Jyväskylän yliopisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväskylän yliopisto
Kasvatusopillinen korkeakoulu
Jyväskylän yliopiston logo.png
lat. Universitas Jyväskyläensis
Motto Amica veritas (Totuus on ystävä)
Perustettu 1934
Tyyppi Julkinen
Rehtori Matti Manninen
Henkilökunta 2 700
Opiskelijoita 15 000
Sijainti Jyväskylä, Suomi (62°14′11″N, 025°43′55″EKoordinaatit: 62°14′11″N, 025°43′55″E)
Kampus Seminaarinmäen, Mattilanniemen sekä Ylistönrinteen kampukset
Sivusto www.jyu.fi

Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY[1]) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa on noin 15 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 2 600. Vuonna 2013 Jyväskylän yliopistosta valmistui 1487 maisteria sekä 1187 kandidaattia ja 160 tohtoria. Kevään 2014 opiskelijavalinnassa yliopiston 1 500 aloituspaikkaa haki noin 14 800[2] , joista hyväksyttiin runsaat 1 500. Kaikki perustutkinto-opiskelijat eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon tähtäävät opiskelijat kuuluvat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston aluetta ilmakuvassa 1950-luvulla.

Jyväskylän yliopisto on saanut alkunsa Uno Cygnaeuksen kaupunkiin vuonna 1863 perustamasta Suomen ensimmäisestä suomenkielisestä opettajankoulutusseminaarista, joka vuonna 1934 muuttui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja edelleen vuonna 1966 Jyväskylän yliopistoksi. Viimeiset kansakoulunopettajat valmistuivat Jyväskylän seminaarista vuonna 1937.

Seminaarin ajalta ovat peräisin Seminaarinmäen vanhimmat, Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit”. Jyväskylän yliopiston kampus on lisäksi maailmankuulu lukuisista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, jotka ovat valmistuneet 1950–1970-luvuilla. Uudempia yliopiston rakennuksia on suunnitellut muun muassa arkkitehti Arto Sipinen.

Yliopistossa on myös kuusi Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä sekä neljä akatemiaprofessuuria. Fysiikan laitos (JYFL) valittiin kansalliseksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi 2010-2012 (KKA).

Yliopiston painoalat ovat:

  • Luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne
  • Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö
  • Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit
  • Liikunta ja hyvinvointi
  • Ihmisläheinen teknologia

Yliopiston rehtorina toimii Matti Manninen. Häntä edelsi vuodesta 1992 rehtorina toiminut Aino Sallinen. [3] Jyväskylän yliopiston rehtorit aikajärjestyksessä[4]:

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä: kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä, kaksi professorien edustajaa, yksi opetus- ja tutkimushenkilöstön edustaja, yksi muun henkilöstön edustaja ja yksi opiskelijoiden edustaja. Hallituksen puheenjohtaja on Anne-Christine Ritschkoff, VTT:n tieteellinen johtaja. Muut hallituksen jäsenet ovat:

  • Antti Määttä, Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja
  • Krista Varantola, emerita professori
  • Timo Ahonen, psykologian professori, yhteiskuntatieteellinen tiedekunnan dekaani
  • Rauno Julin, fysiikan professori, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
  • Auli Poutanen, ranskan kielen lehtori [5]
  • Kalle Jokinen, opiskelijajäsen.

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa:

  • humanistinen tiedekunta
  • informaatioteknologian tiedekunta
  • kasvatustieteiden tiedekunta
  • liikuntatieteellinen tiedekunta
  • matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
  • Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
  • yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Humanistinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän ylopiston päärakennus Capitolium

Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ovat edustettuina kieliä ja viestintää, taiteita ja musiikkia sekä kulttuuria ja historiaa tutkivat alat.

Tiedekunta on mukana Suomen Akatemian nimeämässä tutkimuksen huippuyksikössä: Yhteiskunnan historian huippuyksikkö (2012–2017), joka on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa. Vuoteen 2013 päätti toimintansa Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö (2008 - 2013).[6] Lisäksi kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset prosessit sekä kielen oppiminen ja kielenkäyttö ovat yliopiston itsensä nimeämiä kansainvälisesti merkittäviä tutkimusaloja. Muut tiedekunnan tutkimuksen vahvuudet kytkeytyvät yliopiston monitieteisiin osaamiskeskittymiin, joista neljässä tiedekunnan laitokset ovat mukana: Ihmistieteiden tutkimusmetodologia, Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -keskittymä sekä Ympäristö ja energia -osaamiskeskittymä. Humanistisesta tiedekunnasta noin puolet opiskelijoista valmistuu aineenopettajiksi.

