Vaasan yliopisto
Sivulta puuttuu | Vaasan yliopisto | |
|---|---|
| Vaasan kauppakorkeakoulu Vaasan korkeakoulu |
|
 |
|
|
|
|
| Perustettu | 1968 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Matti Jakobsson |
| Henkilökunta | 430 |
| Opiskelijoita | 5 000 |
| Sijainti | Vaasa, Suomi |
| Osoite | Wolffintie 34, Vaasa (käyntiosoite) |
| Sivusto | http://www.uva.fi |
Vaasan yliopisto on liiketoimintaorientoitunut monialainen tiedeyliopisto Vaasassa. Yliopiston painoaloja ovat liiketalous, hallinto, kielet ja viestintä sekä tekniikka. Opiskelijoita on noin 5 000, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita yli 200. Vuodesta 1998 rehtorina on toiminut Matti Jakobsson.
Sisällysluettelo |
Tiedekunnat[muokkaa]
Yliopiston eri tiedekuntiin valitaan vuosittain n. 700 uutta opiskelijaa. Yliopistossa toimii kolme tiedekuntaa:
Näistä kauppatieteellinen on opiskelijamäärällä mitattuna suurin.
Kaksi yliopiston vanhaa tiedekuntaa, hallintotieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta, yhdistyivät 1.1.2010 filosofiseksi tiedekunnaksi[1]. Uuteen tiedekuntaan kuuluu myös kaikille yliopiston opiskelijoille kieli- ja viestintäopintoja tarjoava kielipalvelut-yksikkö.
Historia[muokkaa]
Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1966 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.
Vaasan yliopistossa on järjestetty kolme tohtoripromootiota. Toinen promootio järjestettiin vuonna 1998 ja kolmas 2006. Kunniatohtoreiksi on promovoitu mm. yliasiamies Esko Aho, professori Sauli Takala ja arkkipiispa John Vikström.
Yliopiston neljä vuosikymmentä:
- 1961 - Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan
- 1966 - Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi
- 1968 - Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa
- 1980 - Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi
- 1983 - Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa
- 1988 - Teollisuusekonomikoulutus alkaa
- 1988 - Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio
- 1990 - DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa
- 1991 - Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto
- 1994 - Uusi kampus Palosaarelle
- 1996 - Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia)
- 1998 - Toinen promootio
- 2001 - Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi
- 2004 - Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja
- 2006 - Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla
- 2006 - Yhteistyöopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta
- 2010 - Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi
Hallitus[muokkaa]
Vaasan yliopiston hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista neljä edustaa yliopistoyhteisöä ja viisi on sen ulkopuolelta. Hallituksen puheenjohtaja on ministeri Ole Norrback. Muut yliopiston ulkopuoliset jäsenet ovat:
- Kimmo Forsman, ABB:n teknologiajohtaja
- Arttu Laine, osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja
- Ulla Mäki-Lohiluoma, Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohtaja
- Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja
Yliopistoyhteisöä edustavat jäsenet:
- lehtori Aila Pesonen
- professori Timo Rothovius
- professori Ari Salminen
- opiskelijoiden edustaja[2]
Tämän hallituksen toimikausi kestää vuoden 2013 loppuun. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.
Rehtorit[muokkaa]
- Tryggve Saxén 1968-1970
- Mauri Palomäki 1970-1987
- Ilkka Virtanen 1987-1994
- Ari Salminen 1994-1998
- Matti Jakobsson 1998-
Yliopiston hallitus valitsi rehtori Matti Jakobssonin uudelle toimikaudelle syyskuussa 2009. Toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun.
Kampus[muokkaa]
Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Kampuksella yhdistyvät avara merellinen rantamaisema, moderni arkkitehtuuri ja perinteinen tehdasmiljöö - osa yliopiston tiedekunnista ja laitoksista toimii vanhan puuvillatehtaan uudistetuissa tiloissa. Yliopiston uudet rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen.
Entisen Vaasan puuvillatehtaan länsipäädyn neljä kerrosta ovat yliopiston käytössä. Tämän Fabriikiksi nimetyn rakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2009 syyskuussa.
Erillislaitokset[muokkaa]
Täydennyskoulutus- ja tutkimuspalveluja tarjoaa Levón-instituutti, joka myös vastaa Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonnasta. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian, Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden sekä Hankenin Vaasan yksikön yhteinen kirjasto. Siellä toimii myös opetusmenetelmiä kehittävä ja niihin kouluttava oppimiskeskus.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ http://www.uwasa.fi/ajankohtaista/uutisia/etusivu/uusirakenne170409.html Vaasan yliopisto
- ↑ Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Katajamäki, Hannu (1998): Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Aiheesta muualla[muokkaa]
| Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). |
