournal - blogipalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden kattavaan yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen muiden käyttäjien kanssa
  • Blogger – Googlen omistama blogipalvelu. Yksi Twitterin perustajista oli mukana perustamssa Bloggeria.
  • Vuodatus – suomalainen blogipalvelu
  • Tumblr - suosittu blogipalvelu
  • Blogilista – suomalainen blogihakemisto
• Mikroblogipalveluita:
  • Qaiku – mikroblogauspalvelu (suosittu Suomessa, kerännyt suuren osan Jaikun käyttäjistä)
  • Jaiku – mikroblogauspalvelu (oli suosittu Suomessa, nykyisin vähemmällä käytöllä)
  • Twitter – mikroblogauspalvelu (suosituin maailmalla)
• Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita:
  • Wikipedia – avoin tietosanakirja
  • MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto (jolla kaikki Wikimedia Foundationin palvelut on toteutettu)
  • TWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
  • Wikispaces – wikipalvelu
  • Wetpaint – wikipalvelu
  • Jottit – wikipalvelu
  • pbworks – wikipalvelu
  • Purot.net – ensimmäinen suomalainen wikipalvelu
  • Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta
• Mediapalveluita:
  • Flickr – kuvien jakelupalvelu
  • Photobucket – kuvien jakelupalvelu
  • SlideShare - Powerpoint slidejen ja esitysten jakelupalvelu
  • Prezi - uudenlaisten esitysten luominen ja jakelu
  • YouTube – videoiden jakelupalvelu
  • Vimeo – videoiden jakelualusta, HD-videot
• Yhteisöjä:
  • Facebook – alun perin yliopisto-opiskelijoille suunnattu, nykyisin kaikille tarkoitettu yhteisöpalvelu
  • MySpace – etenkin musiikkiin ja bändeihin panostava yhteisöpalvelu
  • Suomi24 – Suomen suurin yhteisö, jossa yli 2 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää
  • IRC-Galleria – Suomen suurin nuorten aikuisten nettiyhteisö, jossa on n. 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää
  • cross.tv - kaikille avoin monikielinen kristillisiin arvoihin perustuva sosiaalinen multimediaverkkoyhteisö
  • LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu
  • Last.fm - musiikkiharrastajien palvelu, jossa mm. voi tilastoida kuunteluitaan ja saada suosituksia
  • Friendfeed – avoin verkostoitumispalvelu
  • Ning – pienyhteisöpalvelu
  • Alastonsuomi.com - yhteisöpalvelu
  • Bebo – yhteisöpalvelu, laajasti muokattavat käyttäjien omat sivut
  • HeiaHeia - kuntoiluun keskittynyt yhteisöpalvelu
  • Firmakirja – yrityksille suunnattu yhteisöpalvelu
  • Avainklubi - Yhteisö, jossa ideoidaan ja kehitetään suomalaisia tuotteita
• Virtuaalimaailmoja:
  • Second Life
  • Habbo Hotel

Esimerkkejä organisaatioiden sosiaalisen median ohjeista

• SAK Sosiaalisen median ohjeistus SAK:n henkilöstölle
• Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö Katsaus: Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle
• Oulun yliopisto Sosiaalisen median ohjeistus
• Itä-Suomen yliopisto Sosiaalisen median käytön suositus
• Hämeen ammattikorkeakoulun 'someketti' Sosiaalisen median ohjeistus henkilöstölle
• Listaus some-ohjeistuksista sosiaalinenmedia.org:ssa

Sosiaalisen median ilmiöitä

Sosiaalinen media tarjoaa helpon vaikutuskanavan monille: esimerkiksi poliittisille toimintaryhmille, yhden asian liikkeille tai yksittäisille toimijoille. Se voi toimia myös yksittäisen henkilön vaikutuskanavana toiseen yksilöön nähden. Toisaalta, kun kaikilla on mahdollisuus tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, yhden henkilön vaikutukset voivat jäädä hyvin huomaamattomiksi.

Facebook

Englannin tiedustelupalvelu MI6 hakee työntekijöitä Facebookin avulla.

Facebook on myös monien puolueiden ja ehdokkaiden vaalitiedotuskanava.

Wayne Forrester surmasi vaimonsa Emma Forresterin sen jälkeen, kun oli muuttanut asumuseroon ja vaimo oli muuttanut siviilisäädykseen naimaton sekä hakenut uutta seuraa Facebookin kautta. Tuomio kuoliaaksi puukotuksesta oli murha, josta langetettiin Englannissa 14 vuoden vankeustuomio.

Huhut lasten ahdistelijoista karkaavat käsistä. Suomen poliisi kehottaa sanomalehti Kalevan kautta välttämään lasten ahdistelijoita koskevien huhujen levittämistä,

Suomi24

Yritykset ja yhteisöt ovat siellä missä ihmiset ovat verkossa. Esimerkiksi Kirkko kuulolla -palsta on keskustelupalsta, jossa voit kysyä kirkon työntekijöiltä uskoon ja elämään liittyvistä asioista. Kirkko kuulolla -palstalla on mukana pappeja, nuorisotyönohjaajia, diakoneja ja muita kirkon työntekijöitä.

