Oulun yliopisto

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oulun yliopisto
Oulun yliopiston logo.png
lat. Universitas Ouluensis
Perustettu 1958
Tyyppi Julkinen
Rehtori Lauri Lajunen
Henkilökunta noin 3 000
Opiskelijoita noin 17 000
Sijainti Oulu, Suomi
Osoite Pentti Kaiteran katu 1, PL 8000, 90014 OULUN YLIOPISTO
Sivusto www.oulu.fi/yliopisto
Yliopiston päärakennusta
Linnanmaan kampusaluetta
Yliopiston aulaa Linnanmaalla viikonloppuna

Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto. Yliopistossa opiskelee noin 17 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa, ja siellä työskentelee noin 3 000 henkilökuntaan kuuluvaa.[1] Tutkintoja suoritetaan noin 1 550 vuodessa. Yliopisto on perustettu vuonna 1958, ja sen varsinainen toiminta alkoi seuraavana vuonna. Nykyisin Oulun yliopistossa voi opiskella 45 koulutusohjelmassa, jotka edustavat kahdeksaa koulutusalaa. Oulun yliopisto on sijoittunut Shanghai Ranking Consultancyn listauksessa, jo kolmantena kertana, Suomen toiseksi parhaaksi yliopistoksi luokkaan 303.–401. yhdessä Turun yliopiston kanssa.[2]. Yliopiston rehtorina on toiminut vuodesta 1993 professori Lauri Lajunen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tiedekunnat

[muokkaa] Kampusalueet

Myös arkkitehtuurin (TTK) ja musiikkikasvatuksen (KTK) osastot sijaitsevat omissa tiloissaan aivan Oulun keskustassa; arkkitehtuuri yliopiston ensimmäisissä tiloissa vanhassa puutalokorttelissa Torinrannassa ja musiikkikasvatus entisissä varhaiskasvatuksen tiloissa Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion kupeessa Kuusiluodossa.

[muokkaa] Muut yksiköt

Oulun yliopiston alaisuudessa toimii myös muutamia pienempiä yksiköitä:

[muokkaa] Yliopiston historiaa

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vahvisti allekirjoituksellaan eduskunnan hyväksymän lain Oulun yliopistosta 8. heinäkuuta 1958. Yliopiston varsinainen toiminta käynnistyi syksyllä 1959 ensimmäisten opiskelijoiden aloittaessa opiskelunsa.[3] Oppilaitoksen ensimmäisenä, väliaikaisena rehtorina toimi professori Pentti Kaitera.

Oulun yliopiston aloittaessa vuonna 1959 siihen kuului filosofinen ja tekninen tiedekunta sekä 1953 perustettu Oulun opettajakorkeakoulu. Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1960. Vuonna 1965 aloitettiin humanistisen alan opetus ja vuonna 1972 filosofinen tiedekunta jaettiin ja perustettiin humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta. Vuonna 1974 perustettiin kasvatustieteiden tiedekunta, kun vuonna 1900 perustettu Kajaanin seminaari opettajankoulutuslaitoksena liitettiin yliopistoon. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteelliseen tutkintoon johtava opetus ja vuonna 2000 sen pohjalta perustettiin taloustieteiden tiedekunta.

[muokkaa] Alumnitoiminta

Oulun yliopistoseura nimeää vuosittain Vuoden Alumnin Oulun yliopistosta valmistuneiden joukosta. Nimeäminen aloitettiin vuonna 1999 seuran nimetessä presidentti Martti Ahtisaaren ensimmäiseksi Vuoden Alumniksi. Sen jälkeen huomionosoituksen ovat saaneet professori Leena Peltonen-Palotie (2000), vuorineuvos Heimo Karinen (2001), maaherra Eino Siuruainen (2002), professori Seppo Säynäjäkangas (2003), professori Karl Tryggvason (2004), kulttuurijohtaja Pekka Timonen (2005), konserninjohtaja Pertti Yliniemi (2006), professori Markus Pessa (2007), johtaja Tero Ojanperä (2008) ja dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa 2009.

