Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto
Kasvatusopillinen korkeakoulu
Perustettu	1934
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Aino Sallinen
Henkilökunta	2 600
Opiskelijoita	15 000
Sijainti	Jyväskylä, Suomi (62.236263°N, 25.731869°E)
Kampus	Seminaarinmäen, Mattilanniemen sekä Ylistönrinteen kampukset
Sivusto	http://www.jyu.fi/

Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa on yli 15 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 2 600. Vuonna 2008 Jyväskylän yliopistosta valmistui ennätykselliset 2 100 maisteria ja 117 tohtoria. Kesän 2008 perushaussa yliopistoon hakeneiden määrä oli yli 11 600, joista hyväksyttyjä oli runsaat 1 600. Kaikki perusopiskelijat kuuluvat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan.

Historia

Yliopiston aluetta ilmakuvassa 1950-luvulla.

Jyväskylän yliopisto on saanut alkunsa Uno Cygnaeuksen kaupunkiin vuonna 1863 perustamasta Suomen ensimmäisestä suomenkielisestä opettajankoulutusseminaarista, joka 1934 muuttui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja edelleen vuonna 1966 Jyväskylän yliopistoksi. Viimeiset kansakoulunopettajat valmistuivat Jyväskylän seminaarista vuonna 1937.

Seminaarin ajalta ovat peräisin Seminaarinmäen vanhimmat, Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit”. Jyväskylän yliopiston kampus on lisäksi maailmankuulu lukuisista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, jotka ovat valmistuneet 1950–1970-luvuilla. Uudempia yliopiston rakennuksia on suunnitellut muun muassa arkkitehti Arto Sipinen.

Fysiikan laitos (JYFL) valittiin kansalliseksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi 2010-2012 (KKA). Yliopistossa on myös kahdeksan Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä sekä kolme akatemiaprofessuuria.

Yliopiston painoalat ovat:

• Luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne
• Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö
• Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit
• Liikunta ja hyvinvointi
• Ihmisläheinen teknologia

Yliopiston rehtorina on vuodesta 1992 toiminut Aino Sallinen, joka jatkaa virassaan 31.7.2012 saakka. Jyväskylän yliopiston rehtorit aikajärjestyksessä:

• Kaarle Oksala 1934–1940
• Erik Ahlman 1940–1948
• Aarni Penttilä 1948–1962
• Martti Takala 1963–1967
• Ilppo Simo Louhivaara 1967–1977
• Kalevi Heinilä 1977–1982
• Martti Takala 1982–1988
• Antti Tanskanen 1988–1992
• Aino Sallinen 1992–.

Hallinto

Jyväskylän yliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä: kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä, kaksi professorien edustajaa, yksi opetus- ja tutkimushenkilöstön edustaja, yksi muun henkilöstön edustaja ja yksi opiskelijoiden edustaja. Hallituksen puheenjohtaja on Jorma Rantanen, Työterveyslaitoksen entinen pääjohtaja. Muut hallituksen jäsenet ovat:

• Merja Haverinen, Keskon Järvi-Suomen aluejohtaja
• Pentti Vartia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen toimitusjohtaja
• Minna-Riitta Luukka, suomen kielen professori
• Juha Äystö, fysiikan professori
• Auli Poutanen, ranskan kielen lehtori
• Juha Lintula, opiskelijajäsen (31.12.2011 saakka)

Tiedekunnat

Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa:

• humanistinen tiedekunta
• informaatioteknologian tiedekunta
• kasvatustieteiden tiedekunta
• liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
• matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
• Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, 1.9.2010 asti taloustieteiden tiedekunta
• yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän ylopiston päärakennus Capitolium

Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ovat edustettuina kieliä ja viestintää, taiteita ja musiikkia sekä kulttuuria ja historiaa tutkivat alat.

Tiedekunnassa toimii kolme Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä: Monitieteisen musiikintutkimuksen (2008–2013), Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen (2008-2013) ja Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen (2006–2011) huippuyksiköt, jotka ovat yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. Lisäksi kielen oppiminen ja kielenkäyttö on yliopiston itsensä nimeämä kansainvälisesti merkittävä tutkimusala. Muut tiedekunnan tutkimuksen vahvuudet kytkeytyvät yliopiston monitieteisiin osaamiskeskittymiin, joista neljässä tiedekunnan laitokset ovat mukana: Ihmistieteiden tutkimusmetodologian osaamiskeskittymä, Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -keskittymä sekä Ympäristö ja energia -osaamiskeskittymä.

Historian ja etnologian laitoksen oppiaineisiin kuuluvat Suomen historia, taloushistoria, yleinen historia ja etnologia. Laitosrakennukset Historica ja Villa Rana sijaitsevat Seminaarinmäen kampusalueella.

Kielten laitoksen oppiaineisiin kuuluvat (pääaineena) englannin kieli, latina, romaaninen filologia (ranskan kieli), ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri sekä suomalainen viittomakieli. Lisäksi laitoksella voi opiskella sivuainekokonaisuuksia: antiikin kulttuuri, Deutsche Kulturstudien, Études françaises, espanjan kieli, estologia, italian kieli, Studi italiani, slovakin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ulkomaalaisille sekä suomi toisena ja vieraana kielenä. Kielten laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Fennicumissa ja Philologicassa.

Musiikin laitoksen oppiaineina ovat musiikkitiede ja musiikkikasvatus (musiikin aineenopettajakoulutus). Lisäksi laitoksella on musiikkiterapian maisteriohjelma, jossa pääaineena on musiikkiterapia. Laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Musicassa.

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (Taikun) tarjoamat oppiaineet ovat kirjallisuus, museologia, taidehistoria ja taidekasvatus. Lisäksi laitoksessa toimii englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme in Digital Culture, josta valmistuvien pääaine on digitaalinen kulttuuri. Laitoksen osana toimii myös Nykykulttuurin tutkimuskeskus, jossa koulutetaan tohtoreita pääaineenaan nykykulttuuri. Laitoksen tilat sijaitsevat Athenaeumissa Seminaarinmäellä ja Kärjessä Mattilanniemen kampusalueella.

Viestintätieteiden laitoksen oppiaineita ovat journalistiikka (painopisteenä media), puheviestintä (painopisteenä ihmisten keskinäinen vuorovaikutus) ja yhteisöviestintä (painopisteenä organisaatio). Kulttuurienvälinen viestintä on pääaineena Intercultural Communication -maisteriohjelmasta valmistuvilla. Laitoksen tilat sijaitsevat Seminaarinmäen kampusalueella.

Soveltavan kielentutkimuksen keskus eli Solki on yliopistoon kuuluva tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää kielikoulutusta Suomessa. Tutkimuksen painoaloja ovat kielitaidon arviointi, kielitaidon kehittyminen erilaisissa konteksteissa ja toimintayhteisöissä sekä kielikoulutuspolitiikka. Solkissa voi suorittaa tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon soveltavasta kielitieteestä. Keskus sijaitsee Ylioppilastalon tiloissa Seminaarinmäen kampusalueella.

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopisto, Agora.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa toimii kaksi opetusta tarjoavaa ainelaitosta, tietotekniikan laitos ja tietojenkäsittelytieteen laitos.

IT-tiedekunnassa on mahdollista opiskella pääaineena neljää eri oppiainetta: tietotekniikkaa, tietojenkäsittelytiedettä, tietojärjestelmätiedettä sekä kognitiotiedettä. Pääainevalinnoista riippuen opiskelijat valmistuvat filosofian (FM) tai kauppatieteiden maistereiksi (KTM). Opetuksen lisäksi informaatioteknologian tiedekunnan laitokset tekevät sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opetettu vuodesta 1967 asti. Nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen liitettiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta koko tietojenkäsittelytieteiden laitos sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta matematiikan laitoksesta irrotettu tietotekniikka omana laitoksenaan. Tiedekunnan dekaani on professori Pekka Neittaanmäki varadekaaneinaan Timo Tiihonen ja Jukka Heikkilä.