Historian ja etnologian laitoksen oppiaineisiin kuuluvat Suomen historia, taloushistoria, yleinen historia ja etnologia. Laitosrakennukset Historica ja Villa Rana sijaitsevat Seminaarinmäen kampusalueella.

Kielten laitoksen oppiaineisiin kuuluvat (pääaineena) englannin kieli, latina, romaaninen filologia (ranskan kieli), ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri, suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille) sekä suomalainen viittomakieli. Lisäksi laitoksella voi opiskella sivuainekokonaisuuksia: antiikin kulttuuri, Deutsche Kulturstudien, espanjan kieli, italian kieli, italian kieli ja kulttuuri, kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys, slovakin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ulkomaalaisille sekä suomi toisena ja vieraana kielenä. Kielten laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Fennicumissa ja Philologicassa.

Musiikin laitoksen oppiaineina ovat musiikkitiede ja musiikkikasvatus (musiikin aineenopettajakoulutus). Lisäksi laitoksella on musiikkiterapian maisteriohjelma ja Music, Mind and Technology -maisteriohjelma. Laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Musicassa.

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (Taikun) tarjoamat oppiaineet ovat kirjallisuus, museologia, taidehistoria ja taidekasvatus. Lisäksi laitoksessa toimii englanninkielinen Interactions-maisteriohjelma, josta valmistuvien pääaine on digitaalinen kulttuuri. Maisteriopinnot voi tehdä myös hungarologian oppiaineesta. Laitoksen osana toimii myös Nykykulttuurin tutkimuskeskus, jossa koulutetaan tohtoreita pääaineenaan nykykulttuuri. Laitoksen tilat sijaitsevat Athenaeumissa ja Educassa Seminaarinmäellä.

Viestintätieteiden laitoksen oppiaineita ovat journalistiikka (painopisteenä media), puheviestintä (painopisteenä ihmisten keskinäinen vuorovaikutus) ja yhteisöviestintä (painopisteenä organisaatio). Kulttuurienvälinen viestintä on pääaineena Interactions -maisteriohjelmasta valmistuvilla. Laitoksen tilat sijaitsevat Seminaarinmäen kampusalueella Z-rakennuksessa.

Soveltavan kielentutkimuksen keskus eli Solki on yliopistoon kuuluva tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää kielikoulutusta Suomessa. Tutkimuksen painoaloja ovat kielitaidon arviointi, kielitaidon kehittyminen erilaisissa konteksteissa ja toimintayhteisöissä sekä kielikoulutuspolitiikka. Solkissa voi suorittaa tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon soveltavasta kielitieteestä. Keskus sijaitsee Ylioppilastalon tiloissa Seminaarinmäen kampusalueella.

Informaatioteknologian tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto, Agora.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa toimii kaksi opetusta tarjoavaa ainelaitosta, tietotekniikan laitos ja tietojenkäsittelytieteen laitos.

IT-tiedekunnassa on mahdollista opiskella pääaineena neljää eri oppiainetta: tietotekniikkaa, tietojenkäsittelytiedettä, tietojärjestelmätiedettä sekä kognitiotiedettä. Pääainevalinnoista riippuen opiskelijat valmistuvat filosofian (FM) tai kauppatieteiden maistereiksi (KTM). Opetuksen lisäksi informaatioteknologian tiedekunnan laitokset tekevät sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opetettu vuodesta 1967 asti. Nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen liitettiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta koko tietojenkäsittelytieteiden laitos sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta matematiikan laitoksesta irrotettu tietotekniikka omana laitoksenaan. Tiedekunnan dekaani on professori Pekka Neittaanmäki varadekaaneinaan Timo Tiihonen ja JAri Veijalainen.

