Oulun yliopisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oulun yliopisto
Oulun yliopisto.svg
lat. Universitas Ouluensis
Perustettu 1958
Tyyppi Julkinen
Rehtori Lauri Lajunen
Henkilökunta 2 868 (2010)
Opiskelijoita 15 880 (2010)
Sijainti Oulu, Suomi (65°03′33″N, 025°27′58″EKoordinaatit: 65°03′33″N, 025°27′58″E)
Osoite Pentti Kaiteran katu 1
PL 8000
90014 OULUN YLIOPISTO
Yhteistyö Compostela
Sivusto www.oulu.fi/yliopisto
Yliopiston päärakennus.
Teknillisen tiedekunnan sähkötekniikan, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan osastojen tilat sekä mikroskopian ja nanoteknologian keskus sijaitsevat Tietotalo I:ssa, joka on osa Linnanmaan yliopistorakennusta.
Linnanmaan kampusalueen kartta.
Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet.
Kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta sijaitsevat yliopistorakennuksen pohjoispäässä.
Yliopiston yhteydessä olevista Rakentajantien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli.

Oulun yliopisto on Oulussa sijaitseva suomalainen yliopisto. Yliopistossa oli vuonna 2010 15 880 opiskelijaa [1], ja siellä työskentelee noin 3 000 henkilökuntaan kuuluvaa.[2] Tutkintoja suoritetaan noin 1 550 vuodessa. Yliopisto on perustettu vuonna 1958, ja sen varsinainen toiminta alkoi seuraavana vuonna. Nykyisin Oulun yliopistossa voi opiskella 45 koulutusohjelmassa, jotka edustavat kahdeksaa koulutusalaa. Oulun yliopisto on toistuvasti sijoittunut Academic Ranking of World Universities -listauksessa Suomen toiseksi parhaaksi yliopistoksi luokkaan 301.–400. yhdessä Turun yliopiston kanssa.[3] Yliopiston rehtorina on toiminut vuodesta 1993 professori Lauri Lajunen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yliopiston historiaa

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vahvisti allekirjoituksellaan eduskunnan hyväksymän lain Oulun yliopistosta 8. heinäkuuta 1958. Yliopiston toiminta alkoi varsinaisesti syksyllä 1959, kun ensimmäiset opiskelijat aloittivat.[4] Oppilaitoksen ensimmäisenä, väliaikaisena rehtorina toimi professori Pentti Kaitera.

Oulun yliopiston aloittaessa vuonna 1959 siihen kuului filosofinen ja teknillinen tiedekunta sekä 1953 perustettu Oulun opettajakorkeakoulu. Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1960. Vuonna 1965 aloitettiin humanistisen alan ja sähkö- ja konetekniikan opetus. Vuonna 1972 filosofinen tiedekunta jaettiin ja perustettiin humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta. Vuonna 1974 perustettiin kasvatustieteiden tiedekunta, kun vuonna 1900 perustettu Kajaanin seminaari opettajankoulutuslaitoksena liitettiin yliopistoon. Vuonna 1985 perustettiin ensimmäinen tietoliikennetekniikan professuuri ja vuonna 1990 tietotekniikan professuuri. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteelliseen tutkintoon johtava opetus ja vuonna 2000 sen pohjalta perustettiin taloustieteiden tiedekunta.[5]

[muokkaa] Tiedekunnat

[muokkaa] Kampusalueet

Oulun yliopistoon kuuluu kolme kampusaluetta.[6] Yliopiston pääkampus sijaitsee Linnanmaalla noin viisi kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Linnanmaalla sijaitsee viisi yliopiston kuudesta tiedekunnasta. Linnanmaalla sijaitsevat myös mm. yliopiston kirjastot Pegasus ja Tellus, kasvitieteellinen puutarha, eläinmuseo, geologinen museo sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipiste. Myös opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelu tapahtuu Linnanmaalla Oulun normaalikoulussa. Vuonna 2011 Linnanmaalle perustettiin Ympäristötietotalo, luonnonvara- ja ympäristöalan keskittymä, johon kuuluu Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin neljä laitosta, MTT, Metla, RKTL ja Suomen ympäristökeskus sekä Oulun yliopiston Thule-instituutti.[7]

Lääketieteellinen tiedekunta sijaitsee Kontinkankaan kampusalueella Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä. Kontinkankaalla sijaitsevat myös bioalan ja molekyylilääketieteen tutkimuskeskus Biocenter Oulu, koe-eläinkeskus sekä lääketieteen kirjasto. Lisäksi yliopistoon kuuluu Kajaanin kampus, jossa toimii muun muassa Kajaanin opettajankoulutusyksikkö sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö. Arkkitehtuurin osasto (TTK) puolestaan sijaitsee omissa tiloissaan aivan Oulun keskustassa, yliopiston ensimmäisissä tiloissa vanhassa puutalokorttelissa Torinrannassa.