[muokkaa] Hallinto

Yliopiston hallitukseen kuuluu kymmenen edustajaa, viisi yliopiston sisältä ja viisi ulkopuolelta. Hallituksen puheenjohtaja on Hans Söderlund VTT:stä. Hallituksen muut jäsenet ovat:

[muokkaa] Rehtorit

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Esittely Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 9.8.2008.
  2. ↑ Oulun yliopisto säilytti asemansa yliopistorankingissa
  3. ↑ Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlavuosi alkaa tammikuussa 17.12.2007. Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 9.8.2008.
  4. ↑ Yliopiston hallitus Oulun yliopisto. Viitattu 7.9.2009.
  5. ↑ Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.
  6. ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 284. Jyväskylä: {{{Julkaisija}}}, 1995. ISBN 951-9234-48-9.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Julku, L., Julku. K. 1983. Oulun yliopiston perustamisen historia 1905–1958. Studia Historica Septentrionalia 6. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. Painopaikka: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu. ISBN 951-95472-6-6 (sidottu), ISBN 951-95472-5-8 (nidottu)
  • Salo, M., Lackman, M. 1998. Oulun yliopiston historia 1958–1993. Julkaisija: Oulun yliopisto. Painopaikka: Kainuun Sanomain Kirjapaino, Kajaani. ISBN 951-42-5017-6
  • Salo, M. 2003. Pohjoinen Alma Mater. Oulun yliopisto osana korkeakoululaitosta ja yhteiskuntaa perustamisvaiheista vuoteen 2000. Studia Historica Septentrionalia 42. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. Painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 952-9888-21-X

[muokkaa] Aiheesta muualla

Koordinaatit: 65°03′33″N, 025°27′58″E

Suomen yliopistot
Suomen- ja ruotsinkieliset tiedeyliopistot:  Helsingin yliopisto • Teknillinen korkeakoulu (Espoo; –2010)

Suomenkieliset tiedeyliopistot:  Helsingin kauppakorkeakoulu (–2010) • Joensuun yliopisto (–2010) • Jyväskylän yliopisto • Kuopion yliopisto (–2010) • Lapin yliopisto (Rovaniemi) • Lappeenrannan teknillinen yliopisto • Maanpuolustuskorkeakoulu • Oulun yliopisto • Tampereen teknillinen yliopisto • Tampereen yliopisto • Turun kauppakorkeakoulu (–2010) • Turun yliopisto • Vaasan yliopisto

Ruotsinkieliset tiedeyliopistot:  Svenska handelshögskolan (Helsinki) • Åbo Akademi

Suomen- ja ruotsinkieliset taideyliopistot:  Kuvataideakatemia (Helsinki) • Sibelius-Akatemia (Helsinki) • Taideteollinen korkeakoulu (Helsinki; –2010) • Teatterikorkeakoulu (Helsinki)

