Maanpuolustuskorkeakoulu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maanpuolustuskorkeakoulu
Maanpuolustuskorkeakoulun joukko-osastotunnus
Perustettu 1993
Tyyppi julkinen
Rehtori lippueamiraali Veijo Taipalus
Henkilökunta 350
Opiskelijoita 850 (tutkinto-opiskelijat)
1000-1300 (muut kurssit)
Sijainti Helsinki, Suomi
Kampus Santahamina
Sivusto www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi

Maanpuolustuskorkeakoulu (lyhenne MPKK[1]) on Helsingissä sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, jonka tarjoaa sotatieteellistä koulutusta kandidaatista tohtoriin. Korkeakoulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulussa. MPKK:lla on toimipisteitä Helsingin Santahaminassa, Kruununhaassa, Sörnäisissä sekä Tuusulassa. Se on puolustusvoimain komentajan alainen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu oli Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama kadettikoulua vastaava Haapaniemen sotakoulu, joka toimi Kuopiossa vuonna 1780 ja Rantasalmella vuosina 1781–1819.

Suomen kadettikoulu toimi Haminassa (Haminan kadettikoulu) ja koulutti upseereita Venäjän keisarikunnan tarpeisiin. Se lakkautettiin 1903 erinäisten I sortokauden aikana annettujen käskyjen vaikutuksesta.

Itsenäistymisen jälkeen Suomen upseerikoulutus jakautui aina vuoteen 1992 asti kolmeen kouluun: peruskoulutuksen antaneeseen Kadettikouluun (lyhenne KADK[1], perustettu 1919), yleisesikuntaupseerin koulutuksen antaneeseen Sotakorkeakouluun (perustettu 1924) ja esiupseeri- sekä jatkokoulutusta antaneeseen Taistelukouluun (perustettu 1927). Kaikki nämä koulut yhdistettiin vuoden 1993 alusta Maanpuolustuskorkeakouluksi, yhdeksi suureksi korkeakoulutason upseerikoulutusta antavaksi oppilaitokseksi.

Maanpuolustuskorkeakoulun historia, Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta – Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013, ensimmäisiltä 20 vuodelta julkaistiin lukuvuoden avajaisissa 5. syyskuuta 2013.[2]

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kenraalimajuri Antero Karvinen (s.1934) 1.1.1993 - 1.2.1994
  • kontra-amiraali Esko Illi (s. 1945) 1.2.1994 - 31.12.1996
  • kenraalimajuri Seppo Tanskanen (s.1941) 1.1.1997 - 28.2.2001
  • kenraalimajuri Aarno Vehviläinen (s. 1944) 1.3.2001 - 31.8.2004
  • kenraalimajuri Pertti Salminen (s.1954) 1.9.2004 - 31.5.2009
  • kenraalimajuri Vesa Tynkkynen (s. 1954) 1.6.2009 - 11.1.2013
  • lippueamiraali Veijo Taipalus (s. 1958) 12.1.2013 alk.

Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MPKK:n lippu
Maanpuolustuskorkeakoulun pääsisäänkäynti Santahaminassa.

Pääsyvaatimuksena Maanpuolustuskorkeakouluun on mm. yleinen korkeakoulukelpoisuus. Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan mm. että hän on suorittanut reservin upseerin koulutuksen. Myös aliupseerikoulutuksen saaneet voivat hakea, mutta heidän tulee suorittaa ennen opintojen alkua täydentävä joukkueenjohtajakurssi, jotta he voivat ottaa opintopaikan vastaan.

Nykyään koulu jakautuu tutkinto-osastoihin ja ainelaitoksiin. Tutkinto-osastot ovat Kadettikoulu ja Jatkotutkinto-osasto. Kadettikoulu vastaa upseerien peruskoulutuksesta aina sotatieteiden maisterin arvoon asti. Maanpuolustuskorkeakoulussa siirryttiin vuonna 2006 uuteen Bolognan prosessin mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Korkeakouluun hyväksytyt saavat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. Alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä), suoritetaan kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä), suoritetaan kahdessa vuodessa. Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen luutnanttina ja hän syventää saamaansa opetusta 3–4 vuoden ajan työelämässä. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella myös sotatieteellisen maisteritutkinnon (120 op), joka on suunnattu siviileille.

Työelämävaiheen jälkeen opiskelijat komennetaan suorittamaan maisterin tutkintoa. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi opiskelijat saavat vakituisen upseerin viran Puolustusvoimista tai Rajavartiolaitoksesta. Jatkotutkinto-osastolla suoritetaan esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit. Noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen upseeri komennetaan esiupseerikurssille (laajuus vähintään 60 opintopistettä), yleensä kapteenin tai kapteeniluutnantin sotilasarvossa, josta noin kolmasosa opiskellaan etäopiskeluna. Soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista jatkaa yleisesikuntaupseerikurssille (140 opintopistettä). Yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka on edellytys everstin ja kenraalin virkoihin, koostuu esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikursseista. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus hoitaa täydennyskoulutuksen ohella puolustusvoimien henkilöstöalan kehittämistehtäviä.

Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustushallinnon alainen yliopisto ja se rinnastetaan muihin yliopistoihin. Myönnetyt tutkinnot ovat alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja tai tieteellisiä jatkotutkintoja nimensä mukaisesti. Opetusministeriö mainitsee Maanpuolustuskorkeakoulun luettelossaan Suomen yliopistoista.

Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat upseerit sijoittuvat puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtäviin. Upseerit työskentelevät kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Lisätietoja Upseeriksi.fi-sivuilla.

Tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa:

Ainelaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat

  • Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
    • johtajana eversti Petteri Rokka
  • Sotahistorian laitos
    • johtaja eversti Petteri Jouko
  • Strategian laitos
    • johtaja everstiluutnantti Torsti Sirén
  • Sotatekniikan laitos
    • johtaja everstiluutnantti Pasi Pasivirta
  • Taktiikan laitos
    • johtaja eversti Heikki Taavitsainen

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdään sotatieteellistä tutkimusta. Sotatieteet on laaja käsite ja monialainen kokonaisuus, jota sitovat yhteen sodat, kriisit ja niihin liittyvät turvallisuusuhat sekä pyrkimykset näiden ehkäisemiseen. Tämän päivän maailmassa sotatieteiden on kyettävä ymmärtämään sotilaallista turvallisuutta ja puolustusta laaja-alaisesta turvallisuusviitekehyksestä.

Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoitettavan tutkimuksen tehtävänä on kehittää sotatieteitä sekä palvella puolustusvoimille laissa asetettuja kolmea päätehtävää:

  • maanpuolustus
  • viranomaisyhteistyö
  • kansainvälinen kriisinhallinta.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalat ovat:

Tutkimusjohtajana toimii professori Hannu H. Kari.

Maanpuolustuskorkeakoulun professorit

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentit

Puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustushaarakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aselajikoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MPKK:n organisaatioon kuuluvat ainelaitosten lisäksi

Kirjaston pääkirjasto on kaikille avoin ja lainakortin saa todistaessaan henkilöllisyytensä lainaamossa. Kurssikirjasto palvelee Santahaminan kampuksella opiskelijoita. Kirjastojen Taisto-kirjaluettelo on vapaasti selattavissa.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee kattavasti tieteellistä tutkimusta eri julkaisusarjoissa. Uusimmat julkaisut löydät Maanpuolustuskorkeakoulun sivuilta. Ajantasaisin verkkojulkaisujen lista löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun käyttämästä Doria-julkaisuarkistosta (www.doria.fi).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta - Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993-2013. Julkaistu 5.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]