[muokkaa] Muut yksiköt

Oulun yliopiston alaisuudessa toimii myös muita yksiköitä.[8] Oulussa, Linnanmaalla sijaitsevat:

  • Avoin yliopisto
  • Center for Internet Excellence (CIE)
  • Centre for Wireless Communications (CWC)
  • CIRU - Centre for Industrial Residue Utilisation (teollisten poisteiden hyötykäytön keskus)
  • Giellagas-instituutti
  • Infotech Oulu
  • Kielikeskus
  • Koulutus- ja tutkimuspalvelut
  • Martti Ahtisaari Instituutti
  • Mikroskopian ja nanoteknologian keskus
  • Oulu Mining School
  • PrintoCent, painettavan elektroniikan tutkimuskeskus
  • Terästutkimuskeskus

Muualla Pohjois-Suomessa sijaitsevat:

[muokkaa] Tutkimus

Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta yli 70 tieteenalalla.[9] Tutkimuksen painoalat ovat

  • Biotieteet ja terveys (side- ja tukikudostutkimus, sydän- ja verisuonisairauksien tutkimus, rakennepohjainen entsymologia ja metaboliatutkimus, geenit ja ympäristö)
  • Informaatioteknologia (konenäkö ja läsnä-älyn teknologiat, langaton viestintä, nopea elektroniikka ja fotoniikka, lääketieteen tekniikka, tietojärjestelmät ja ohjelmistot)
  • Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus (kulttuurien vuorovaikutus, kieli, kasvatus ja vuorovaikutus)
  • Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit (ympäristön, luonnonvarojen ja energiatalouden tutkimus, materiaalitieteellisten ilmiöiden, aineen ominaisuuksien ja käyttäytymisen sekä katalyyttien tutkimus ja uusien materiaalien kehittäminen, mallintaminen ja laskennallinen tiede)

Kehittämisaloina ovat kaivos- ja vuoriala, terästutkimus, liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus.[10][11]

[muokkaa] Huippuyksiköt

Suomen Akatemian kaudelle 2012-2017 valitsemista tutkimuksen huippuyksiköistä Oulun yliopisto johtaa solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen huippuyksikköä. Lisäksi Oulun yliopisto on mukana Helsingin yliopiston johtamassa inversio-ongelmien huippuyksikössä ja vuoteen 2013 asti toimivassa Itä-Suomen yliopiston johtamassa sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen huippuyksikössä.[12]

[muokkaa] Hallinto

[muokkaa] Hallitus

Yliopiston hallitukseen kuuluu kymmenen edustajaa, viisi yliopiston sisältä ja viisi ulkopuolelta. Hallituksen puheenjohtaja on FT Hans Söderlund VTT:stä. Hallituksen muut jäsenet ovat:

[muokkaa] Rehtorit

Vuosi
Lauri Lajunen 1993–[15]
Juhani Oksman 1990–1993
L. Kalevi Korhonen 1987–1990
Markku Mannerkoski 1968–1987
Erkki Koiso-Kanttila 1965–1968
Niilo Söyrinki 1963–1965
Pentti Kaitera 1959–1962

[muokkaa] Alumnitoiminta

Oulun yliopiston alumniin kuuluu yli 41 000 jäsentä.[16] Oulun yliopistoseura ry on vuodesta 1999 asti nimennyt Vuoden Alumnin.[17]

Vuoden Alumni Vuosi
Tatu Juvonen 2011
Vilho Lantto 2010
Tytti Isohookana-Asunmaa 2009
Tero Ojanperä 2008
Markus Pessa 2007
Pertti Yliniemi 2006
Pekka Timonen 2005
Karl Tryggvason 2004
Seppo Säynäjäkangas 2003
Eino Siuruainen 2002
Heimo Karinen 2001
Leena Palotie 2000
Martti Ahtisaari 1999