Tulevat yliopistot: Aalto-yliopisto (2010–) • Itä-Suomen yliopisto (2010–)
Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen – II Vaara – III Vanhatulli – IV Hollihaka – V Leveri – Myllytulli – Intiö – Raksila
Oulu.vaakuna.svg
2. Höyhtyä Höyhtyä – Karjasilta – Lintula – Mäntylä – Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas – Oulunsuu – Peltola – Värttö
4. Kaukovainio Hiironen – Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli – Nuottasaari – Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri – Kiviniemi – Metsokangas – Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas – Heikkilänkangas – Iinatti – Juurusoja – Knuutila – Maikkula – Madekoski – Pikkarala
8. Tuira Hietasaari – Koskikeskus – Pikisaari – Toppilansaari – Tuira – Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko – Puolivälinkangas – Pyykösjärvi – Takalaanila – Välivainio
10. Koskela Alppila – Koskela – Taskila – Toppila
11. Pateniemi Rajakylä – Pateniemi – Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju – Kuivasjärvi – Liikanen – Linnanmaa – Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto – Hintta – Hiukkavaara – Kirkkokangas – Kynsilehto – Laanila – Myllyoja – Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas – Niiles – Saarela – Sanginjoki – Sanginsuu – Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju – Korvenkylä – Korvensuora – Rusko – Ruskonselkä – Saviharju – Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos – Nuoritta – Vepsä – Vesala – Vuotto – Ylikiiminki
Luonto
Järvet Ahmasjärvi – Heikkilänjärvi – Huutilampi – Iso Seluskanjärvi – Iso Uumajärvi – Iso-Vuotunki – Jolosjärvi – Juopulinjärvi – Kalimeenlampi – Karahkanjärvi – Kivijärvi – Kuivasjärvi – Lavajärvi – Lylyjärvi – Lämsänjärvi – Mannisenjärvi – Mikanlampi – Niilesjärvi – Pyykösjärvi – Tervalampi – Vaaralampi – Karahkan Valkiainen – Jokikokon Valkiainen – Valkiaisjärvi – Vepsänjärvi – Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto – Hautausmaa – Heinätorin puisto – Isokankaan luonnonsuojelualue – Hirvisuon soidensuojelualue – Hollihaan puisto – Hupisaaret – Kasvitieteellinen puutarha – Kaupunginojan puistovyöhyke – Letonniemi – Mannerheimin puisto – Markkuun ryhmäpuutarha – Pilpasuo – Tuiranpuisto – Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba – Hermannit – Hietasaari – Kahvankari – Kirkkosaari – Korkiakari – Laitakari – Pulkkisenmatala – Riitankari – Runniletto – Saapaskari – Selkäkari eli Piispanletto – Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski – Jolosjoki – Juopulinkoski – Kalimeenoja – Kiiminkijoki – Kuivasoja – Nuorittajoki – Oulujoki – Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo – Merimiehenkotimuseo – Sahamuseo – Pohjois-Pohjanmaan museo – Taidemuseo – Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli – Kauppatori – Kaupungintalo – Kaupunginteatteri – Maikkulan kartano – Nallikari – Nuijamiesten lava – Pikisaari – Rotuaari – Tietomaa – Tuiran sillat – Tuomiokirkko – Vesaisenlinna – Villa Hannala – Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas – Futura – Tuntematon – Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus – Kalasääski ja lohi – Pallautuneet – Pohjan neito – Polskis – Ruutuvihko – Toripolliisi – Tuirasta Ruijan rannoille – Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet – Korttelihaipakka – Kuusrock – Lastenelokuvafestivaali – Qstock – Rotuaari Piknik – Tervahiihto – Tervasoutu – Valkosipuliyö – Vectorama
Muuta Potnapekka
Oulun historia
Oulun palot v. 1652 palo – v. 1655 palo – v. 1705 palot – v. 1715 palo – v. 1773 palo – v. 1822 palo – v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo – Hailuotolaiva – Kiikelin hylky – Laitakarin hylky – Hinaaja Oulu II – Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy – Katri Antell – Merijal – Oulu Oy – Pateniemen saha – Tervahovi – Toppila Oy – Toppilan Mallasjuomatehdas – Typpi Oy – Ab Uleå Oy – Veljekset Åström
Kuntaliitokset Oulujoen kunta – Ylikiimingin kunta
Katso myös Latokankaan kivikautinen asuinalue – Oulun kasarmi – Oulun kristalliyö – Oulun linna – Oulun valtaus – Pikku-Berliini – Rekikylän kivikautinen asuinpaikka – Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus – Heinäpään palloiluhalli – Heinäpään urheilukeskus – Iinatin moottoriurheilukeskus – Linnanmaan jäähalli – Linnanmaan liikuntahalli – Lintulan urheilukeskus – Ouluhalli – Oulun jäähalli – Oulun uimahalli – Oulun urheilutalo – Oulun ravirata – Raatin urheilukeskus – Raatin stadion – Raksilan pesäpallostadion – Sankivaaran golfkenttä
Urheiluseurat AC Oulu – Kiekko-Laser – Merikoski SBT – Northern Lights – Oulun Kärpät – Oulun Lippo – Oulun Luistinseura – Oulun Merenkävijät – Oulun NMKY – Oulun Työväen Palloilijat – Oulun Palloseura – Oulun Purjehdusseura – Oulun Pyrintö – Oulun Tarmo – Oulun Työväen Pursiseura – Oulun Uimaseura – RB-Oulu – SK Pohjantähti – Tervarit – Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race – Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikennekeskukset Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali – Oulun lentoasema – Oulun matkakeskus – Oulun rautatieasema – Oulun satama – Pikkaralan rautatieasema – Toppilan rautatieasema – Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 – Valtatie 20 – Valtatie 22 – Seututie 833 – Seututie 834 – Seututie 836 – Seututie 847 – Yhdystie 8300 – E8 – E75
Oulun kautta kulkevat radat Pohjanmaan rata – Oulu–Tornio-rata – Oulu–Kontiomäki-rata
Sisäiset liikenneväylät Aleksanterinkatu – Hetekyläntie – Isokatu – Joloksentie – Raitotie – Poikkimaantie – Saaristonkatu – Torikatu – Uusikatu
Sillat Erkkolan silta – Kiskopolun silta – Joutsensilta – Rautasilta – Sangin silta – Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto Kaupunginvaltuusto – Vaakuna
Media 65 Degrees North – Forum24 – Kaleva – Kansan Tahto – Oulu-lehti – Pohjolan Työ – Radio Mega
Oppilaitokset Ammattikorkeakoulu – Yliopisto
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä - Kallioparkki – Kauppakeskus Galleria – Katri Antell – Oulun Energia – Oulun Puhelin – Oulun yliopistollinen sairaala – Paskakaupunni – Pulla-Pirtti – Pelastushelikopteri Sepe – Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat – Ylikiimingin vaakuna
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_yliopisto
Henkilökohtaiset työkalut