Sibelius-Akatemia
Wikipedia
| Sibelius-Akatemia | |
|---|---|
![]() |
|
| Perustettu | 1882 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Gustav Djupsjöbacka |
| Opiskelijoita | 1 700 |
| Sijainti | Helsinki, Suomi () |
| Osoite | Pohjoinen Rautatienkatu 9, Etu-Töölö, Helsinki |
| Sivusto | www.siba.fi |
Sibelius-Akatemia on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin musiikkiyliopisto. Sibelius-Akatemian tehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria. Suomalaisena taideyliopistona kansainvälisessä ympäristössä Sibelius-Akatemia luo edellytykset korkeatasoiselle taiteelliselle toiminnalle, tutkimukselle ja opetukselle sekä niihin pohjautuvalle oppimiselle ja hyvinvoinnille.
Sibelius-Akatemiassa voi opiskella kymmenessä eri koulutusohjelmassa. Opiskelijoita Sibelius-Akatemiassa on noin 1 700. Vuosittain otetaan sisään noin 150–170 opiskelijaa. Yliopisto toimii Helsingissä ja Kuopiossa, lisäksi sillä on kurssikeskus Kallio-Kuninkala Järvenpäässä sekä täydennyskoulutuskeskus Seinäjoella. Helsingissä on kolme toimipistettä: R- ja T-talot Töölössä sekä P-talo Pitäjänmäellä.
Sibelius-Akatemian opettajakunta koostuu Suomen eturivin muusikoista. Muun muassa professorit Arto Noras, Leif Segerstam, Mikael Helasvuo, Réka Szilvay, Marko Ylönen, Juhani Lagerspetz, Monica Groop, Hannu Saha sekä lehtori Tuija Hakkila ovat myös kansainvälisesti arvostettuja taitajia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hallinto
Sibelius-Akatemian nykyinen rehtori on Gustav Djupsjöbacka. Hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista neljä edustaa yliopistoyhteisöä ja kolme on sen ulkopuolelta. Hallituksen puheenjohtaja on Tom von Weymarn, joka on myös TeliaSoneran hallituksen puheenjohtaja. Muut hallituksen jäsenet ovat:
- Eero Holstila, Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja
- Raija Mattila, kulttuuriasianneuvos, Opetusministeriö
- professori Erik T. Tawaststjerna
- lehtori Teemu Kupiainen
- opintoasiansihteeri Tuomo Lukkarinen
- yksi opiskelijoiden edustaja[1]
[muokkaa] Historiaa
Martin Wegelius perusti Sibelius-Akatemian Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Esikuvana oli keskieurooppalainen konservatoriomalli, joka pohjautui perinteiseen mestari–kisälli -koulutukseen.[2] Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 ja Sibelius-Akatemiaksi vuonna 1939. Jean Sibelius opiskeli oppilaitoksessa vuosina 1885–1889 ja myös opetti siellä 1890-luvulla jonkin aikaa.
Valtion korkeakoulu Sibelius-Akatemiasta tuli 1980. Vuonna 1983 perustettiin Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö. Sibelius-Akatemiasta tuli yliopisto vuonna 1998.
Sibelius-Akatemian perustamispäivää 11. maaliskuuta on alettu viettää suomalaisen musiikin päivänä.
[muokkaa] Koulutusohjelmat
- Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma
- Jazzmusiikin koulutusohjelma
- Kansanmusiikin koulutusohjelma
- Kirkkomusiikin koulutusohjelma
- Laulumusiikin koulutusohjelma
- Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma
- Musiikkiteknologian koulutusohjelma
- Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma
- Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma
- Taidehallinnon koulutusohjelma (Arts Management)
[muokkaa] Konserttitalo
Sibelius-akatemian Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitseva niin sanottu R-talo on yksi Helsingin huomattavimmista konserttitaloista. Rakennus valmistui vuonna 1930 ja sen suunnitteli arkkitehti Eino Forsman, joka oli itse suuri musiikinystävä. Forsman selvitti Akatemian taloa suunnitellessaan tarkasti oman aikansa sointitutkimuksen tuloksia, jotta talon musiikkisalien akustiikka olisi mahdollisimman hyvä. Vuonna 1930 valmistuneessa talossa on 690-paikkainen konserttisali ja noin 100-paikkainen kamarimusiikkisali. Pieniä urkukonsertteja voidaan järjestää 70-paikkaisessa urkusalissa. Konserttisalien lisäksi rakennuksesssa on korkeatasoisesti varustetut tietokonemusiikki- ja äänitysstudiot sekä jonkin verran Sibelius-Akatemian opetus- ja harjoitusluokkia.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Fabian Dahlström: Sibelius-Akatemia 1882–1982 (Sibelius-Akatemia, 1982) ISBN 951-859-162-8 (nid.)
- Reijo Pajamo: Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi (Sibelius-Akatemia, 2007) ISBN 952-5531-29-5 (nid.)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.
- ↑ Gustav Djupsjöbacka: Saako kisälli olla kriittinen? Äänenkuljettaja 9.3.2007, s. 3.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sibelius-Akatemia Wikimedia Commonsissa.- Sibelius-Akatemia – virallinen sivusto
| Suomen- ja ruotsinkieliset tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto • Teknillinen korkeakoulu (Espoo; –2010) Suomenkieliset tiedeyliopistot: Helsingin kauppakorkeakoulu (–2010) • Joensuun yliopisto (–2010) • Jyväskylän yliopisto • Kuopion yliopisto (–2010) • Lapin yliopisto (Rovaniemi) • Lappeenrannan teknillinen yliopisto • Maanpuolustuskorkeakoulu • Oulun yliopisto • Tampereen teknillinen yliopisto • Tampereen yliopisto • Turun kauppakorkeakoulu (–2010) • Turun yliopisto • Vaasan yliopisto Ruotsinkieliset tiedeyliopistot: Svenska handelshögskolan (Helsinki) • Åbo Akademi |