IRC-Galleria

Suomen ilmavoimat on hakenut lentäjäkoulutukseen kiinnostuneita IRC-Galleriassa.

Ylikonstaapeli Marko "fobba" Forss Helsingin keskustan poliisipiiristä toimii IRC-Gallerian lähipoliisina kahden muun poliisin ohella. Nuoret voivat kysyä suoraan heitä askarruttavia kysymyksiä "galtsun" poliiseilta. Poliisi on myös aloittanut kiusaamisen vastaisen kampanjan galleriassa elokuussa 2009. Koulukiusaamisesta voi ilmoittaa verkon välityksellä suoraan poliisille.

Wikit

Wiki on sekä yhteisön ylläpitämä dokumenttien kokoelma että niiden luomiseen käytetty tietokanta. Koska wikiä on helppo muokata ja päivittää, se tarjoaa mahdollisuuden ajantasaiseen tiedonvälitykseen. Avoimen wikin tietoja voi päivittää periaatteessa kuka tahansa, mistä päin maailmaa tahansa ja milloin tahansa, mutta wiki voidaan luoda myös pienemmän yhteisön käyttöön rajoittamalla sivuston käyttöoikeutta.. Wikit ovat lisänneet tiedon määrää ja muuttaneet radikaalisti käsitystämme tiedon omistamisesta. Yksittäisistä esimerkeistä tunnetuimpia on Wikipedia.

YouTube

Pekka Eric Auvinen ja Matti Saari jättivät YouTubeen viestinsä ennen toteuttamiaan koulusurmia.

Sosiaalisen median tutkimusta Suomessa

• Suomalaisten some-tutkijoiden ryhmä LinkedIn:ssä: SMAT - Sosiaalinen Media Akateemisessa Tutkimuksessa
• Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu 2008. (pdf)
• Granö, Päivi: Internetin kuvagallerian omakuvat nuoren rajaamana paikkana, s. 13-36. Teoksessa: Saarikoski, Petri, Riikka Turtiainen & Päivi Granö (toim.): Raja. Kohtaamisia ja ylityksiä.. Pori: Turun yliopisto. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, 2006. ISBN 951-29-3171-0.
• Itkonen-Isakov, Terhi-Maija: Wikit ja blogit pedagogisina työkaluina, s. 50 - 58. Teoksessa: Viteli, J. & Kaupinmäki, S. (toim.) Tuovi 5: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2007 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tay. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7202-2
• Kaplan Andreas M., Haenlein Michael, (2010 in print; 2009 online), Users of the world, unite! The challenges and opportunities of social media, Business Horizons, Vol. 53, Issue 1
• Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa: Social Media: Introduction to the tools and processes of participatory economy. Tay. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008, ISBN 978-951-44-7374-6 (painettu kirja)
• Matikainen, Janne: [1] Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Helsingin yliopisto, Viestinnän tutkimuskeskus CRC 2009.
• Melakoski, Cai & Sirkesalo, Sohvi & Tirronen & Helena (TAMK): "Himottaa, mutta pelottaa?" - Suomalaisen sisältötuotantoalan näkemyksiä osallistumistaloudesta ja sosiaalisesta mediasta
• Rekola, P. 2011. Nuorten aikuisten verkkoyhteisöpalvelujen mobiilikäyttö. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
• Saarikoski Petri, Suominen Jaakko, Turtiainen Riikka, Östman Sari: FUNETista Facebookiin - Internetin kulttuurihistoria (Gaudeamus, 2009)
• Salmenkivi, Sami & Nyman, Niko: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0, Talentum 2007, ISBN 978-952-14-1239-4
• Suoranta, Juha & Vadén, Tere: Wikiworld, Pluto Press, 2010.

Katso myös

• Web 2.0
• Semanttinen Web
• Sosiaalisen median optimointi
• Sosiaalinen kirjanmerkki
• Sosiaalinen tilaus
• Dunbarin luku

Kirjallisuus

• Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari: Löydy - Brändää itsesi verkossa (Avain 2010)

Aiheesta muualla

• Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa (Tekes, 1.10.2009)
• Mediakasvatus ja uudet lukutaidot
• Kari A. Hintikka: Sosiaalinen media. Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 15.8.2008.
• OlliKopakkala.com. Kritiikkiä sosiaalista mediaa kohtaan.
• Sosiaalinenmedia.org. Esimerkkejä sosiaalisen median käytöstä Suomessa ja muualla.
• Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa. Asiantuntijat käsittelevät sosiaalista mediaa yrittäjien näkökulmasta.
• Sosiaalisen median määrityksestä ja käytöstä, viestinnän näkökulmasta.
• Marko Nenonen: Facebook muuttaa persoonaa. Helsingin sanomat 10.8.2011.
• Harto Pönkä: Sosiaalisen median katsauksia vuodesta 2009 lähtien (tilastoja, tutkimuksia ym.)
• Nettielämää: Sosiaalisen median maailmat -kirja verkossa