Sosiaalinen media

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sosiaalinen media mahdollistaa laajempaa ihmisten välistä kommunikointia kuin perinteiset joukkotiedotusvälineet

Sosiaalinen media (lyhennetään usein some[1]) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu.[2] Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria.[3] Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan ”sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.[4]

Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston[5] mukaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.

Sosiaalinen media on käsitteenä yleistynyt vuodesta 2007 lähtien, jonka jälkeen se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista.[6] Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.[7]

Sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa (engl. user generated content, community created content). Sisältöä tuotetaan yhdessä, vertaistuotannon (engl. peer production) menetelmin. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Puhutaankin käyttäjätuotannosta, (engl. produsage: production+usage) jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti liittyä uusien sisältöjen tai sovellusten tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan puhutaan joskus tuottajakuluttajista (engl. prosumer: producer+consumer) tai pro-harrastajista (engl. proam: professional+amateur), jotka tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan.

Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on erittäin matala, sisältö leviää viiveettä ja ilman ulkopuolisen tahon suorittamaa ennakkovalvontaa. Osallistumisesta ei makseta rahallista korvausta. Yleensä sosiaalisen median palvelut toimivat alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä.[8]

Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja.

Sosiaalisen median yhteisöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen media synnyttää monenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, ryhmät, verkkoyhteisöt ja parvet. Sosiaalisen rakenteen ohella yhteisöllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi sen tiukkuuden ja ajallisen pysyvyyden mukaan.[9]

Sosiaalisen median yhteisöllisyyteen läheisesti liittyvät uudet kulttuuriset käytännöt kuten avoimuus ja tiedon jakaminen muovaavat laajalti yhteiskuntaa. Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodoista puhuttaessa voidaan käyttää myös käsitteitä sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Sosiaalisessa mediassa syntyvä käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilöbrändiä.

Verkkoteknologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisältöjen avoin jakaminen ja yhteisöjen muodostuminen edellyttävät verkkoteknologioita, jotka yhdistävät ihmiset ja sisällöt vaivatta, avoimesti ja pääosin ilmaiseksi. Tim O'Reillyn lanseeraama käsite web 2.0 ymmärretään usein tarkoittavan uusia teknologioita, käyttäjälähtöisiä suunnitteluperiaatteita, palveluita ja välineitä, joita sosiaalinen media hyödyntää.

Verkkoteknologioiden kehitys oli tärkeimpiä seikkoja, jotka vauhdittivat sosiaalisen median palvelujen yleistymistä. Uudet sovellukset mahdollistivat helppokäyttöisten ja nopeasti käyttöönotettavien julkaisujärjestelmien ja käyttäjien välisen vuorovaikutuksen mahdollistavien verkkopohjaisten ohjelmistojen yleistymisen ns. tavallisten käyttäjien keskuudessa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit.

Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen media tarjoaa helpon vaikutuskanavan monille: esimerkiksi poliittisille toimintaryhmille, yhden asian liikkeille tai yksittäisille toimijoille. Se voi toimia myös yksittäisen henkilön vaikutuskanavana toiseen yksilöön nähden. Toisaalta, kun kaikilla on mahdollisuus tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, yhden henkilön vaikutukset voivat jäädä hyvin huomaamattomiksi. Uusia sosiaalisen median palveluita syntyy ja kuolee päivittäin. Tähän luetteloon on kerätty suurimpia, suosituimpia ja keskeisimpiä eri alojen palveluita. Valikoima perustuu löyhästi Sosiaalinen media opetuksessa -kirjan välineluetteloon.[2]