Tiedekunnassa on maisteriopiskelijoita yli 1500, jatko-opiskelijoita reilut 150 ja henkilökuntaa samoin 200. Kaikki tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Agorassa Mattilanniemessä.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (TKTL) voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Tietojärjestelmätieteestä valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, ja tietojenkäsittelytieteestä sekä kognitiotieteestä filosofian maistereita. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetus ja tutkimus kohdistuu tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön osana liiketoiminnan tai julkishallinnon organisaatioiden toimintaa. Tietojärjestelmiä ja tietojenkäsittelyä tarkastellaan neljästä pääasiallisesta näkökulmasta, jotka ovat teknologinen näkökulma, ihmiskeskeinen näkökulma, liiketoiminnallinen näkökulma ja informaatiokeskeinen näkökulma. Laitoksen opetus jakautuu tietojärjestelmätieteessä kahteen suuntautumisvaihtoehtoon, jotka ovat järjestelmäkehitys (JK) sekä tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL).

Tietotekniikan laitoksella (TTL) opetetaan ja tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta. Laitoksella opiskelevat valmistuvat filosofian maistereiksi. Koulutusaloina ovat mobiilijärjestelmät, ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka, opettajankoulutus sekä laskennallinen tiede. Aloja yhdistävinä tekijöinä ovat matemaattinen perusosaaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

Kasvatustieteiden tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta. Tiedekuntaan liittyvät tiiviisti valtion harjoittelukoulu Jyväskylän normaalikoulu, jossa harjoittelee vuosittain lähes 1000 opettajaksi koulutettavaa opiskelijaa, ja Rehtori-instituutti, joka kehittää myös kansainvälisesti yliopistollista oppilaitosjohtamista. Rehtori-instituutilla on kansainväliset Master's degree program in Educational Leadership- sekä Master of Educational Management and Leadership (MEd) -ohjelmat.

Kasvatustieteiden laitoksella opetetaan erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta ja kasvatustiedettä. Laitoksen perinteet ovat pitkät: Jyväskylään perustettiin ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari vuonna 1863. Nykyistä yliopistoa edeltäneen Kasvatusopillisen korkeakoulun ensimmäinen väitöskirja tarkastettiin nimenomaan kasvatustieteissä keväällä 1949.

Opettajankoulutuslaitoksessa voi opiskella luokanopettajaksi, aineenopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Laitos tarjoaa myös viittomakielistä opettajankoulutusta ainoana opettajankoulutuslaitoksena Suomessa.

Liikuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston Liikunta-rakennus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan koulutusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee vuonna 1971 valmistuneessa akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa liikuntatieteen laitosrakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueen laidalla. Tiedekunnassa toimii kolme laitosta. Lisäksi tiedekunnassa toimii neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa: Master's Degree Programme in Sport Management and Health Promotion[7], Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity[8], Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology[9] sekä European Masters in Sport and Exercise Psychology[10].

Liikuntakasvatuksen laitokseen kuuluvat liikuntakasvatuksen yksikkö ja liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikkö. Liikuntakasvatuksen yksikön päätehtävät ovat liikuntapedagoginen ja liikuntapsykologinen koulutus ja tutkimus. Koulutuksen ydinalue on liikunnanopettajien koulutus. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman itsenäisiä oppiaineita ovat liikuntasosiologia sekä liikuntasuunnittelu ja -hallinto. Liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikön yhteydessä toimii myös erillinen palvelututkimusyksikkö Liikunnan kehittämiskeskus.

Terveystieteiden laitoksen oppiaineet ja tieteenalat ovat gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede, terveyden edistäminen ja terveyskasvatus, toimintaterapia sekä terveystieteet ja teknologia. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus – toimii sateenvarjoina monitieteiselle tutkimukselle. GEREC – Gerontologian tutkimuskeskus on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteinen tutkimuskeskus.

Liikuntabiologian laitos on tutkimukseen suuntautunut laitos, joka tarjoaa kursseja biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa sekä valmennus- ja testausopissa. Laitoksen yhteydessä toimii myös Neuromuscular Research Center.

Vuoden 2012 elokuun alussa tiedekunnan nimi muutettiin liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta liikuntatieteelliseksi tiedekunnaksi. Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa alkoi syksyllä 1963 liikuntakasvatuksen opintosuunta, joka itsenäistyi tiedekunnaksi korkeakoulun muututtua yliopistoksi.

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mattilanniemen ja Ylistönrinteen yhdistävä silta

Tiedekunnassa on neljä laitosta, joissa kaikissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Matematiikan ja tilastotieteen laitos toimii Mattilanniemessä, ja muut laitokset sijaitsevat Ylistönrinteellä. Laitosten tutkimus ja opetusalat ovat seuraavat:

Nanoscience Center (NSC), kansainvälinen kesäkoulu (JSS) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia.

Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä tiedekunnassa on viisi:

  • Biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö (2012-2017)
  • Analyysin ja dynamiikan matematiikan tutkimuksen huippuyksikkö (2014-2019) on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa.
  • Matematiikan Inversio-ongelmien huippuyksikkö on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa (2012-2017)
  • Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (2012-2017) on JY:n, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen, ja Aallon koordinoima huippuyksikkö.
  • Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö (2012-2017)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa voi opiskella pääaineena taloustiedettä, laskentatoimea, markkinointia, johtamista ja yrittäjyyttä. Sivuaineina tiedekunnassa opetetaan kauppaoikeutta, liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuutta ja vastaavaa englanninkielistä kokonaisuutta Basic Business Studies.

Pääaineiden opetuksen ja tutkimuksen painopistealueet ovat seuraavat:

  • Taloustiede – spatiaalinen työmarkkina-analyysi, rahamarkkinoiden ja kansainvälisen talouden tutkimus, työn taloustiede ja aluetaloustiede
  • Laskentatoimi – ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi sekä yritysrahoitus
  • Markkinointi – kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kuluttajakäyttäytyminen
  • Johtaminen – yritystoiminnan etiikka, henkilöstöjohtaminen ja sukupuolen näkökulma johtajuuteen
  • Yrittäjyys – perheyrittäjyys, alueellinen yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus

Tiedekunnassa toimii myös kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa. AUCTOR Master's Studies in Family Business on kansainvälinen kauppatieteiden maisterilinja, jonka painopistealueina ovat perheyrittäjyyden ja perheyritysten koulutus, tutkimus ja kehitys. Corporate Environmental Management on ympäristöjohtamisen maisterikoulutusohjlema, jollainen aloitettiin ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 1995.

Taloustieteellinen tiedekunta rankattiin World Resources Instituten alan koulutuksen maailmanlaajuisessa arvioinnissa 30 parhaimman joukkoon vuonna 2005.

Kauppakorkeakoulu oli aiemmin (1.9.2010 asti) nimeltään taloustieteiden tiedekunta.

Kauppakorkeakoulun Avance-johtamiskoulutus ja sen Executive MBA -koulutus on Association of MBAs -organisaation akkreditoima.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: psykologian koulutusala, josta vastaa psykologian laitos ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala, josta vastaa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Tiedekunnan molempien laitosten toimitilat sijaitsevat Ylistönmäellä.

Psykologian laitoksella opetetaan psykologiaa pääaineena, sivuaineena ja jatkokoulutuksena. Laitoksen tutkimus kohdistuu ihmisen elämänkaaren kehityspsykologiaan, psykoterapiaan ja hoitojärjestelmiin sekä oppimiseen, motivaatioon, muistiin ja niiden hermostollisen perustaan. Laitoksella toimii myös Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka.

Psykologian laitoksella toimi vuoteen 2011 asti Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö Oppiminen ja motivaatio.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö. Laitoksen maisteriohjelmia ovat kulttuuripolitiikka, kansalaisyhteiskunnan asijantuntijuus ja englanninkielinen Development and International Cooperation. Opetustarjontaan kuuluvat myös elämänkatsomustiedon, sukupuolentutkimuksen, sosiaali- ja psykogerontologian, yhteiskuntatieteen ja monitieteisen living with globalization -opintojen opintokokonaisuudet.

Laitoksen tutkimusalueita ovat:

  • Moraalinen ja poliittinen toimijuus, erityisesti kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta, minuus ja subjektiivisuus sekä parlamentarismi ja poliittinen ajattelu
  • Yhteiskunnallisten muutosprosessien kestävyys, erityisesti työn ja talouden, ympäristön ja sekä kulttuurin ja kulutuksen näkökulmista
  • Hyvinvoinnin muuttuvat politiikat ja käytännöt, erityisesti sukupuoleen, ikään ja perheeseen liittyen sekä hyvinvoinnin professioiden näkökulmasta

Tiedekunta jakoi Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikön (2008-2013) Helsingin yliopiston kanssa.

Erillisyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillislaitoksina Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimivat kirjasto, kielikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Agora Center, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sekä yliopiston tiedemuseo.

