Seinäjoki

Seinäjoki
vaakuna	sijainti
www.seinajoki.fi
Sijainti	62°47′25″N, 22°50′25″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Perustettu	1868
– kaupungiksi	1960
Kuntaliitokset	Seinäjoen mlk (1959) Peräseinäjoki (2005) Nurmo (2009) Ylistaro (2009)
Kokonaispinta-ala	1 469,23 km² 69:nneksi suurin 2012
– maa	1 431,64 km²
– sisävesi	37,59 km²
Väkiluku	58 796 17:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	41,07 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	18,2 %
– 15–64-v.	66,3 %
– yli 64-v.	15,6 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,4 %
Kunnallisvero	19,75 % 168:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Jorma Rasinmäki
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2009–2012  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • KD  • Ps  • muut  • Vihr.  • Vas.	17 17 10 2 2 1 1 1

Seinäjoella oleva Yrittäjyyden monumentti

Seinäjoki (vanha, ei enää virallisesti käytössä oleva ruotsalainen nimi Östermyra) on 58 796 asukkaan rautateiden risteyskohtaan kasvanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sai kaupunkioikeudet 1960. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta. Seinäjoki oli alun perin pieni Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Nykyisin se on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista.

Kaupunki tunnetaan parhaiten Alvar Aallon suunnittelemasta Lakeuden rististä, Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista, pesäpallojoukkue Maila-Jusseista, extremeryhmä Extreme Duudsoneista ja rullalautailija Arto Saaresta. Markkina-alueeltaan se on maan kuudenneksi suurin, ja koulutustasoltaan maan kahdeksas. Seinäjoki on vireä urheilukaupunki: seinäjokelaisjoukkueet ovat saavuttaneet Suomen mestaruuksia lentopallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja pesäpallossa; muita kansallisen tason menestyslajeja ovat paini, yleisurheilu, pikaluistelu, moottoriurheilu, jalkapallo ja salibandy. Seinäjoella ilmestyy maakuntalehti Ilkka.

Seinäjoen naapurikunnat ovat Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Lapua ja Virrat.

Historia

Asutus levisi nykyisen Seinäjoen alueelle 1500-luvun alkupuoliskolla. 1550-luvun puolivälissä Seinäjoella mainitaan olleen kolme taloa – todennäköisesti Marttilan, Joupin ja Upan talot. Vielä saman vuosisadan aikana perustettiin Joupin talosta eronnut Jouppila. Kaikki talot sijaitsivat joen rannalla.

Aluksi Seinäjoki kuului Ilmajoen kirkkopitäjään Kurikan, Kauhajoen, Jalasjärven ja Alavuden tavoin. Yhteydet Seinäjoelta Ilmajoen kirkolle olivat 1700-luvulla huonot ja pidemmät kuin Ylinurmon eli Nurmon kylään. Nurmolaiset rakensivat yhdessä seinäjokelaisten kanssa saarnahuoneen 1725, mikä johti Nurmon saarnahuonekunnan muodostamiseen 1765. Seinäjoki, jota oli isonvihan jälkeen alettu kutsua Alaseinäjoen kyläksi, tuli osaksi saarnahuonekuntaa. Kunnallisesti Alaseinäjoen kylä kuului yhä Ilmajoen kirkko- ja hallintopitäjään. Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustettiin 1798, jolloin Alaseinäjokea alettiin kutsua uudelleen Seinäjoeksi. Samana vuonna perustettiin Tikkukosken rannalle Östermyran rautaruukki.

1850-luvulla aloitettiin toimet Seinäjoen erottamiseksi Nurmon kappelista. Syyksi mainittiin etenkin sairaille ja vanhuksille pitkä ja hankala kirkkomatka. Myös Ilmajoki halusi liittää Seinäjoen takaisin entiseen emäseurakuntaan. Nurmolaisten kovasta vastuksesta huolimatta senaatti hyväksyi seinäjokelaisten anomuksen perustaa oma kappeliseurakunta vuonna 1863. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai 1868. Vuonna 1900 Seinäjoesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta.

Vuonna 1883 vihittiin käyttöön Tampere–Vaasa-rautatie, joka kulkee Seinäjoen kautta. Tämä ja 1885 liikenteelle avattu Kokkolan rata sekä 1913 valmistunut Kristiinankaupungin rata nosti Seinäjoen tärkeäksi rautateiden risteysasemaksi. 1970-luvun alussa avautui oikorata Tampereelta Seinäjoelle, jonka myötä liikenneyhteydet Seinäjoelta parantuivat entisestään.