  • Linkkien ja uutisten jakopalveluita:
    • Delicious – kirjanmerkkien jakopalvelu
    • Furl – kirjanmerkkien jakopalvelu
    • Reddit - linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu
    • Digg – uutisten jakopalvelu
    • Diigo - kirjanmerkkien jakopalvelu
  • Blogipalveluita:
    • WordPress – blogipalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto
    • LiveJournal - blogipalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden kattavaan yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen muiden käyttäjien kanssa
    • Blogger – Googlen omistama blogipalvelu. Yksi Twitterin perustajista oli mukana perustamassa Bloggeria.
    • Vuodatus – suomalainen blogipalvelu
    • Tumblr - suosittu blogipalvelu
    • Blogilista – suomalainen blogihakemisto
  • Mikroblogipalveluita:
    • Qaiku – mikroblogauspalvelu (suosittu Suomessa, keräsi suuren osan Jaikun käyttäjistä, palvelu lopetettiin 15. lokakuuta 2012)
    • Jaiku – mikroblogauspalvelu (oli suosittu Suomessa, palvelu lopetettiin 15. tammikuuta 2012)
    • Twitter – mikroblogauspalvelu (suosituin maailmalla)
  • Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita:
    • Wikipedia – avoin tietosanakirja
    • MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto (jolla kaikki Wikimedia Foundationin palvelut on toteutettu)
    • Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta
    • Purot.net – ensimmäinen suomalainen wikipalvelu
    • TWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
    • Wikispaces – wikipalvelu
    • Wetpaint – wikipalvelu
    • Jottit – wikipalvelu
    • pbworks – wikipalvelu
  • Mediapalveluita:
    • Flickr – kuvien jakelupalvelu
    • Photobucket – kuvien jakelupalvelu
    • Pinterest - kuvien ja linkkien jakelu- ja kuratointipalvelu.
    • SlideShare - Powerpoint slidejen ja esitysten jakelupalvelu
    • Prezi - uudenlaisten esitysten luominen ja jakelu
    • YouTube – videoiden jakelupalvelu
    • Vimeo – videoiden jakelualusta, HD-videot
    • Bambuser - videoiden jakelualusta, suorat nettivideolähetykset
    • Scribd - esitysten ja muiden dokumenttien jakelupalvelu
  • Yhteisöjä:
    • Facebook – alun perin yliopisto-opiskelijoille suunnattu, nykyisin kaikille tarkoitettu yhteisöpalvelu
    • Foursquare – paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu
    • Google+ – Googlen perustama yhteisöpalvelu
    • MySpace – etenkin musiikkiin ja bändeihin panostava yhteisöpalvelu
    • Suomi24 – Suomen suurin yhteisö, jossa yli 2 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää
    • IRC-Galleria – Suomen suurin nuorten aikuisten nettiyhteisö, jossa on n. 450 000 rekisteröitynyttä käyttäjää
    • LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu
    • Last.fm - musiikkiharrastajien palvelu, jossa mm. voi tilastoida kuunteluitaan ja saada suosituksia
    • Ning – pienyhteisöpalvelu
    • Alastonsuomi.com - yhteisöpalvelu
    • HeiaHeia - kuntoiluun keskittynyt yhteisöpalvelu
    • Dribbble - graafisille suunnittelijoille suunnattu yhteisö, jossa he jakavat töitään ja kommentoivat toisten töitä.
    • Futisforum2 - Jalkapalloaiheinen keskustelufoorumi
    • Cross.tv - kaikille avoin monikielinen kristillisiin arvoihin perustuva sosiaalinen multimediaverkkoyhteisö
    • Avainklubi - Yhteisö, jossa ideoidaan ja kehitetään suomalaisia tuotteita
    • Friendfeed – avoin verkostoitumispalvelu
    • Bebo – yhteisöpalvelu, laajasti muokattavat käyttäjien omat sivut
    • Netlog - yhteisöpalvelu (yhdistyi Twoohon maaliskuussa 2014)
    • Firmakirja – yrityksille suunnattu yhteisöpalvelu
  • Virtuaalimaailmoja:
  • Verkkoyhteisöjä:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 21.2.2014.
  2. a b Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo: Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura, 2009. 978-951-792-383-5. Kirjan verkkosivut.
  3. Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio, 2008. Teoksen verkkoversio.
  4. Kaplan Andreas M., Haenlein Michael (2010) Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media, Business Horizons, 53(1), 59-68
  5. TSK Sanastokeskus: Sosiaalisen median sanasto (PDF) ISBN 978-952-9794-26-3. 2010. Viitattu 14.6.2010. fi
  6. Google Insight: Sosiaalinen media ja web 2.0 -käsitteiden esiintyminen Googlen hakuhistoriassa Viitattu 30.9.2011. fi
  7. Pönkä, Harto: Sosiaalisen median määritelmiä 27.7.2009. Viitattu 30.7.2009. fi
  8. "Sosiaalisen median tekijänoikeuskysymyksistä ensimmäinen opas yrityksille", Tampereen yliopiston tiedote 8.1.2007
  9. Pönkä, Harto: Sosiaalisen median yhteisöllisyys (esitys) 4.10.2010. Viitattu 30.9.2011. fi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä organisaatioiden sosiaalisen median ohjeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisen median tutkimusta ja kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]