Jyväskylän yliopisto koordinoi Kokkolassa toimivaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusta, jonka toiminnassa ovat mukana myös Oulun ja Vaasan yliopistot.[15] Keskuksessa on noin 100 työntekijää ja runsaat 4 000 opiskelijaa.[15] Chydeniuksen tutkimuksen ja opetuksen aloja ovat kasvatustiede, tietotekniikka, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, lääketiede ja terveydenhuoltoala sekä luonnontieteet.[15] Syyskuussa 2007 sille valmistui uusi 5 000 kerrosneliömetrin kokoinen rakennus.[16]

Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2007 julkistaman selvityksen mukaan Jyväskylän yliopisto on maan tehokkain. Selvityksen johtopäätös on, että pienten monialaisten yliopistojen tuottavuus on kasvanut samalla kun suurten on laskenut.[17]

Viikkoa myöhemmin Helsingin yliopiston professorit teilasivat VATT:n selvityksen. He kritisoivat käytettyjä alakohtaisia vaativuuskertoimia ja tekivät uuden vertailun puolestaan verraten koulutusaloittain yliopistojen tuottavuutta alan keskimääräiseen tuottavuuteen ja yhdistämällä lopuksi kaikkien koulutusalojen tulokset koko yliopiston tulokseksi. Tällä menetelmällä Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu menestyivät.[18]

Jyväskylän yliopisto sijoittui vuosina 2011-2013 Shanghain listan kansainvälisessä yliopistorankkauksessa 500 parhaan yliopiston joukkoon. Jyväskylän yliopisto kutsuttiin vuonna 2011 osallistumaan arvostetun Times Higher Education -lehden maailmanlaajuiseen yliopistovertailuun, jota on nykymuodossaan tehty vuodesta 2010. Jyväskylän sijoitus on lokakuussa 2013 julkaistulla vuosien 2013-2014 listalla välillä 351−400. Yliopiston kasvatustieteen, psykologian ja filosofian tutkimus on arvioitu korkealle tasolle kansainvälisessä QS World University Rankings by Subject -vertailussa vuoden 2014 alussa. Kasvatustieteet pisteytettiin sijalle 51–100 ja psykologia sijalle 101–150. Nämä molemmat tieteenalat pysyttelivät edellisvuoden arvioinnin tasolla.

Varainhankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanja päättyi vuonna 2011. Muun muassa Osuuskauppa Keskimaa ja Vapo molemmat lahjoittivat 500 000 euroa. Tavoitteena yliopistolla oli 10 miljoonaa.[19] Varainhankintakampanjan kokonaistuotto nousi yli 16 miljoonan euron. Summasta suorina lahjoituksina saatiin noin 5,5 miljoonaa ja valtion 2,5-kertaisesta vastinrahasta kertyi 10,6 miljoonaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. Kolmen prosentin kasvu Jyväskylän yliopiston hakijamäärissä Huhtikuu 2014. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.4.2014.
  3. Jyväskylän yliopisto: Aino Sallinen jatkaa JY:n rehtorina 31.7.2012 saakka (html) 25.9.2009. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.10.2009. fi
  4. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylän yliopiston rehtorit (html) (Lista Jyväskylän yliopiston rehtoreista) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.10.2009. fi
  5. Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.
  6. Tutkimus Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Viitattu 13.2.2014.
  7. Master's Degree Programme in Sport Management and Health Promotion Jyväskylän yliopisto.
  8. Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity Jyväskylän yliopisto.
  9. Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology Jyväskylän yliopisto.
  10. European Masters in Sport and Exercise Psychology Jyväskylän yliopisto.
  11. Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  12. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  13. Kemian laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  14. Matematiikan ja tilastotieteen laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  15. a b c Kokkolan yliopistokeskus Chydenius avaa tutkimukselle tietä. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 18.
  16. Kokkolan yliopistokeskuksen uudisrakennus käyttön. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 4.
  17. Salmela, Kari: Kuopion yliopiston tehokkuus maan parhaimpia 9.10.2007. Kantti.net. Viitattu 16.10.2007.
  18. Prof. Jarkko Hautamäki, prof. Patrik Scheinin: Mielipide: Tehokkuuslistaus kaukana todellisuudesta. Helsingin Sanomat, 17.10.2007.
  19. Energiayhtiö Vapo lahjoitti puoli miljoonaa Jyväskylän yliopistolle Helsingin Sanomat. 16.6.2009. Viitattu 17.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän yliopisto.

Tiedekuntien verkkosivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillislaitosten verkkosivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]