Kun sijainti pääradan ja toisen rautatien risteyksessä oli huomattavasti kasvattanut Seinäjoen kirkonkylää, alettiin tutkia mahdollisuutta muuttaa se kauppalaksi. Vaihtoehtona oli esillä myös koko Seinäjoen kunnan muuttaminen kauppalaksi, mutta vuonna 1931 Seinäjoen kirkonkylä jaettiin Seinäjoen kauppalaksi ja Seinäjoen maalaiskunnaksi. Tämä jako jäi lyhytaikaiseksi, sillä jo vuoden 1959 alussa Seinäjoen maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan. Kaupunki Seinäjoesta tuli vuonna 1960.

Viime sotien jälkeen Seinäjoelle asutettiin Jaakkiman ja Lumivaaran siirtoväkeä.

Nimen alkuperä

1500-luvulla paikalle muodostunutta neljän talon kylää kutsuttiin Koskenalaksi. Koskenala-nimi poistui käytöstä 1600-luvun alkuun mennessä, ja kylän nimeksi tuli Seinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi. Seinäjoki-nimen alkuperästä on monta teoriaa. Erään tulkinnan mukaan Seinäjoki on ollut muinoin nautinta-alueiden raja. On myös pohdittu sitä mahdollisuutta, että Kangasalta kotoisin olleet uudisasukkaat tai eränkävijät olisivat tuoneet nimen mukanaan. Seinäjoki kulkee paikoin erittäin jyrkkäreunaisessa uomassa, mistä paikkakunnan nimi on saattanut myös johtua.

Kaupunkikuva

Kalevankatu Matkakeskuksesta päin.

Kalevankatu vanhalta torilta.

Torikeskus.

Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki.

Kaupunginosat osa-alueineen ja kylineen

• 1. Ylistaro: (Ylistaron kirkonkylä, Ylistraon asemanseutu, Alapää, Kainasto, Teräsmäki)
• 2. Kylänpää: (Untamala, Kylänpää, Hanhikoski)
• 3. Lakeus: (Kitinoja, Halkosaari, Kiikku, Niemistönmaa)
• 4. Läntinen: (Alakylä, Jouppi, Jouppila, Kultavuori, Huhtala)
• 5. Kantakaupunki: (Keskusta, Itikka, Marttila, Pohja, Rengastie, Uppa, Puukapernaumi, Kivistö läntinen, Hallila)
• 6. Kasperi: (Kivistö itäinen, Kasperi, Hallilanvuori)
• 7. Östermyra: (Törnävä, Simuna, Pajuluoma, Soukkajoki, Kärki
• 8. Keskiseinäjoki: (Ämmälänkylä, Lehtimäenkylä, Honkakylä, Riskunmäki, Viitala)
• 9. Peräseinäjoki: (Peräseinäjoen kirkonkylä, Haapaluoma, Luomankylä)
• 10. Kihniä: (Kihniä, Siltala-Juupakylä)
• 11. Nurmo: (Nurmojokilaakso, Nurmon kirkonkylä, Teppo, Koliini)
• 12. Ruuhikoski: (Huumo, Veneskoski)
• 13. Hyllykallio: (Hyllykallio, Kertunlaakso, Tanelinranta, Roves, Kapernaumi)
• 14. Kuoras: (Viitalankylä, Koura, Ylijoki)

Kunnalliset asiat

Kuntaliitokset

Vuonna 1959 Seinäjokeen liitettiin Seinäjoen maalaiskunta, josta Seinäjoen kauppala oli erotettu 1930-luvulla.

Seinäjoki yhdistyi 1. tammikuuta 2005 Peräseinäjoen kunnan ja Ilmajoella sijainneen Honkakylän kanssa, jolloin sen pinta-ala kasvoi 603 km²:iin aiemmasta 134 km²:stä.

Vuoden 2009 alussa Seinäjoen kaupunki yhdistyi Nurmon ja Ylistaron kuntien kanssa uudeksi Seinäjoen kaupungiksi. Ilmajoen Munakan kylä on myös ilmaissut kiinnostuksensa liittyä Seinäjoen kaupunkiin. Uuden Seinäjoen väkiluku on noin 56 200 asukasta, mikä tekee Seinäjoesta samaa kokoluokkaa olevan kaupungin Rovaniemen, Vaasan ja Kotkan kanssa.