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Oulun yliopiston vuosikertomus Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 25.8.2011.
  2. ↑ Esittely Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 9.8.2008.
  3. ↑ Oulun yliopisto edelleen 500 parhaan yliopiston joukossa
  4. ↑ Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlavuosi alkaa tammikuussa 17.12.2007. Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 9.8.2008.
  5. ↑ Oulun yliopiston historiaa, viitattu 30.8.2011.
  6. ↑ http://www.oulu.fi/esittely/esittelymateriaali4.html viitattu 25.10.2011.
  7. ↑ Oulun Ympäristötietotalo vihittiin luonnonvaratutkimuksen käyttöön, viitattu 3.1.2012.
  8. ↑ http://www.hallinto.oulu.fi/opinto/opiskelijapalvelut/grafiikka/erillisyksikot.pdf Oulun yliopiston erillisyksiköt, viitattu 10.11.2011.
  9. ↑ Tutkimusta ja innovaatiota ihmisestä teknologiaan Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 26.8.2011.
  10. ↑ Oulun yliopisto, Paino- ja kehittämisalat, viitattu 30.8.2011.
  11. ↑ Oulun yliopisto, Tutkimuksen strateginen johtaminen, viitattu 30.8.2011.
  12. ↑ http://www.aka.fi/fi/A/Huippuyksikot_/ viitattu 5.10.2011.
  13. ↑ Yliopiston hallitus Oulun yliopisto. Viitattu 7.9.2009.
  14. ↑ Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.
  15. ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 284. Jyväskylä: {{{Julkaisija}}}, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
  16. ↑ https://alumni.oulu.fi/public/start/start.asp
  17. ↑ http://www.oulu.fi/alumni/yliopistoseura/toiminta/vuoden_alumni.html

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Julku, L., Julku. K. 1983. Oulun yliopiston perustamisen historia 1905–1958. Studia Historica Septentrionalia 6. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. Painopaikka: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu. ISBN 951-95472-6-6 (sidottu), ISBN 951-95472-5-8 (nidottu)
  • Salo, M., Lackman, M. 1998. Oulun yliopiston historia 1958–1993. Julkaisija: Oulun yliopisto. Painopaikka: Kainuun Sanomain Kirjapaino, Kajaani. ISBN 951-42-5017-6
  • Salo, M. 2003. Pohjoinen Alma Mater. Oulun yliopisto osana korkeakoululaitosta ja yhteiskuntaa perustamisvaiheista vuoteen 2000. Studia Historica Septentrionalia 42. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. Painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 952-9888-21-X

[muokkaa] Aiheesta muualla

Suomen yliopistot
Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³

Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto²

Taideyliopistot: Kuvataideakatemia¹ • Sibelius-Akatemia¹ • Teatterikorkeakoulu¹

Entiset yliopistot: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu • Helsingin kauppakorkeakoulu • Joensuun yliopisto • Kuopion yliopisto • Svenska social- och kommunalhögskolan • Taideteollinen korkeakoulu • Teknillinen korkeakoulu • Turun kauppakorkeakoulu

¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi).
² Yliopisto on yksikielisesti suomenkielinen.
³ Yliopisto on yksikielisesti ruotsinkielinen.
Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen – II Vaara – III Vanhatulli – IV Hollihaka – V Leveri – Myllytulli – Intiö – Raksila
Oulu.vaakuna.svg
2. Höyhtyä Höyhtyä – Karjasilta – Lintula – Mäntylä – Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas – Oulunsuu – Peltola – Värttö
4. Kaukovainio Hiironen – Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli – Nuottasaari – Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri – Kiviniemi – Metsokangas – Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas – Heikkilänkangas – Iinatti – Juurusoja – Knuutila – Maikkula – Madekoski – Pikkarala
8. Tuira Hietasaari – Koskikeskus – Pikisaari – Toppilansaari – Tuira – Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko – Puolivälinkangas – Pyykösjärvi – Takalaanila – Välivainio
10. Koskela Alppila – Koskela – Taskila – Toppila
11. Pateniemi Rajakylä – Pateniemi – Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju – Kuivasjärvi – Liikanen – Linnanmaa – Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto – Hintta – Kirkkokangas – Kynsilehto – Laanila – Myllyoja – Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas – Sanginjoki – Sanginsuu – Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju – Korvenkylä – Korvensuora – Rusko – Ruskonselkä – Saviharju – Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos – Nuoritta – Vepsä – Vesala – Vuotto – Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo – Hiukkavaara – Kivikkokangas – Niiles – Puolukkakangas – Saarela – Vanha Hiukkavaara
Luonto
Järvet Ahmasjärvi – Heikkilänjärvi – Huutilampi – Iso Seluskanjärvi – Iso Uumajärvi – Iso-Vuotunki – Jolosjärvi – Juopulinjärvi – Kalimeenlampi – Karahkanjärvi – Kivijärvi – Kuivasjärvi – Lavajärvi – Lylyjärvi – Lämsänjärvi – Mannisenjärvi – Mikanlampi – Niilesjärvi – Pyykösjärvi – Tervalampi – Vaaralampi – Karahkan Valkiainen – Jokikokon Valkiainen – Valkiaisjärvi – Vepsänjärvi – Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto – Hautausmaa – Heinätorin puisto – Isokankaan luonnonsuojelualue – Hirvisuon soidensuojelualue – Hollihaan puisto – Hupisaaret – Kasvitieteellinen puutarha – Kaupunginojan puistovyöhyke – Letonniemi – Mannerheimin puisto – Markkuun ryhmäpuutarha – Pilpasuo – Tuiranpuisto – Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba – Hermannit – Hietasaari – Kahvankari – Kirkkosaari – Korkiakari – Laitakari – Pulkkisenmatala – Riitankari – Runniletto – Saapaskari – Selkäkari eli Piispanletto – Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski – Jolosjoki – Juopulinkoski – Kalimeenoja – Kiiminkijoki – Kuivasoja – Nuorittajoki – Oulujoki – Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo – Merimiehenkotimuseo – Sahamuseo – Pohjois-Pohjanmaan museo – Taidemuseo – Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli – Kauppatori – Kaupungintalo – Kaupunginteatteri – Maikkulan kartano – Nallikari – Nuijamiesten lava – Pikisaari – Rotuaari – Tietomaa – Tuiran sillat – Tuomiokirkko – Vesaisenlinna – Villa Hannala – Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas – Futura – Tuntematon – Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus – Kalasääski ja lohi – Kevätmyrskyä – Pallautuneet – Pohjan neito – Polskis – Ruutuvihko – Siivet – Toripolliisi – Tuirasta Ruijan rannoille – Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet – Korttelihaipakka – Kuusrock – Lastenelokuvafestivaali – Qstock – Rotuaari Piknik – Tervahiihto – Tervasoutu – Valkosipuliyö – Vectorama
Muuta Potnapekka
Historia
Oulun palot v. 1652 palo – v. 1655 palo – v. 1705 palot – v. 1715 palo – v. 1773 palo – v. 1822 palo – v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo – Hailuotolaiva – Kiikelin hylky – Laitakarin hylky – Hinaaja Oulu II – Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy – Katri Antell – Merijal – Oulu Oy – Pateniemen saha – Tervahovi – Toppila Oy – Toppilan Mallasjuomatehdas – Typpi Oy – Ab Uleå Oy – Veljekset Åström
Kuntaliitokset Oulujoen kunta – Ylikiimingin kunta
Katso myös Latokankaan kivikautinen asuinalue – Oulun kasarmi – Oulun kristalliyö – Oulun linna – Oulun valtaus – Pikku-Berliini – Rekikylän kivikautinen asuinpaikka – Typpi Oy:n räjähdysturma – Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus – Heinäpään palloiluhalli – Heinäpään urheilukeskus – Iinatin moottoriurheilukeskus – Linnanmaan jäähalli – Linnanmaan liikuntahalli – Lintulan urheilukeskus – Ouluhalli – Oulun jäähalli – Oulun uimahalli – Oulun urheilutalo – Oulun ravirata – Raatin urheilukeskus – Raatin stadion – Raksilan pesäpallostadion – Sankivaaran golfkenttä
Urheiluseurat AC Oulu – Kiekko-Laser – Merikoski SBT – Northern Lights – Oulun Kärpät – Oulun Lippo – Oulun Luistinseura – Oulun Merenkävijät – Oulun NMKY – Oulun Työväen Palloilijat – Oulun Palloseura – Oulun Purjehdusseura – Oulun Pyrintö – Oulun Tarmo – Oulun Työväen Pursiseura – Oulun Uimaseura – RB-Oulu – SK Pohjantähti – Tervarit – Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race – Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikennekeskukset Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali – Oulun lentoasema – Oulun matkakeskus – Oulun rautatieasema – Oulun satama – Pikkaralan rautatieasema – Toppilan rautatieasema – Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 – Valtatie 20 – Valtatie 22 – Seututie 833 – Seututie 834 – Seututie 836 – Seututie 847 – Yhdystie 8300 – E8 – E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet Pohjanmaan rata – Oulu–Tornio-rata – Oulu–Kontiomäki-rata
Sisäiset liikenneväylät Aleksanterinkatu – Hetekyläntie – Isokatu – Joloksentie – Raitotie – Poikkimaantie – Saaristonkatu – Torikatu – Uusikatu
Sillat Erkkolan silta – Kiskopolun silta – Joutsensilta – Rautasilta – Sangin silta – Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto Kaupunginvaltuusto – Vaakuna
Media 65 Degrees North – Forum24 – Kaleva – Kansan Tahto – Oulu-lehti – Oulun Sanomat – Pohjolan Työ – Radio Mega – Oulu Radio
Oppilaitokset Ammattikorkeakoulu – Yliopisto
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä – Kallioparkki – Kauppakeskus Galleria – Katri Antell – Oulunportti – Oulun Energia – Oulun Puhelin – Oulun yliopistollinen sairaala – Paskakaupunni – Pulla-Pirtti – Pelastushelikopteri Sepe – Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat – Ylikiimingin vaakuna
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_yliopisto&oldid=11299672
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä