Jyväskylän yliopisto

Wikipedia

Jyväskylän yliopisto
Kasvatusopillinen korkeakoulu

Perustettu	1966
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Aino Sallinen
Henkilökunta	2 500
Opiskelijoita	16 000
Sijainti	Jyväskylä, Suomi (62.236263° N 25.731869° E)
Sivusto	http://www.jyu.fi/

Jyväskylän yliopisto on yliopisto Jyväskylässä. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa:

humanistinen tiedekunta
informaatioteknologian tiedekunta
kasvatustieteiden tiedekunta
liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
taloustieteiden tiedekunta
yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Jyväskylän yliopistossa on yli 16 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 2 500. Vuonna 2007 Jyväskylän yliopistossa suoritettiin 1 374 maisterin tutkintoa ja 130 tohtorin tutkintoa. Kesän 2007 perushaussa yliopistoon hakeneitten määrä oli yli 11 600, joista hyväksyttyjä oli runsaat n. 1 500. Kaikki perusopiskelijat kuuluvat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Humanistinen tiedekunta
3 Informaatioteknologian tiedekunta
4 Kasvatustieteiden tiedekunta
5 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
6 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
7 Taloustieteiden tiedekunta
8 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
9 Erillisiä yksiköitä
10 Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä
11 Lähteet
- 11.1 Viitteet
12 Aiheesta muualla
- 12.1 Tiedekuntien verkkosivut

[muokkaa] Historia

Jyväskylän yliopisto on saanut alkunsa kaupunkiin vuonna 1863 perustetusta Suomen ensimmäisestä suomenkielisestä opettajankoulutusseminaarista, joka 1934 muuttui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja edelleen vuonna 1966 Jyväskylän yliopistoksi. Seminaarin ajalta ovat peräisin Seminaarinmäen vanhimmat, Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset rakennukset, ”opin kasarmit”. Jyväskylän yliopiston kampus on lisäksi maailmankuulu lukuisista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, jotka ovat valmistuneet 1950–1970-luvuilla. Uudempia yliopiston rakennuksia on suunnitellut muun muassa arkkitehti Arto Sipinen.

Jyväskylän yliopistossa on yksi opetuksen laatuyksikkö sekä yhdeksän Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä. Yliopiston rehtorina on vuodesta 1992 toiminut Aino Sallinen.

[muokkaa] Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ovat edustettuina kieliä ja viestintää, taiteita ja musiikkia sekä kulttuuria ja historiaa tutkivat alat.

Tiedekunnassa toimii kolme Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä: Monitieteisen musiikintutkimuksen (2008–2013), Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö (2008-2013) ja Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen (2006–2011) yksiköt, jotka ovat yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. Lisäksi kielen oppiminen ja kielenkäyttö on yliopiston itsensä nimeämä kansainvälisesti merkittävä tutkimusala. Muut tiedekunnan tutkimuksen vahvuudet kytkeytyvät yliopiston monitieteisiin osaamiskeskittymiin, joista neljässä tiedekunnan laitokset ovat mukana: Ihmistieteiden tutkimusmetodologian osaamiskeskittymä, Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -keskittymä sekä Ympäristö ja energia -osaamiskeskittymä.

Vuonna 2002 yhdistyneen historian ja etnologian laitoksen oppiaineisiin kuuluvat Suomen historia, taloushistoria, yleinen historia, etnologia, folkloristiikka ja kulttuuriantropologia. Laitosrakennukset Historica ja Villa Rana sijaitsevat Seminaarinmäen kampusalueella.

Kielten laitoksen oppiaineisiin kuuluvat (pääaineena) englannin kieli, latina, romaaninen filologia (ranskan kieli), ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri sekä suomalainen viittomakieli. Lisäksi laitoksella voi opiskella sivuainekokonaisuuksia: antiikin kulttuuri, Deutsche Kulturstudien, Études françaises, espanjan kieli, estologia, italian kieli, Studi italiani, slovakin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ulkomaalaisille, suomi toisena ja vieraana kielenä, tanskan kieli ja kulttuuri. Kielten laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Fennicumissa ja Philologicassa.

Vuonna 1968 perustetun musiikin laitoksen oppiaineina ovat musiikkitiede, musiikkikasvatus (musiikin aineenopettajakoulutus) sekä täydennyskoulutuksena musiikkiterapia. Laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Musicassa.

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (Taikun) tarjoamat oppiaineet ovat kirjallisuus, museologia, nykykulttuuri, taidehistoria ja taidekasvatus. Lisäksi laitos tarjaa englanninkieliset maisteriohjelmat Nordic Arts and Culture Studies ja Digital Culture. Laitoksen tilat sijaitsevat Athenaeumissa Seminaarinmäellä, Juomatehtaalla sekä Parviaisen talossa.

Viestintätieteiden laitoksen oppinaineita ovat journalistiikka (painopisteenä media), kulttuurienvälinen viestintä (painopisteenä kulttuurienvälisyys), puheviestintä (painopisteenä ihmisten keskinäinen vuorovaikutus) ja yhteisöviestintä (painopisteenä organisaatio). Laitos sijaitsee Tourulan kampusalueella ToB-rakennuksessa.

Soveltavan kielentutkimuksen keskus eli SOLKI on yliopistoon kuuluva tutkimuslaitos, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat yhteiskuntaan ja yksilöihin liittyvät kielen, kielenkäytön ja kielenoppimisen kysymykset. Laitoksen tavoitteena on tukea ja kehittää kielikoulutusta Suomessa. Laitos antaa opetusta muun muassa soveltavassa kielitieteessä ja kielenopettamisen ja -oppimisen teknologiasta (KOO-KIT-opinnot). Laitos toimii Ylioppilastalon tiloissa Seminaarinmäen kampusalueella.

[muokkaa] Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopisto, Agora.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa toimii kaksi laitosta, joissa voi opiskella pääaineena neljää eri oppiainetta.

Tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opetettu vuodesta 1967 asti ja maisteriopiskelijoita on 2000. Jatko-opiskelijoita on lähes 200 ja henkilökuntaa samoin 200. Kaikki tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Agorassa Mattilanniemessä.

Informaatioteknologian tiedekunnan laitokset tekevät sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Tiedekuntaan kuuluu myös itsenäisenä laitoksena toimiva Tietotekniikan tutkimusinstituutti TITU, sekä erillisyksikkö Agora Center.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Laitoksen tutkimuksen tehtävä on ymmärtää, kehittää ja suunnitella tietojärjestelmiä ja tietojenkäsittelyä sekä niiden vaikutuksia kokonaisvaltaisesti käyttökontekstissaan.

Tietotekniikan laitoksella opetetaan ja tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta. Koulutusaloina ovat mobiilijärjestelmät, ohjelmistotekniikka, opettajankoulutus sekä simulointi ja optimointi (SIMO). Aloja yhdistävinä tekijöinä ovat matemaattinen perusosaaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

Huumoria

Agoran laitoksia yhdistää sekä henkisesti, että fyysisesti, ulkomaisen valmistajan hissi. Tästä hissistä on tullut jo lähes tututustumiskohde, johtuen sen hitaudesta ja rikkoutumisalttiudesta.

[muokkaa] Kasvatustieteiden tiedekunta

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta. Tiedekuntaan liittyvät tiiviisti valtion harjoittelukoulu Jyväskylän normaalikoulu, jossa harjoittelee vuosittain lähes 1000 opettajaksi koulutettavaa opiskelijaa, ja Rehtori-instituutti, joka kehittää myös kansainvälisesti yliopistollista oppilaitosjohtamista.

Kasvatustieteiden laitos, vuoden 2007 elokuusta toimintansa aloittanut laitos jatkaa erityispedagogiikan, varhaiskasvatuksen sekä kasvatustieteen laitoksen pitkiä perinteitä. Kasvatus- ja opetusoppia on opetettu Jyväskylässä siitä asti, kun kaupunkiin perustettiin ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari vuonna 1863. Nykyistä yliopistoa edeltävän Kasvatusopillisen korkeakoulun ensimmäinen väitöskirjakin tarkastettiin juuri kasvatustieteessä keväällä 1949.

Opettajankoulutuslaitoksessa voi opiskella luokanopettajaksi, aineenopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Ainoana Suomessa laitos tarjoaa myös viittomakielistä opettajankoulutusta.

[muokkaa] Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa alkoi syksyllä 1963 liikuntakasvatuksen opintosuunta, joka itsenäistyi tiedekunnaksi korkeakoulun muututtua yliopistoksi. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan koulutusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee vuonna 1971 valmistuneessa akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa liikuntatieteen laitosrakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueen laidalla. Tiedekunnassa toimii kolme laitosta.

Liikuntatieteiden laitokseen kuuluvat liikuntakasvatuksen yksikkö ja liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikkö. Liikuntakasvatuksen yksikön päätehtävät ovat liikuntapedagoginen ja liikuntapsykologinen koulutus ja tutkimus. Koulutuksen ydinalue on liikunnanopettajien koulutus. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman itsenäisiä oppiaineita ovat liikuntasosiologia sekä liikuntasuunnittelu ja -hallinto. Liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikön yhteydessä toimii myös erillinen palvelututkimusyksikkö Liikunnan kehittämiskeskus.

Terveystieteiden laitoksen oppiaineet ja tieteenalat ovat gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede, terveyden edistäminen ja terveyskasvatus, toimintaterapia sekä terveystieteet ja teknologia. Laitoksen kaksi tutkimuskeskusta – Suomen gerontologian tutkimuskeskus (SGT) ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskus – toimivat sateenvarjoina monitieteiselle tutkimukselle.

Liikuntabiologian laitos on tutkimukseen suuntautunut laitos, joka tarjoaa kursseja biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa sekä valmennus- ja testausopissa. Laitoksen yhteydessä toimii myös Neuromuscular Research Center.

[muokkaa] Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Mattilanniemen ja Ylistönrinteen yhdistävä silta

Tiedekunnassa on neljä laitosta, joissa kaikissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Matematiikan ja tilastotieteen laitos toimii Mattilanniemessä, ja muiden laitosten tilat sijaitsevat Ylistönrinteellä.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimus ja opetus suuntautuvat ekologiaan, vesistötieteisiin, molekyylitunnistukseen ja ympäristötieteisiin. Laitoksella koulutetaan myös biologian opettajia. Oppiaineita laitoksella on kaikkiaan 20.

Fysiikan laitoksen tutkimuksen ja koulutuksen pääalueet ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, elektroniikka, hiukkasfysiikka ja kosmologia sekä fysiikan opettajien koulutus.

Kemian laitoksen vahvuusalueita ovat rakennekemia, kemiallinen dynamiikka ja laskennallinen kemia sekä kemian opettajien koulutus.

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkimus- ja opetusalat ovat matematiikka, stokastiikka, tilastotiede sekä matematiikan opettajien koulutus.

NanoScience Center (NSC), Kansainvälinen kesäkoulu (JSS), Uusiutuva Energia (UE) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia.

Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä tiedekunnassa on neljä:

Ydin- ja kiihdytinfysiikka (2006–2011)
Evoluutiotutkimus (2006–2011)
Analyysin ja dynamiikan huippuyksikkö (2008-2013)
Virologia (2006–2011)

Kaksi viimeistä ovat yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa.

[muokkaa] Taloustieteiden tiedekunta

Mattilanniemen kampuksella toimivassa taloustieteellisessä tiedekunnassa voi opiskella pääaineena kansantaloustiedettä, laskentatoimea, markkinointia, johtamista ja yrittäjyyttä. Sivuaineina tiedekunnassa opetetaan kauppaoikeutta, liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuutta ja vastaavaa englanninkielistä kokonaisuutta Basic Business Studies.