Laajinta kannatusta kuntien yhdistäminen sai Seinäjoella ja Ylistarossa, kun taas Nurmossa esiintyi jyrkkää vastustamista kuntaliitokseen, mikä tuli ilmi muun muassa kansanäänestyksessä. Nurmon kunnanvaltuusto keskusteli asiasta neljä ja puoli tuntia ennen päätöksentekoa. Merkittävä osa nurmolaisista asuu toiminnallisesti Seinäjoen esikaupungiksi muodostuneella Hyllykalliolla. Ylistaro puolestaan on etäämmällä Seinäjoen kaupungista sekä oli selvästi harvemmin asuttu maatalousvaltainen kunta.

Väestö

Seinäjoki on asukasluvultaan Suomen 17. suurin kunta. Asukasluku on 57 606 (30. syyskuuta 2010), joka vastaa 29,5 % Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukasluvusta ja 1,07 % koko Suomen asukasluvusta.

Kantakaupungin alueella asuu n. 34 000 asukasta, vanhan Peräseinäjoen alueella n. 3500 asukasta, vanhan Ylistaron alueella n. 5500 asukasta ja vanhan Nurmon alueella n. 12 500 asukasta.

	väkiluku	maapinta-ala km2	väestötiheys as/km2	vesipinta-ala km2	pinta-ala km2
Nurmo	12 675	347,07	36,52	14,81	361,88
Peräseinäjoki	3 639	444,97	8,18	14,11	459,08
Seinäjoki	34 339	157,60	217,89	5,76	163,36
Ylistaro	5 576	481,83	11,57	3,16	484,99
Yhteensä	56 229	1 431,47	39,28	37,84	1 469,31

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Väkiluku
1960	15 050
1970	20 093
1980	24 644
1990	27 765
2000	30 290
2005	35 918
2007	36 751
2008	56 205
2009	57 024

Päätöksenteko

Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Raimo Ristilä (kok). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Irene Turenius (kesk).

Vuosi	kok	kesk	SDP	KD	PS	Vas	Vihr	Muut	Yht.
2000	18	14	14	3	-	1	1	-	51
2004	15	19	13	2	-	1	1	-	51
2008	17	17	10	2	2	1	1	1a	51
a sitoutumattomat

Vaalitulokset

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	kok		kesk		SDP		KD		PS		vas		vihr		muut
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2008	8 877	31,8	8 860	31,7	5 496	19,7	1 287	4,6	1 065	3,8	586	2,1	810	2,9	959	3,5

Talous

Suurimpia työnantajia

Yritykset: Atria Yhtymä Oyj (1700) Ruukki Oy (400) Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa EEPEE (320) Valio Oy (300) SOL-Yhtiöt (250) Ilkka-Yhtymä OYJ (223) Seinäjoen Käyttöauto Oy (235) ISS Palvelut (170) Anvia Oyj (169) Janita Oy (153) Luoman Oy (120) YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut (100) Peab Oy (100)

Julkiset työnantajat: Seinäjoen kaupunki (2979) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (2300) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (1152) Itella Oyj (400) VR-Konserni (347) Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (340) Etelä-Pohjanmaan ELY (165) Seinäjoen seurakunta (145)

Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään Triano.

Koulutus

• Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
• Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
• Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Seinäjoen yliopistokeskus:
  • Sibelius-Akatemian koulutuskeskus
  • Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Seinäjoen toimipaikka
  • Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö

• JAKK aikuiskouluttaja ja kehittäjä

Liikenne

ABC Seinäjoki

Maantiet ja rautatiet Seinäjoen kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin: 18 Laihia, Ylistaro, Alavus Jyväskylä (luoteeseen / itään) 19 Tampere, Parkano, Jalasjärvi, Lapua, Uusikaarlepyy (etelään / koilliseen) 67 Ilmajoki, Kaskinen (lounaaseen) 694 Peräseinäjoki, Virrat (kaakkoon) Peräseinäjoelta: 672 Jalasjärvi, Alavus (länteen / itään) 694 Seinäjoki, Virrat (luoteeseen / etelään) Ylistarosta: 16 Lapua, Alajärvi, Kyyjärvi (itään) 18 Isokyrö, Laihia, Seinäjoki (länteen / etelään) 723 Ylihärmä (pohjoiseen)