Tiedekunnassa on maisteriopiskelijoita on 2000, jatko-opiskelijoita lähes 200 ja henkilökuntaa samoin 200. Kaikki tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Agorassa Mattilanniemessä.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (TKTL) voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Tietojärjestelmätieteestä valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, ja tietojenkäsittelytieteestä sekä kognitiotieteestä filosofian maistereita. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetus ja tutkimus kohdistuu tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön osana liiketoiminnan tai julkishallinnon organisaatioiden toimintaa. Tietojärjestelmiä ja tietojenkäsittelyä tarkastellaan neljästä pääasiallisesta näkökulmasta, jotka ovat teknologinen näkökulma, ihmiskeskeinen näkökulma, liiketoiminnallinen näkökulma ja informaatiokeskeinen näkökulma. Laitoksen opetus jakautuu tietojärjestelmätieteessä kahteen suuntautumisvaihtoehtoon, jotka ovat järjestelmäkehitys (JK) sekä tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL).

Tietotekniikan laitoksella (TTL) opetetaan ja tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta. Laitoksella opiskelevat valmistuvat filosofian maistereiksi. Koulutusaloina ovat mobiilijärjestelmät, ohjelmistotekniikka, opettajankoulutus sekä simulointi ja optimointi (SIMO). Aloja yhdistävinä tekijöinä ovat matemaattinen perusosaaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

Edellisten lisäksi Agorassa toimii myös erillisyksikkö Agora Center, johon kuuuluu mm. pelien tutkimiseen erikoistunut Agora Game Lab.

Kasvatustieteiden tiedekunta

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta. Tiedekuntaan liittyvät tiiviisti valtion harjoittelukoulu Jyväskylän normaalikoulu, jossa harjoittelee vuosittain lähes 1000 opettajaksi koulutettavaa opiskelijaa, ja Rehtori-instituutti, joka kehittää myös kansainvälisesti yliopistollista oppilaitosjohtamista. Rehtori-instituutilla on kansainväliset Master's degree program in Educational Leadership- sekä Master of Educational Management and Leadership (MEd) -ohjelmat.

Kasvatustieteen laitoksella opetetaan erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta ja kasvatustiedettä. Laitoksen perinteet ovat pitkät: Jyväskylään perustettiin ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari vuonna 1863. Nykyistä yliopistoa edeltäneen Kasvatusopillisen korkeakoulun ensimmäinen väitöskirja tarkastettiin nimenomaan kasvatustieteissä keväällä 1949.

Opettajankoulutuslaitoksessa voi opiskella luokanopettajaksi, aineenopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Laitos tarjoaa myös viittomakielistä opettajankoulutusta ainoana opettajankoulutuslaitoksena Suomessa.

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa alkoi syksyllä 1963 liikuntakasvatuksen opintosuunta, joka itsenäistyi tiedekunnaksi korkeakoulun muututtua yliopistoksi. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan koulutusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee vuonna 1971 valmistuneessa akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa liikuntatieteen laitosrakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueen laidalla. Tiedekunnassa toimii kolme laitosta. Lisäksi tiedekunnassa toimii neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa: Master's Degree Programme in Sport Science and Management, Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity, Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology sekä Master's Degree Programme in Gerontology.

Liikuntatieteiden laitokseen kuuluvat liikuntakasvatuksen yksikkö ja liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikkö. Liikuntakasvatuksen yksikön päätehtävät ovat liikuntapedagoginen ja liikuntapsykologinen koulutus ja tutkimus. Koulutuksen ydinalue on liikunnanopettajien koulutus. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman itsenäisiä oppiaineita ovat liikuntasosiologia sekä liikuntasuunnittelu ja -hallinto. Liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikön yhteydessä toimii myös erillinen palvelututkimusyksikkö Liikunnan kehittämiskeskus.

Terveystieteiden laitoksen oppiaineet ja tieteenalat ovat gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede, terveyden edistäminen ja terveyskasvatus, toimintaterapia sekä terveystieteet ja teknologia. Laitoksen kaksi tutkimuskeskusta – Suomen gerontologian tutkimuskeskus (SGT) ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskus – toimivat sateenvarjoina monitieteiselle tutkimukselle.

Liikuntabiologian laitos on tutkimukseen suuntautunut laitos, joka tarjoaa kursseja biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa sekä valmennus- ja testausopissa. Laitoksen yhteydessä toimii myös Neuromuscular Research Center.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Mattilanniemen ja Ylistönrinteen yhdistävä silta

Tiedekunnassa on neljä laitosta, joissa kaikissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Matematiikan ja tilastotieteen laitos toimii Mattilanniemessä, ja muiden laitosten tilat sijaitsevat Ylistönrinteellä.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimus ja opetus suuntautuvat ekologiaan, vesistötieteisiin, molekyylitunnistukseen ja ympäristötieteisiin. Laitoksella koulutetaan myös biologian opettajia. Oppiaineita laitoksella on kaikkiaan 20.

Fysiikan laitoksen tutkimuksen ja koulutuksen pääalueet ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, elektroniikka, hiukkasfysiikka ja kosmologia sekä fysiikan opettajien koulutus.

Kemian laitoksen vahvuusalueita ovat rakennekemia, kemiallinen dynamiikka ja laskennallinen kemia sekä kemian opettajien koulutus.

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkimus- ja opetusalat ovat matematiikka, stokastiikka, tilastotiede sekä matematiikan opettajien koulutus.

NanoScience Center (NSC), Kansainvälinen kesäkoulu (JSS), Uusiutuva Energia (UE) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia.

Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä tiedekunnassa on kolme:

• Ydin- ja kiihdytinfysiikka (2006–2011)
• Evoluutiotutkimus (2006–2011)
• Virologia (2006–2011), yhteinen Helsingin yliopiston kanssa.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Mattilanniemen kampuksella toimivassa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa voi opiskella pääaineena kansantaloustiedettä, laskentatoimea, markkinointia, johtamista ja yrittäjyyttä. Sivuaineina tiedekunnassa opetetaan kauppaoikeutta, liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuutta ja vastaavaa englanninkielistä kokonaisuutta Basic Business Studies.

Pääaineiden opetuksen ja tutkimuksen painopistealueet ovat seuraavat:

• Kansantaloustiede – spatiaalinen työmarkkina-analyysi, rahamarkkinoiden ja kansainvälisen talouden tutkimus, työn taloustiede ja aluetaloustiede
• Laskentatoimi – ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi sekä yritysrahoitus
• Markkinointi – kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kuluttajakäyttäytyminen
• Johtaminen – yritystoiminnan etiikka, henkilöstöjohtaminen ja sukupuolen näkökulma johtajuuteen
• Yrittäjyys – perheyrittäjyys, alueellinen yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus

Tiedekunnassa toimii myös kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa. AUCTOR Master's Studies in Family Business on kansainvälinen kauppatieteiden maisterilinja, jonka painopistealueina ovat perheyrittäjyyden ja perheyritysten koulutus, tutkimus ja kehitys. Corporate Environmental Management on ympäristöjohtamisen maisterikoulutusohjlema, jollainen aloitettiin ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 1995.

Taloustieteellinen tiedekunta rankattiin World Resources Instituten alan koulutuksen maailmanlaajuisessa arvioinnissa 30 parhaimman joukkoon vuonna 2005.

Kauppakorkeakoulu oli aiemmin (1.9.2010 asti) nimeltään taloustieteiden tiedekunta.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: psykologian koulutusala, josta vastaa psykologian laitos ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala, josta vastaa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Tiedekunnan molempien laitosten toimitilat sijaitsevat Mattilanniemessä.

Psykologian laitoksella opetetaan psykologiaa pääaineena, sivuaineena ja jatkokoulutuksena. Laitoksen tutkimus kohdistuu ihmisen elämänkaaren kehityspsykologiaan, psykoterapiaan ja hoitojärjestelmiin sekä oppimiseen, motivaatioon, muistiin ja niiden hermostollisen perustaan. Laitoksella toimii myös Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka.

Psykologian laitoksella toimii Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö Oppiminen ja motivaatio (2006–2011).

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö sekä naistutkimus. Laitoksen maisteriohjelmia ovat kulttuuripolitiikka, sosiaaligerontologia ja englanninkielinen Development and International Cooperation. Opetustarjontaan kuuluvat myös elämänkatsomustiedon, sosiaaligerontologian ja yhteiskuntatieteen opintokokonaisuudet.

Laitoksella toimii Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikköä Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset (2006–2011)

Muita tutkimuksen painopistealueita ovat kansalaisyhteiskunnan, työelämän, kulttuurin ja sosiaalisten innovaatioiden tutkimus sekä yhteiskuntatieteellinen teoria.

Erillisiä yksiköitä

Erillisenä laitoksena Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimii Koulutuksen tutkimuslaitos.

Jyväskylän yliopisto koordinoi Kokkolassa toimivaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusta, jonka toiminnassa ovat mukana myös Oulun ja Vaasan yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Keskuksessa on noin 100 työntekijää ja runsaat 4 000 opiskelijaa. Chydeniuksen tutkimuksen ja opetuksen aloja ovat kasvatustiede, tietotekniikka, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, lääketiede ja terveydenhuoltoala sekä luonnontieteet. Syyskuussa 2007 sille valmistui uusi 5 000 kerrosneliömetrin kokoinen rakennus.

Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2007 julkistaman selvityksen mukaan Jyväskylän yliopisto on maan tehokkain. Selvityksen johtopäätös on, että pienten monialaisten yliopistojen tuottavuus on kasvanut samalla kun suurten on laskenut.

Viikkoa myöhemmin Helsingin yliopiston professorit teilasivat VATT:n selvityksen. He kritisoivat käytettyjä alakohtaisia vaativuuskertoimia ja tekivät uuden vertailun puolestaan verraten koulutusaloittain yliopistojen tuottavuutta alan keskimääräiseen tuottavuuteen ja yhdistämällä lopuksi kaikkien koulutusalojen tulokset koko yliopiston tulokseksi. Tällä menetelmällä Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu menestyivät.

Jyväskylän yliopisto sijoittui 2008 toistamiseen ns. Shanghain listan kansainvälisessä yliopistorankkauksessa 500 parhaan yliopiston joukkoon.

Varainhankinta

Valmistauduttaessa yliopistolain muutoksen myötä tapahtuvaan yliopistojen eriyttämiseen valtiosta Jyväskylän yliopisto aloitti varainhankinnan. Muun muassa Osuuskauppa Keskimaa ja Vapo molemmat lahjoittivat 500 000 euroa. Tavoitteena yliopistolla oli 10 miljoonaa. Varainhankintakampanjan kokonaistuotto nousi yli 16 miljoonan euron. Summasta suorina lahjoituksina saatiin noin 5,5 miljoonaa ja valtion 2,5-kertaisesta vastinrahasta kertyi 10,6 miljoonaa.

Aiheesta muualla

• Jyväskylän yliopisto
• Jyväskylän yliopiston historia aikajanalla. Jyväskylän yliopiston museo.

Tiedekuntien verkkosivut

• Humanistinen tiedekunta
• Informaatioteknologian tiedekunta
• Kasvatustieteiden tiedekunta
• Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
• Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
• Taloustieteellinen tiedekunta
• Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Erillislaitosten verkkosivut

• Kirjasto

Suomen yliopistot

Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² Taideyliopistot: Kuvataideakatemia¹ • Sibelius-Akatemia¹ • Teatterikorkeakoulu¹ Entiset yliopistot: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu • Helsingin kauppakorkeakoulu • Joensuun yliopisto • Kuopion yliopisto • Svenska social- och kommunalhögskolan • Taideteollinen korkeakoulu • Teknillinen korkeakoulu • Turun kauppakorkeakoulu ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). ² Yliopisto on yksikielisesti suomenkielinen. ³ Yliopisto on yksikielisesti ruotsinkielinen.