Pääaineiden opetuksen ja tutkimuksen painopistealueet ovat seuraavat:

Kansantaloustiede

Spatiaalinen työmarkkina-analyysi, rahamarkkinoiden ja kansainvälisen talouden tutkimus, työn taloustiede ja aluetaloustiede

Laskentatoimi

Ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi sekä yritysrahoitus

Markkinointi

Kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kuluttajakäyttäytyminen

Johtaminen

Yritystoiminnan etiikka, henkilöstöjohtaminen ja sukupuolen näkökulma johtajuuteen

Yrittäjyys

Perheyrittäjyys, alueellinen yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus

Tiedekunnassa toimii myös kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa. AUCTOR Master's Studies in Family Business on kansainvälinen kauppatieteiden maisterilinja, jonka painopistealueina ovat perheyrittäjyyden ja perheyritysten koulutus, tutkimus ja kehitys. Corporate Environmental Management on ympäristöjohtamisen maisterikoulutusohjlema, jollainen aloitettiin ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 1995. Taloustieteellinen tiedekunta rankattiin World Resources Instituten alan koulutuksen maailmanlaajuisessa arvioinnissa 30 parhaimman joukkoon vuonna 2005. (World Resources Institute englanninkielisessä Wikipediassa.)

[muokkaa] Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: psykologian koulutusala, josta vastaa psykologian laitos ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala, josta vastaa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Tiedekunnan molempien laitosten toimitilat sijaitsevat Mattilanniemessä.

Psykologian laitoksella opetetaan psykologiaa pääaineena, sivuaineena ja jatkokoulutuksena. Laitoksen tutkimus kohdistuu ihmisen elämänkaaren kehityspsykologiaan, psykoterapiaan ja hoitojärjestelmiin sekä oppimiseen, motivaatioon, muistiin ja niiden hermostollisen perustaan. Laitoksella toimii myös Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka.

Psykologian laitoksella toimii Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö Oppiminen ja motivaatio (2006–2011).

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö sekä naistutkimus. Laitoksen maisteriohjelmia ovat kulttuuripolitiikka, sosiaaligerontologia ja englanninkielinen Development and International Cooperation. Opetustarjontaan kuuluvat myös elämänkatsomustiedon, sosiaaligerontologian ja yhteiskuntatieteen opintokokonaisuudet.

Laitoksella toimii kaksi Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä:

Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset (2006–2011)

Muita tutkimuksen painopistealueita ovat kansalaisyhteiskunnan, työelämän, kulttuurin ja sosiaalisten innovaatioiden tutkimus sekä yhteiskuntatieteellinen teoria.

[muokkaa] Erillisiä yksiköitä

Kokkolassa toimii Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jyväskylän yliopiston koordinoimana; yhteistyökumppaneita ovat Oulun ja Vaasan yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. ^[1] Henkilökuntaa keskuksen palveluksessa on noin 100 ja opiskelijoita runsaat 4 000. ^[1] Kokkolan yksikön tutkimuksen ja opetuksen aloja ovat kasvatustiede, tietotekniikka, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, lääketiede ja tervydenhuoltoala sekä luonnontieteet.^[1] Syyskuussa 2007 sille valmistui uusi rakennus. 5000 kerrosneliömetrin kiinteistö on yhdistetty käytävällä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan tekniikan ja liiketalouden yksikköön. Keskusta johtaa Mikko Viitasalo. ^[2]

[muokkaa] Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2007 julkistaman selvityksen mukaan Jyväskylän yliopisto on maan tehokkain. Selvityksen johtopäätös on, että pienten monialaisten yliopistojen tuottavuus on kasvanut samalla kun suurten on laskenut.^[3]

Viikkoa myöhemmin Helsingin yliopiston professorit teilasivat VATT:n selvityksen. He kritisoivat käytettyjä alakohtaisia vaativuuskertoimia ja tekivät uuden vertailun puolestaan verraten koulutusaloittain yliopistojen tuottavuutta alan keskimääräiseen tuottavuuteen ja yhdistämällä lopuksi kaikkien koulutusalojen tulokset koko yliopiston tulokseksi. Tällä menetelmällä Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu menestyivät.^[4]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius avaa tutkimukselle tietä. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 18.
↑ Kokkolan yliopistokeskuksen uudisrakennus käyttön. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 4.
↑ Salmela, Kari: Kuopion yliopiston tehokkuus maan parhaimpia. 9.10.2007. Kantti.net Viitattu 16.10.2007.
↑ Prof. Jarkko Hautamäki, prof. Patrik Scheinin: Mielipide: Tehokkuuslistaus kaukana todellisuudesta. Helsingin Sanomat, 17.10.2007.