Seinäjoen ajoneuvokanta Tilanne: 31.12.2009 Kulkuneuvo Lukumäärä Henkilöautot 34 756 Pakettiautot 4 203 Kuorma-autot 1 528 Linja-autot 174 Moottoripyörät 3 143 Mopot 2 990 Moottorikelkat 867 Traktorit 4 861 Matkailuperävaunut 983 Muut 10 584 Ajoneuvot yhteensä 64 089

Rautatieasema, linja-autoasema ja taksiasema toimivat Seinäjoella yhdistettynä matkakeskuksena.

Seinäjoelle pääsee junalla lännestä Vaasan suunnasta, etelästä Tampereen suunnasta, idästä Haapamäen ja Jyväskylän suunnasta sekä pohjoisesta Oulun ja Kokkolan suunnasta. Seinäjoen rautatieasemalla Tampere–Oulu-pääradasta erkanevat rataosat Seinäjoki–Haapamäki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa.

Seinäjoen lentoasema sijaitsee Ilmajoella ja sitä ylläpitää Rengonharju-Säätiö. Lentoasema rakennettiin 1976 ja reittiliikenne alkoi 1982. Nykyisin kenttä toimii seinäjokelaisen Finncomm Airlinesin kotikenttänä, joka operoi sieltä Helsinkiin viidesti päivässä.

Välimatkat Helsinki 357 km Turku 295 km Tampere 180 km Jyväskylä 197 km Oulu 325 km Vaasa 78 km

Välimatkat junalla Helsinki 2h 38 min Tampere 1h 04 min Oulu 3h 03 min Junavuoroja päivittäin noin 16.

Välimatkat lentäen Helsinki 50 min Lentovuoroja päivittäin noin 5.

Ystävyyskaupungit

Seinäjoen ystävyyskaupunkeja ovat:

• Schweinfurt, Saksa
• Kunda, Viro
• Kose, Viro
• Rakvere, Viro
• Sõmeru, Viro
• Valga, Viro
• Sopron, Unkari
• Koszalin, Puola
• Kristinehamn, Ruotsi
• Åsele, Ruotsi
• Velikije Luki, Venäjä
• Alstahaug, Norja
• Farsund, Norja
• Thunder Bay, Kanada
• Skagen, Tanska
• Virginia, Minnesota, Yhdysvallat
• Orvieto, Italia

Kulttuuri

Seinäjoen Rytmikorjaamo Vaasantieltä nähtynä, sisäänkäynti rakennuksen toisella puolella

Seinäjoella on nykyisin monenlaisia kulttuuritapahtumia, ja varsinkin musiikkitarjonta on laajaa ympäri vuoden. Esimerkiksi Rytmikorjaamo on suosittu klubi, jossa vierailee suomalaisia ja kansainvälisiä artisteja melkein joka viikonloppu. Seinäjoella on myös useita muita baareja ja klubeja joissa on hyvin aktiivista musiikkitoimintaa. Seinäjoen kaupunginteatterissa taas on jatkuvasti monipuolista ohjelmistoa, ja se tarjoaa esityksiä kaiken ikäisille katsojille. Erilliset suurtapahtumat keskittyvät erityisesti keväälle ja kesälle, jolloin esim. Seinäkuun Yö, Provinssirock, Tangomarkkinat tai Vauhtiajot järjestetään.

Seinäkuun Yö on Seinäjoen kaupungin tarjoama kaupunkikulttuuritapahtuma, jota järjestävät yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimi. Tapahtuman ajankohta on yleensä loppukeväästä ja pitkien perinteidensä vuoksi, vuonna 2009 tapahtuma järjestetään jo kahdeksannentoista kerran. Seinäkuun Yön kantavana ajatuksena on tarjota esiintymismahdollisuus kulttuurin harrastajille ja taitajille, sekä mahdollisuuden kaupunkilaisille osallistua koko kaupungin karnevaaliin. Tapahtuma on luonteeltaan koko perheelle suunnattu, tapahtumapaikkoja on useita ympäri kaupunkia ja ohjelma on ilmaista. Seinäkuun Yö on vuorokauden sisällä tapahtuva tapahtuma ohjelman painottuessa kuitenkin iltaan. Myös itsenäiset tapahtumapaikat, kuten esimerkiksi kirjasto, ravintolat ja baarit, järjestävät omaa ohjelmaansa samalle päivälle.

Nähtävyydet

Aaltokeskus

• Lakeuden risti. Alvar Aallon suunnittelema kirkko hallinto- ja kulttuurikeskuksen yhteydessä; Seinäjoen maamerkki.
• Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus.
• Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Törnävällä
• Suojeluskuntatalo. Alvar Aallon nuoruuden suunnittelutyö, joka valmistui 1925. Talossa sijaitsee Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo.
• Törnävän kirkko

Provinssirock 2006

• Törnävän matkailukeskus
• Eteläpohjalaisen "se mitei oo, se teherähän" -asenteen symbolit Jouppilanvuoren tekovuori ja sillä sijaitseva talviurheilukeskus sekä Kyrkösjärven tekojärvi
• Seinäjoen kaupunginteatteri
• Yrittäjyyden monumentti.
• Keskusliikenneasemalla kuuden tien ja viiden rautatien risteys
• Mallaskosken panimo

Tapahtumat

• Kesäteatteri
• Provinssirock
• Tangomarkkinat
• Vauhtiajot
• Rytmikorjaamo

Urheilu

Pääartikkeli: Seinäjoen urheilu

Seinäjoella on vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot urheilusta on 1900-luvun alusta perustetuista urheiluseuroista. Seinäjoen vanhimmat urheiluseurat ovat Peräseinäjoen Toive, Seinäjoen Maila-Jussit, Seinäjoen Sisu ja Nurmon Jymy.

Palloiluseurat

Seinäjoen Maila-Jussit 1981

Pääartikkeli: Luettelo seinäjokisista urheiluseuroista

Seinäjokiset palloiluseurat ovat pelanneet useissa lajeissa pääsarjassa, mutta varsinkin pesäpallo on kaupungin yksi kautta aikain suosituimmista lajeista. Miesten mestaruuksia palloilulajeissa on voittanut Seinäjoen Maila-Jussit pesäpallossa (4) ja lentopallossa (2), maahockeyssa Seinäjoki United (2) ja amerikkalaisessa jalkapallossa Crocodiles (1). Naisten pesäpallossa Maila-Jussit on myös voittanut Suomen mestaruuden (1). Muita seinäjokisia pääsarjaseuroja ovat olleet jalkapallossa Sepsi-78, TP-Seinäjoki ja Seinäjoen Sisu, salibandyssa Seinäjoen melaveljet ja Nurmon Jymy, pesäpallossa Peräseinäjoen Toive, PeTo-Jussit ja Nurmon Jymy, kaukalopallossa Pallo and the Boys sekä lentopallossa Seinäjoen Kuutoset.

Urheilupaikat

Pääartikkeli: Luettelo Seinäjoen urheilupaikoista

Katso myös

• Luettelo kuuluisista seinäjokisista
• Seinäjoen kaupunginvaltuusto

Aiheesta muualla

• Seinäjoen kaupungin kotisivu
• Tietoja Seinäjoen seurakunnasta ja historiasta
• Seinäjoen ja Nurmon yrittäjät

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Töysä - Vimpeli - Ähtäri

Entiset kunnat Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Ylihärmä - Ylistaro - Seinäjoen mlk

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2012)

1. Helsinki	596 233	7. Jyväskylä	131 997	13. Lappeenranta	72 156	19. Kotka	54 837	25. Rauma	39 802
2. Espoo	252 730	8. Lahti	102 358	14. Hämeenlinna	67 280	20. Mikkeli	48 952	26. Lohja	39 748
3. Tampere	215 315	9. Kuopio	97 552	15. Rovaniemi	60 707	21. Porvoo	48 862	27. Järvenpää	38 993
4. Vantaa	203 177	10. Kouvola	87 592	16. Vaasa	60 435	22. Kokkola	46 602	28. Kajaani	38 038
5. Turku	178 784	11. Pori	83 192	17. Seinäjoki	58 796	23. Hyvinkää	45 572	29. Tuusula	37 706
6. Oulu	143 988	12. Joensuu	73 871	18. Salo	55 231	24. Nurmijärvi	40 385	30. Kirkkonummi	37 238